Metsä Groupin Viesti 4 - 2023

METSÄ GROUPIN

OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 4/2023

Metsä Group Plus kasvattaa suosiotaan

Lahopuun määrä lisääntyy, lajit kiittävät s. 14

PUUNHANKINNAN PÄÄSTÖJÄ LEIKATAAN s. 28

LUONNONHOITOA KEMIN TEHTAAN NAAPURISSA s. 38

JÄREYSRUNKOHINTA LAAJENEE s. 42

Kesätyö Metsässä antaa paljon

Kannustava porukka , merkityksellinen työ, reilu palkka. Metsä Groupin kesätöissä pääset kiinni kaikkeen tähän. Palkkaamme Suomen tehtaille, puunhankintapiireille ja pääkonttorille yhteensä noin 700 kesätyöntekijää erilaisilla opiskelutaustoilla. Kesätöissä pääset tutustumaan metsä- teollisuuden toimintaan ja ottamaan haltuun vastuullisia työtehtäviä jossakin konsernimme monista toiminnoista. Lupaamme sinulle antoisan kesäpestin Metsä Groupin mainiossa porukassa.

Hyvää kesätyökokemusta kannattaa hakea kauempaakin!

Lue lisää metsagroup.com/kesatyot

4/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

METSÄ GROUPIN

OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 4/2023

Metsä Group Plus kasvattaa suosiotaan

Lahopuun määrä lisääntyy, lajit kiittävät s. 14

PUUNHANKINNAN PÄÄSTÖJÄ LEIKATAAN s. 28

LUONNONHOITOA KEMIN TEHTAAN NAAPURISSA s. 38

JÄREYSRUNKOHINTA LAAJENEE s. 42

Kannessa: Uusi Metsä Group Plus -metsänhoitomalli lisää lahopuun ja vanhojen puiden määrää. s. 14

KUVA: EMMI KAUHANEN/BERRY CREATIVE

Metsä Groupin Viesti on Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsen- ja Metsä Groupin sidosryhmälehti.

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 74. vuosikerta.

JULKAISIJA METSÄLIITTO OSUUSKUNTA WWW.METSAGROUP.COM

PÄÄTOIMITTAJA KATARIINA SAELAN KATARIINA.SAELAN@METSAGROUP.COM

PÄÄKIRJOITUS

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ ILKKA LUUKKONEN ILKKA LUUKKONEN@ METSAGROUP.COM

Muutos pitää rakentaa itse

TOIMITUSNEUVOSTO JUHA JUMPPANEN, KRISTA KIMMO, MARKO NIKULA, AHTI SIPONEN, JUHA LAINE TOIMITUS POSTIOSOITE PL 10, 02020 METSÄ KÄYNTIOSOITE REVONTULENPUISTO 2, 02100 ESPOO OSOITTEENMUUTOKSET: JÄSENTEN OSOITTEET PUHELIN 010 7770 JASENPALVELUT@METSAGROUP.COM MUUT OSOITTEET MGVIESTIN.OSOITTEENMUUTOKSET @METSAGROUP.COM

M etsä Group vahvistuu ja kehit- tyy monin keinoin, vaikka talou- den suhdanteet eivät meitä nyt parhaalla mahdollisella tavalla kohtelekaan. Olemme tänä vuonna saaneet valmiiksi investoinnit Kemin biotuotetehtaa- seen ja liner-tehtaan uudistamiseen sekä Husumin taivekartonkikoneen merkittävään kapasiteetin nostoon. Osuuskunnan halli- tus on päättänyt, että Mariestadiin investoi- daan uusi pehmopaperilinja ja Äänekoskelle rakennetaan kertopuutehdas. Kaikkien näiden hankkeiden tavoite on täyttää Metsä Groupin omistajastrategiassa asetettua päätavoitetta, joka on jäsenistön metsäomaisuuden arvon kasvattaminen. Arvoa turvataan ja arvon kasvua var- mistetaan myös muilla tavoin kuin tehtaita rakentamalla ja puun kysyntää vahvista- malla. Metsätalouden kehityssuunnitelmissa on tavoitteena, että metsien taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen tasapaino pysyy voimassa, vaikka ilmasto muuttuu. Ilmasto

muuttuu vääjäämättä, maailmanlaajuinen luontokato etenee ja eurooppalainen ja kansallinen lainsäädäntö muuttuu näihin kehityssuuntiin vastaten. Muutoksessa meidän on viisaampi olla rakentamassa muutosta kuin ottaa passii- visena vastaan kestävyyden kolmen pilarin tasapainoa horjuttavia asioita. Näidenkin teemojen etenemisestä kerrotaan lisää tässä lehdessä. Kiitos omistajajäsenillemme Osuuskunnan ja koko Metsä Groupin menestyksen mahdollistavasta työstänne!

