1/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
Metsä Group tarkistaa omat harvennusmallinsa, jotta ne vastaavat uusia suosituksia, mutta suuriin muutoksiin ei ole tarvetta.
”Uudet mallit vastaavat nykyistä toi mintaympäristöä, jossa metsänomista jien tavoitteet monipuolistuvat ja ilmasto muuttuu.” Suosituksiin on luotu viidentyyppisiä malleja: alaharvennuksille, ensiharven nuksen jälkeen tehtäville yläharvennuk sille, sekapuustoisen metsän harvennuk sille, pidennetyn kiertoajan harvennuk sille sekä niiden suometsien harvennuk sille, joissa ojia ei kunnosteta. Malleissa on asetettu puustolle tavoi tetaso, joka kuvaa puuston määrää har vennuksen jälkeen. Tavoitetasolle on annettu vaihteluväli, joka on Etelä-Suo messa 2 neliömetriä hehtaarilta ja Poh jois-Suomessa 1,5 neliömetriä. Luku mit taa metsikön niin sanottua pohjapinta- alaa. Se saadaan, kun mitataan yksittäi sen puun läpimitta 1,3 metrin korkeudelta ja lasketaan läpimitan perusteella saa tavan ympyrän pinta-ala. Hehtaariluku saadaan relaskoopilla; otantaa käyttäen lasketaan yhteen yksittäisten puiden pohjapinta-alat hehtaarin alueelta. SUURI VAIHTOEHTOJEN MÄÄRÄ saattaa hämmentää joitakin metsänomistajia. Tapio on kuitenkin laatinut jokaiselle kohteelle harvennuksen perusmallin, joka on lähellä niitä malleja, jotka ovat olleet käytössä jo aiemmin. ”Jokaiselle kohteelle voi sopia yksi tai useampi malli. Jos metsänomistajalla ei ole erityisiä tavoitteita, käytetään perus mallia”, Kuutti sanoo. Rauduskoivun harvennusmallien laa dinta on vielä kesken, mutta ne valmistu vat kevään aikana. Mallit löytyvät Tapion julkaisemilta sivuilta, ja niitä voi tarkastella vaikkapa metsässä. Tämä on Tapion mukaan tär keä seikka käytännön työn kannalta, koska ratkaisevassa asemassa oikean harvennustiheyden kannalta on metsä koneen kuljettaja. Suomessa harvennetaan vuosittain metsää noin puolen miljoonan hehtaarin
alueella. Kaikista hakkuista runsaat kaksi kolmasosaa on harvennuksia.
METSÄ GROUPIN PUUNHANKINNASTA ja metsäpalveluista vastaava johtaja Juho Rantala sanoo, että Tapio on teh nyt hyvää työtä, kun se on rakentanut metsänhoitomallien kirjaston. Uusissa ohjeissa otetaan huomioon toisaalta metsän ominaisuudet, toisaalta metsän omistajan tavoitteet. Jokaiselle kohteelle löytyy metsänomistajan kannalta sopiva vaihtoehto, hän sanoo. ”Metsä Groupissa on noudatettu ja noudatetaan jatkossakin metsänhoidon suosituksia. Tarkastelemme nyt ohjei tamme ja varmistamme, että ne vastaavat Tapion ohjeita.” Metsä Groupin harvennusmallit nojaa vat Rantalan mukaan Tapion laatimaan perusmalliin. Ja kuten Tapio, myös Metsä Group nojaa ohjeensa uusimpiin tutki mustuloksiin. ”Metsänomistaja voi luottaa siihen, että asiantuntijoidemme avulla jokaiselle kohteelle löytyy paras mahdollinen har vennustapa.” Rantala arvioi, että mallien päivitys vaikuttaa harvennustiheyksiin etenkin pienemmissä puustoissa: leimausrajat nousevat ja puustoa jätetään hieman enemmän kuin tähän saakka on jätetty. Joillakin kohteilla jätettävien puiden määrä saattaa nousta sadalla rungolla hehtaaria kohden aiempaan malliin verrattuna. ”Puustoa harvennetaan vähän myöhemmin ja vähän isompina”, hän tiivistää. Rantala kertoo, ettei Metsä Groupilla ole tarvetta tehdä suuria muutoksia omiin harvennusmalleihinsa. Yksi syy on se, että yhtiö tarkisti harvennus mallejaan jo noin vuosi sitten, kun harvennustiheyksistä käytiin julkista keskustelua. Silloin muutosten suunta oli sama kuin Tapiolla nyt tehdyssä uudis tuksessa.
39
Powered by FlippingBook