1/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
3
KOLMAS VAHVUUS: TEKNOLOGIA M etsä Fibren Rauman sahan sahalinjalla prosessia tekee mieli tarkkailla silmä kovana. Jos räpäytät silmää väärällä hetkellä, tukki ehtii jo sujahtaa ohitsesi. ”Mäntytukki muuttuu valmiiksi saha tuotteiksi reilussa sekunnissa”, Metsä Groupin palveluksessa vuodesta 2010 työskennellyt ja Rauman sahan sahan johtajana kesäkuussa 2023 aloittanut Johanna Harjula kertoo. Vuoden 2022 syyskuussa jatkuvaan tuotantoon siirtynyt Rauman saha on rakennettu vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Sahan tuotanto suuntautuu vaativiin loppukäyttökohteisiin, kuten ikkuna- ja oviteollisuuteen, komponent tien valmistukseen ja puusepänteollisuu teen. Konenäköä, robotteja ja automatiik kaa hyödynnetään läpi prosessin, ja koko orkesteria johdetaan erikoiskameroiden avulla keskusvalvomosta käsin. ”Keskusvalvomotyöskentely vapaut taa operaattoreiden työaikaa laadunvar mistukseen ja käyttäjäkunnossapitoon, mikä on tärkeä osa sahan toimintamal lia”, Harjula sanoo. Teknologialla mitattuna Rauman saha on edelläkävijä ja suunnannäyttäjä, jonka kehitystyöstä hyötyy koko sahateolli suus. Laadukasta sahatavaraa syntyy toki perinteisemmilläkin laitteilla. Esimerkiksi Rengossa kuusisaha tavaraa valmistetaan vannesaha-pelkka hakkuri-jakosahalinjalla. Raumaan ver rattuna sahalinja on hitaampi, mutta etenkin siellä valmistettavissa leveissä laudoissa ensiluokkainen laatu ja korkea, parhaimmillaan 90 prosentin käyttöaste, hakevat vertaistaan. ”Rengossa toteutuu Metsä Fibren näkemys teollisesta tehokkuudesta”, sahanjohtaja Lehtosalo sanoo. Metsä Fibre kehittää sahaliiketoi mintansa tehokkuutta kokonaisuutena. Askelmerkit työhön tarjoaa elinkaari suunnitelma, joka tehdään jokaiselle tuo tantolaitokselle erikseen. Rauman saha on maailman moder nein sahalaitos, jonka kehitystyöstä hyö tyy koko sahateollisuus.
Rauman saha. Tukki muuttuu sahatuotteeksi reilussa sekunnissa.
2 TOINEN VAHVUUS: RESURSSITEHOKKUUS M etsä Fibren Vilppulan sahan noin 100 metriä pitkällä sahauslinjalla jokainen tukki optimoidaan. Tukit kuori taan, pinnat haketetaan pelkkahakku rilla, ja ne sahataan pelkoiksi, pintalau doiksi ja lopulta sydänpuulankuiksi. Euroopan suurimpiin kuuluva yksilinjai nen, moderni kuusisaha tuottaa vuosit tain noin 530 000 kuutiota sahatavaraa. Yhden tukin tilavuudesta keskimäärin noin puolet voidaan käyttää sahatava raksi. Loppu on haketta, purua ja kuorta. Tukki on arvokas raaka-aine, eikä siitä sen vuoksi heitetä hukkaan tikkuakaan. ”Sahauksessa syntyvä hake jaloste taan selluksi lähinnä Metsä Fibren Ääne kosken biotuotetehtaalla. Puru myydään valtionyhtiö Neovalle, joka jalostaa siitä
puupellettejä voimalaitosten ja kiinteis töjen lämmöntuotantoon. Kuoren jalos tamme bioenergiaksi ja hyödynnämme omassa kuivaamossamme”, Vilppulan sahan sahanjohtaja Tomi Saine kertoo. Puupolttoaineet ovat Suomen suurin yksittäinen energialähde, ja niillä tuotet tiin 103 terawattituntia energiaa vuonna 2022. Se on enemmän kuin fossiilisilla öljyllä ja hiilellä yhteensä. Energiantuotanto on kuitenkin vain yksi tapa hyödyntää sivuvirtoja. Puun kuorta voidaan esimerkiksi käyttää mai semoinnissa tai kompostimullan tuo tannossa. Energiantuotannossa syntyvä tuhka puolestaan soveltuu metsän lan noitukseen. Se sisältää kasvavan puuston tarvitsemia ravinteita oikeassa suhteessa, ja vapauttaa niitä pitkäkestoisesti puus ton käyttöön. Jos resurssitehokkuuden polkuja seu raa pidemmälle, pohjoisen puun sivuvir toja voi löytää yllättävistäkin paikoista. Vaikkapa parfyymeista, joiden yksi raaka-aine on selluprosessissa syntyvä raakatärpätti.
49
Powered by FlippingBook