ILMOITUSMARKKINOINTI RIITTA ANTINMÄKI PUHELIN 0500 311 711

ULKOASU WWW.BERRYCREATIVE.FI

KIRJAPAINO PUNAMUSTA

PAINOS 110 000

Espoossa 8.11.2023

PAPERI GALERIE FINE SILK 90 G/M²

Ilkka Hämälä Pääjohtaja Metsä Group

PALAUTE METSAGROUPINVIESTI@ METSAGROUP.COM

4/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

Metsänomistajat kokeilevat Metsä Group Plussaa 14

Aika hyvältä näyttää, sanoo Ville Hirvonen.

4/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

METSÄ GROUPIN VIESTI 4/23

3 7 8

Investointien päätavoite on selvä

Henkilökuvassa

Tervetuloa joulukahveille

Haketus käy nopeasti

Panostetaan luonnonhoitoon

18 20 21 22 24 28 30 31 32 34 36 37 38 40 42 44 46 47 48 52 54

Hyviä uutisia metsäluonnolle

Tutkimus ja nuorten hankkeet kärjessä

50 Rajat rikki

Metsäverkon uutuudet

Lappeenrannassa

Näin auditoidaan PEFC-kohde

”Pyrin tekemään itse kaiken”

Saha täytti 60 vuotta, ja samalla tehtailtiin ennätyksiä.

Kuljetuksessa irti fossiilisista

Termit tutuiksi: kemera

Metka uudistaa tuet

Kuusen kasvu saavuttaa koivua

Muokkaus ja risujen keruu samalla koneella

Iso lahja opiskelijoille

Maine on kunnossa

Golf-kentän tilalle luonnonhoitoa

Puun pituuden mittaaminen? Helppoa

Läpinäkyvä tapa puukauppaan

Vieraslajit hallintaan

Metsä Group tarjoaa taas lukuisia kesätyöpaikkoja. Lue vinkit työn- hakuun. Valmistaudu kesätöiden hakuun jo nyt!

Pehmopaperi pysyy vakaana

Kertopuusta syntyy katseenvangitsija

Kaskisten alueen valtit

Brittipääministerikin kiinnostui

Lyreco aloitti kirjakauppana

Lähetä toimitukseemme palautetta ja juttu ideoita 2. helmikuuta mennessä, niin pääset mukaan arvontaan. Kaikkien yhteyttä ottanei den kesken arvomme kolme Metsä Tissuen tuotepakettia. Lähetä postia osoitteeseen metsagroupinviesti@metsagroup.com tai Metsä Groupin Viesti, PL 10, 02020 Metsä . Liitä viestiin osoitteesi ja puhelinnumerosi yhteydenottoa varten.

Puumarkkina- katsaus

”Metsäliitto Osuuskuntaan on tämän vuoden aikana liittynyt jo lähes 2800 uutta jäsentä.”

Sukupolvenvaihdoksen asiantuntemusta kautta maan

Markku Juuso Sukupolvenvaihdos- asiantuntija, kaupanvahvistaja, LKV Puh. 040 560 9168

Ari Tervonen Sukupolvenvaihdos- asiantuntija, kaupanvahvistaja, LKV Puh. 050 037 6741

KEMI

OULU

Paula Kemppainen Sukupolvenvaihdos- asiantuntija, kaupanvahvistaja, LKV Puh. 040 586 4044

Marko Jurvanen Sukupolvenvaihdos- asiantuntija, kaupanvahvistaja, LKV Puh. 050 016 5929

KAJAANI

VAASA

VIITASAARI

KUOPIO

JOENSUU

SEINÄJOKI

Karvia

JYVÄSKYLÄ

Kuuntele sisarusten kokemuksia sukupolven- vaihdospalvelusta.

