Metsä Groupin Viesti 1 2024

1/24

METSÄ GROUPIN VIESTI

KANNATTAA VARAUTUA

on harvinaisen laaja palo Suo men oloissa. Pelastuslaitoksen mukaan tyypillinen paloalue on 0,4 hehtaaria. Pelastuslaitos on toden nut, että Suomessakin kannat taa varautua nykyistä laajempiin paloihin, jos pitkät kuivat kaudet lisääntyvät. Laitos onkin yhdessä Suomen Metsäkeskuksen kanssa kartoittanut metsäpaloille herkkiä alueita ja selvittänyt, miten paloi hin voidaan varautua.

SUOMESSA LAAJAT METSÄPALOT ovat harvinaisia verrattuna Pohjois-Amerikkaan tai Etelä- ja Keski-Eurooppaan. Yksi syy tähän on tiheä metsäautoteiden ver kosto, jonka ansiosta sammutus kalusto saadaan nopeasti kuljetet tua lähelle paloalueita. Suomessa myös vedenottopaikkoja, siis jär viä ja lampia, löytyy runsaasti, mikä helpottaa sammutustöitä. Kalajoella paloi kesällä 2021 yli 200 hehtaaria metsää, mikä

Hyvin hoidetut talousmetsät ovat vähemmän tulenarkoja kuin suojelumetsät.

pohjoisella havumetsävyöhykkeellä hii lestä on sitoutunut puustoon vain 30–40 prosenttia mutta maaperään vastaavasti 60–70 prosenttia. Metsä- ja turvepalot päästävät valtavasti hiilidioksidia ilmaan ja kiihdyttävät näin entisestään ilmaston lämpenemistä. ONGELMIA HELPOTTAISI suomalaisille tuttu oikea-aikainen metsänhoito: har vennukset varmistavat kasvamaan jää vien puiden kasvutilan. Toisin kuin Poh jois-Amerikassa, metsiin ei täällä synny isompiensa alle kuihtuvia pikkupuita, jotka syttyvät herkästi. ”Suomalainen metsänhoitoperinne tunnetaan Kanadassa ja Yhdysvalloissa hyvin, kun tänne on 120 viime vuoden aikana tullut paljon suomalaisia juuri metsätöihin”, Kaarakka sanoo. Oikea-aikaisen metsänhoidon lisäksi hän suosittaa ennallistavia polttoja. Niissä metsän pohjaa kulotetaan, mutta sen verran pienellä voimakkuudella, että orgaaninen kerros ei lähde isosti palamaan.

Metsäpalojen torjunta pienillä metsä paloilla on Pohjois-Amerikassa kuitenkin poliittisesti vaikeasti sulatettava idea. Tuoreessa projektissaan Kaarakka seurasi kolmeasataa yhdysvaltalaista päästökaupan piiriin kuuluvaa metsän hoitoyksikköä. Näistä metsäaloista yri tykset saavat päästövähennyksiä, kun antavat niiden kasvaa ja näin imeä ilma kehän hiilidioksidia. Vain yhdessä näistä suojeluperiaatteisiin oli listattu ennallis tava kulotus. ”On outoa ajatella hiilen pysyvän metsissä satoja vuosia, kun luontaisesti nämä metsät palavat ja uusiutuvat”, Kaarakka sanoo. Metsäpalot ovat saaneet tutkijat Yhdysvalloissa yleisemminkin epäile mään metsien hiilinielun järkevyyttä ilmastonmuutoksen torjuntakeinona. Kun orgaanisen aineen lisäys metsissä altistaa paloille, miksi sitä hiilimäärää pitäisi vasiten lisätä? Laskennallisesti yri tykset saavat metsän suojelusta päästö vähennyksiä, mutta seuraavana kesänä koko metsä voi palaa taivaan tuuliin.

METSÄPALOJEN KANNALTA hyvin hoidetut talousmetsät ovat vähemmän tulenarkoja kuin suojelumetsät. Kaa rakan mukaan molempia tarvitaan, ja tärkeintä on löytää alueellinen tasa paino. ”Talousmetsiä kannattaa sijoitella niin, että niiden hakkuut ja harvennukset luovat sopivia katkoja, jolloin palot eivät leviäisi niin herkästi metsätyypistä toi seen ja suojelumetsätkin säästyisivät.” Tosin puhtaasti ekologian ja moni muotoisuuden näkökulmasta metsäpalot eivät ole haitaksi. Monet puut ja pienem mät kasvit ovat erikoistuneet valtaamaan kulottunutta metsämaata. Näitä kasveja hyödyntävät niille ominaiset hyönteiset ja hyönteisiä taas linnut. ”Tulipaloilla on paikkansa, kunhan mittakaava pysyy maltillisena. Pienet paikalliset metsäpalot luovat tiheään kuusikkoon laikkuja, joissa luonnon kierto pääsee uudestaan käyntiin. Metsä palot myös hävittävät tehokkaasti monia vieraslajeja, jotka eivät ole sopeutuneita tuleen.”