Merikarvia Honkajoki

Siikainen

Kankaanpää

Jämijärvi

Pomarkku

Pori

MIKKELI

Lavia

Ulvila

Luvia

Nakkila

Sastamala

TAMPERE

Kokemäki

Eurajoki

Eura

Köyliö RAUMA

Huittinen

Asikkala

Punkalaidun

Hämeenlinna

Rauma

Hattula

Säkylä

i^mmbbko^ kq^ LAPPEENRANTA

Hämeenkoski

Hollola

Nastola

Humppila

Laitila

Lahti

Forssa

Oripää

Janakkala

Uusikaupunki

Loimaa

Jokioinen

Kärkölä

Iitti

Pöytyä

Mynämäki

Ypäjä

Hausjärvi

Orimattila

Vehmaa

Tammela

Taivassalo

Nousiainen

Koski TI

Loppi

Riihimäki Hyvinkää

Aura Tarvasjoki

Marttila

Somero

Pukkila

Raisio Masku

Paimio qro hr TURKU Lieto Kaarina

Myrskylä

Mäntsälä

Lapinjärvi

Karkkila

Askola

Pornainen

Loviisa

Turku

Nurmijärvi

Lohja

Järvenpää

Vihti

Tuusula

Porvoo

Kerava Sipoo

LOHJA

Sauvo

Salo

Suvi Malinen Sukupolvenvaihdos- asiantuntija, kaupanvahvistaja, LKV Puh. 040 751 6366

Vantaa

Siuntio LOHJA

Espoo Kauniainen

Helsinki

Kirkkonummi

Raasepori

Inkoo

Sukupolvenvaihdos voi oikein tehtynä tuoda kymmenien tuhansien eurojen säästöt. Siksi se kannattaakin suunnitella ja toteuttaa huolellisesti asiantuntijoiden avustuksella. Metsä Groupin sukupolvenvaihdosasiantuntijat palvelevat omistajajäseniämme eri puolilla maata ja auttavat sekä luopuvaa että aloittavaa metsänomistajaa sukupolvenvaihdoksen kaikissa vaiheissa. Aloita ottamalla yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi metsagroup.com/metsaasiantuntija tai suoraan sukupolvenvaihdosasiantuntijaan.

4/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

HENKILÖKUVASSA

HYVÄÄ METSÄLLE S uvulla on pitkään ollut met- siä. Isäni oli ensimmäisiä Metsäliitto Osuuskuntaan liittyneitä metsänomistajia Nauvossa. Arvostan sitä, että osuuskunnassa meidän metsänomistajien toiveita kuunnellaan tarkalla korvalla. Metsäverkko ja Metsä Groupin järjestämät webinaarit antavat tar- peellista tietoa. Metsäverkko on hyvä työkalu pysyä ajan tasalla ja hoitaa veroilmoitukset. Yhteistyö Metsä Groupin metsä- asiantuntija Niklas Westerlundin kanssa on pitkäjänteistä. Metsänhoi- totyöt suunnitellaan metsäsuunni- telman mukaisesti. Etämetsänomis- tajana ilahduttaa se, että Niklas käy paikan päällä tarkistamassa hoitotar- peet. Hyvää metsälle, se on yhteinen tavoitteemme.

Axel Lindell Metsänomistaja Helsinki

TEKSTI OUTI LAHDENMÄKI KUVA SEPPO SAMULI

4/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

Metsä omaisuutesi hoitopalvelut

Tervetuloa joulutapahtumiin! Metsä Groupin omistajajäsenille on tarjolla kahvia ja pipareita seuraavissa toimistoissa:

Osuuskunnan jäsenedut

Viitasaari , Keskitie 8, 20.12. klo 10–15 Virrat , Varpustie 1, 15.12. klo 12–16 Ylämylly , Eräpolku 1, 13.12. klo 10–13 Ähtäri , Yrittäjäntie 1, 19.12. klo 12–16

Bennäs , Mjölvägen 2, 15.12. klo 13–16 Hyrynsalmi , Hyryntie 36, 14.12. klo 10–14 Iisalmi , Kilpivirrantie 7, 14.12. klo 13–16 Ikaalinen , Vanha Tampereentie 10, 15.12. klo 12–15 Joensuu , Paljetie 3, 14.12. klo 10–13 Joutsa , Yhdystie 4, 15.12. klo 10–12 Juva , Juvantie 9, 12.12. klo 10–14 Jyväskylä , Kuormaajantie 7, 20.12. klo 12–14

• Oma metsäasiantuntija • Sijoitusmahdollisuudet • Bonukset • Yksilöllinen metsäsuunnitelma • Tila-arvio • Metsäverkko-internetpalvelu ja -mobiilisovellus • Sukupolvenvaihdospalvelu • PEFC- ja FSC ® -sertifiointi • Yhteismetsä Forestia • Jäsenlehti Metsä Groupin Viesti • Metsä Group Plus -palvelu Puukauppaa ympäri Suomen • Maksuton tilakäynti • Hankinta- ja pystykauppa myös sähköisesti Metsäverkossa • Korjuun suunnittelu ja toteutus • Rahaliikenteen suunnittelu • Jäsenetusopimus Metsän- ja luonnonhoito • Metsänhoidon suunnittelu ja toimenpiteet • Maksuton tilakäynti • Metsäomaisuuden hoitosopimus • Metsän terveydestä huolehtiminen • Monimuotoisuuspalvelut • Virtuaalimetsä • Veroneuvonta

PÄÄKAUPUNKISEUDULLA asuville metsänomistajille järjestetään perin- teinen koko perheen Kuusijuhla, jota vietetään tiistaina 19.12.2023 Metsä Groupin pääkonttorilla, Revontulen- puisto 2C. Helsingissä ja Kauniaisissa asuvat omistajajäsenet ovat tervetul- leita klo 17 alkaen sekä Espoossa ja Vantaalla asuvat klo 18 alkaen. Tarjolla on joulupuuroa ja glögiä sekä lapsille piparkakkujen koristelua ja onnen- pyörä! Ilmoittaudu 12.12. mennessä: www.lyyti.in/kuusijuhla2023 tai puh. 010 7770

Kaavi , Kaavintie 5, 14.12. klo 13–16 Kajaani , Viestitie 2 B, 14.12. klo 10–14

Kangasala , Urheilutie 2–4, 15.12. klo 12–19 Kangasniemi , Kankaistentie 4, 8.12. klo 10–14 Karleby , Torggatan 27, 15.12. klo 13–16 Kauhajoki , Topeeka 24, 21.12. klo 12–16 Kemi , Studiokatu 3, 15.12. klo 9–14 Kemijärvi , Vapaudenkatu 1, 13.12. klo 9–14

Kestilä , Tiinanmäki 5, 15.12. klo 10–14 Keuruu , Niilontie 1, 19.12. klo 12–14 Kitee , Olkontie 6, 15.12. klo 10–13 Kittilä , Nilitie 1, 5.12. klo 9–14

Kuopio , Asemakatu 7, 14.12. klo 13–16 Kuusamo , Kitkantie 15, 14.12. klo 10–14 Kylmäkoski , Kylmäkosken tsto, 15.12. klo 12–20 Lappajärvi , Nissintie 29, 22.12. klo 12–16 Lappeenranta , Väinö Valveen katu 2, 14.12. klo 10–14 Lappfjärd , Nybrovägen 2, 15.12. klo 13–16 Lapua , Asemakatu 6, 20.12. klo 12–16 Malax , Köpingsvägen 11, 15.12. klo 13–16 Mäntyharju , Asematie 4, 13.12. klo 10–14 Miehikkälä , Keskustie 15, 1.12. klo 9–14 Mikkeli , Porrassalmenkatu 29, 19.12. klo 10–14 Muhos , Aaronkuja 5, 15.12. klo 10–14 Myllykoski , Paperitehtaantie 2, 12.12. klo 10–14 Nilsiä , Nilsiäntie 65, 14.12. klo 13–16 Nurmes , Kirkkokatu 25, 14.12. klo 10–14 Närpes , Nybrovägen 2, 15.12. klo 13–16 Orivesi , Keskustie 49, 15.12. klo 12–18 Pello , Kauppatie 35, 15.12. klo 10–14 Pieksämäki , Asemakatu 4, 5.12. klo 10–14 Pielavesi , Puistotie 24, 21.12. klo 10–14 Pihtipudas , Asematie 7, 15.12. klo 10–14 Pori , Rauhalammintie 1, 21.12 klo 10–14 Posio , Posiontie 47, 15.12. klo 9–14 Pudasjärvi , Toritie 1, 1.12. klo 10–14 Puumala , Keskustie 14, 8.12. klo 10–14 Rautjärvi , Pankkikatu 1, 5.12. klo 10–14 Rovaniemi , Teknotie 14–16, 20.12. klo 9–14 Ruovesi , Honkalantie 6, 15.12. klo 12–17 Saarijärvi , Sivulantie 11, 15.12. klo 10–14 Sastamala , Asemakatu 14, 18.12. klo 10–14 Savonlinna , Olavinkatu 46, 13.12. klo 10–14 Sodankylä , Jäämerentie 14 L 8, 1.12. klo 10–15 Sotkamo , Torikatu 1, 14.12. klo 10–14 Suomussalmi , Keskuskatu 3A 9B, 14.12. klo 10–14 Suonenjoki , Ainonkatu 2, 14.12. klo 13–16

PEFC/02-31-03 FSC-C111942

Jäsenpalvelut

Asiakaspalvelu

ma–pe klo 8–16 010 7770 jasenpalvelut@metsagroup.com

Chat-palvelu www.metsagroup.com/puunhankinta www.metsaverkko.fi

Olemme myös somessa X: @metsapalvelee Facebook: Metsä palvelee

Tervo , Urheilutie 1 B, 14.12. klo 10–13 Vasa , Kvarngatan 15, 15.12. klo 13–16 Veteli , Kirkkotanhua 1, 15.12. klo 10–14

4/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

Seurakisat jatkuivat

MUUNNA LISÄOSUUDET

LAPSET JA NUORET kisailivat tänäkin vuonna Suomen Urheiluliiton (SUL) seurakisoissa, joissa kilpailemista voi kokeilla ja harjoitella turvallisesti. Metsä Group on SUL:n pääyhteistyökumppani vuosina 2022–2024.

Kuluvana vuonna järjestettiin 527 seurakisat eri puolella Suomea. Järjes- täviä seuroja oli 106, ja kisoihin otti osaa yhteensä 20 000 nuorta. Osallistujat olivat iältään alle viidestä vuodesta noin viiteentoista vuoteen.

METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN VOITONJAKO uudistui vuoden 2022 alussa. Omistajajäsenet voivat muun- taa vanhat A-lisäosuutensa uusiksi Metsä1-lisäosuuksiksi helposti esimer- kiksi Metsäverkossa. Osuuksien muunto suhde on 1:1. Muunnosta voi ilmoittaa myös muuntolomakkeella. Muunto tapahtuu ilmoitusta seuraavan tammi- kuun alussa.

METSÄ GROUP JUHLII TAMMIKUUSSA METSÄ GROUPIN EMOYHTIÖ Metsä- liitto Osuuskunnan perustamisesta tulee tammikuussa kuluneeksi 90 vuotta. Metsäliitto perustettiin vuonna 1934 vahvistamaan suomalaisten puun myy- jien asemaa, ja pian toiminta laajeni myös metsäteollisuuteen. Yhtiön omis- taa tällä hetkellä yli 90 000 suomalaista metsänomistajaa. Metsä Group järjestää helmi-maa- liskuussa sopimusasiakkailleen ja aktii- visesti kauppaa käyneille omistajajäse nilleen juhlaillalliset. Juhlista tiedotetaan tarkemmin henkilökohtaisesti vuosi postituksen yhteydessä. Tarkkaille siis postiasi! Paikkoja juhliin on rajoitetusti, ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Tekoälysovellus palkittiin

”Ilmaston lämpeneminen lisää nope- asti metsien terveyteen kohdistuvia riskejä. Tekoälysovellus auttaa meitä ja metsänomistajia pitämään huolta met- siemme terveydestä ja hiilinieluista. Olen todella ylpeä tästä huomionosoi- tuksesta”, Metsä Groupin digitalisaatio johtaja Olli Leino sanoo.

METSÄ GROUPIN JA CollectiveCrunchin kehittämä tekoälysovellus, jolla tunnis- tetaan hyönteistuhoja, on voittanut Suo- men Laatuyhdistyksen eli Excellence Finlandin järjestämän Quality Innovation Award (QIA) -kilpailun. Sovellus voitti sekä ympäristöinnovaatioiden että innovaatioi- den sarjan.

TURVALLISUUS ON AMMATTITAITOA

Didi-dam, didi-dam. Jehna kun on pimeää.

Sehän on Aino ja Ruska. Hyvä, että on molemmilla heijastinvaljaat.

Mitämitä!

4/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

H aketus on luonteeltaan aika erilaista kuin pyöreän puun käsittely. Monet eivät ole nähneet maastossa haketusta ja mitä kaikkea se käytännössä vaatii, sanoo Metsä Groupin puuenergian logistiikka- asiantuntija Jouni Tuukkanen . Haketus on hänen mukaansa erilaista kuin puutavara-auton lastaaminen. Esimerkiksi tilan- tarve on suuri, ja haketuksesta syntyy pölyhait- taa. Haketuksen turva-etäisyys on 90 metriä, mikä myös tulee monelle yllätyksenä. ”Moni ei tiedä, miten nopeatempoista toi- minta on. Keskimäärin hehtaarin risujen hake- tukseen menee noin tunti”, Tuukkanen sanoo. HAKE VOIDAAN JAKAA eri tyyppeihin: Metsä- hake on valmistettu rangoista, kokopuusta tai latvusmassasta. Rankahake tehdään puun kar- situsta runko-osasta, ja latvusmassahake lat- vuksista ja oksista. Kokopuuhakkeessa on sekä runkopuuta että latvuksia ja oksia. Hakkeen laatu polttoaineena määräytyy lämpöarvon mukaan. Tärkeimmät hakkeen lämpöarvoon vaikuttavat ominaisuudet ovat kosteuspitoisuus, puuaineen kemiallinen koos- tumus ja tiheys sekä tuhkapitoisuus ja neulas- osuus. Latvusmassa kuivataan kahdessa vaiheessa. Tärkein vaihe on palstalla kuivatus, joka kestää yhdestä kuukaudesta vuoteen riippuen hakkuun ajankohdasta. Toinen vaihe on tienvarsivaras- tointi, jossa varsinaista kuivatusta tapahtuu enää hitaasti. Metsä Groupin Turun ja Lohjan hankinta- piireissä on vastikään koulutettu työntekijöitä hakkeen käsittelyyn. Alueella toimitaan ruuhka- Suomessa ja haketta kuljetetaan voimalaitosten aikataulujen mukaan. ”Jotta kaikki menee suunnitellusti ja ajo purkuaikatauluihin onnistuu, yrittäjän pitää voida luottaa varastopaikan tietoihin”, Tuukka- nen painottaa. Isoille asiakkaille Metsä Group toimittaa kii- reisimmän lämmityssesongin aikana parikym- mentä kuormaa päivässä. Metsä Group ei hanki eikä toimita ainespuuta energiantuotantoon.

Hehtaarin haketus tunnissa Hakekuorman lastaaminen poikkeaa tukkikuorman lastauksesta, sanoo Jouni Tuukkanen.

TEKSTI LAURA LENKKERI KUVA METSÄ GROUP

Jotta hakkeen lastaus sujuu suunnitellusti ja ajo purkuaikatauluihin onnistuu, yrittäjän pitää voida luottaa varastopaikan tietoihin.

”Yrittäjän pitää voida luottaa varastopaikan tietoihin.”

4/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

NIMITYKSIÄ

PÄÄTOIMITTAJALTA

AJANKOHTAISTA METSÄSSÄSI

Uudet puukaupan ja metsäpalveluiden asiantuntijat Tomi Huttu Puh. 040 674 0707 Kuusamo, Taivalkoski, Puolanka, Suomussalmi ja Hyrynsalmi Väinö Huttu Puh. 0500 536 453 Lieksa, etelä Simo Ikonen Puh. 050 015 2060 Savonlinna Joonas Kasper Puh. 040 840 6651 Haapavesi Jere Koivuniemi Puh. 040 610 1963 Lieto, Paimio, Kaarina, Sauvo Patrik Käldström Puh. 040 631 4731 Kokkola, Vöyri Juha Vottonen Puh. 040 503 2264 Etelä-Kuusamo Herman Walkeajärvi Puh. 040 669 1413 Akaa Juho Äyräs Puh. 040 5877 394 Helsinki, Espoo, Vantaa, Tuusula, Kerava, Järvenpää

LUONNONHOITO ON MONIA TEKOJA

Katariina Saelan viestintäjohtaja Metsä Group

Menneen vuoden summaus

METSÄ GROUPIN tavoitteena on lisätä metsien elinvoimaa ja monimuotoisuutta. Ei ole sattumaa, että tällä kertaa lehtemme keskittyy metsä- luonnon hoitoon. Metsän omistajan valinnat vaikut- tavat siihen, minkälaisen metsän hän jättää jälkeensä. Luonnonhoitoon kannattaa panostaa, koska vaikutukset ulottuvat tulevaisuuteen. Monimuotoisesta luon- nosta ja luontoteoista hyö- tyvät sekä metsänomistajat että muut luonnossa liikku- vat. Luonnonhoidosta hyö- tyy puuntuotantokin, kun tuhoriski vähenee ja puus- ton kasvu paranee. Eikä pidä unohtaa, että metsät tuottavat hyötyjä kaikille: hiilinieluja, puhdasta vettä, virkistyskoh- teita, marjoja ja sieniä. Metsä Groupin tavoitteena on saada parhaat luontoa vah- vistavat toimenpiteet osaksi metsänhoidon käytäntöjä ja tehdä niistä valtavirtaa. Uusi metsien hoitomalli Metsä Group Plus on yksi tärkeim- piä käytännön keinoja tähän tavoitteeseen pääsemisessä. Luonnonhoito on kiinteä osa talousmetsien arkea: hyvä metsänhoito on hyvää luon- nonhoitoa ja päinvastoin.

• TALVI TULEE , mutta niin pitkään kun lumi ei haittaa työskentelyä, raivaussaha- työt onnistuvat. Etenkin taimikoiden har- vennukset on hyvä ajoittaa kylmälle kau- delle, jolloin työt sujuvat joutuisasti eikä ole huolta juurikäävän leviämisestä. • KEMERA-TUEN hakeminen on päättynyt ja uusi kannustejärjestelmä metka kor- vaa nykyisen kemera-tukijärjestelmän. Taimikonhoidon ja nuoren metsän hoito- töissä ei vaadita ennakkosuunnitelmaa, vaan metka-tukea haetaan töiden toteut- tamisen jälkeen. Metka-tukea ei voi hakea vuoden 2023 puolella aloitetulle työlle, ja ennakkosuunnitelman vaativiin töihin voi ryhtyä vasta, kun Metsäkeskus on hyväk- synyt hakemuksen (ks. s. 31). • VEROMUISTIINPANOJA kannattaa kirjata ylös ympäri vuoden. Mikäli kuitteja on vielä tallentamatta, nyt on hyvä hetki asentaa Metsäverkko-mobiili ja valo kuvata kuitit veromuistiinpanoihin. Varsi- naisen veroilmoituksen tekeminen onnis- tuu kätevästi niin Metsäverkossa kuin sen mobiiliversiossa. • VUODEN LOPUSSA on aika summata kuluneen vuoden toimenpiteitä ja aloittaa seuraavan vuoden hakkuiden ja metsän hoitotöiden suunnittelu. Jos kevään uudistamistöihin ei ole vielä taimia, kan- nattaa ne tilata mahdollisimman pian. Taimet ja siemenet, samoin kuin maan- muokkaus- ja viljelytyöt, kannattaa laittaa tilaukseen puukaupan yhteydessä, niin varmistaa ripeän metsänuudistamisen.

Kaikkien metsäasian tuntijoidemme yhteystiedot

löytyvät osoitteesta metsagroup.com/ puunhankinta

Muista pitää tila-, tili- ja yhteys tietosi ajan tasalla. Voit niitä tarkistaa ja muokata metsä verkossa tai ottaa yhteyttä asiakaspalveluun muutosten tekemiseksi.

4/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

M etsä Groupin puun osto on Ostomäärämme on lähellä tavoitetaso- amme ottaen huomioon alentuneet puunkäytöt, ja palvelumyyntimme on saavuttanut tavoitteet. Ostotoimin- tamme jatkuu tulevinakin kuukausina aktiivisena. Kovin ostohalukkuutemme kohdistuu kesäkorjuukelpoisiin har- vennusleimikoihin, hankintapuuhun ja koivutukkiin. Puun ostoamme kas- vatetaan erityisesti siksi, että Kemin biotuotetehtaan puuntarve lisääntyy. Koko Suomen yksityis- onnistunut tänä vuonna hyvin, vaikka yleinen markkina tilanne on ollut vaatimaton.

hyvästä yhteistyöstä, ja uusille jäsenille lämpimästi tervetuloa mukaan luomaan kannattavaa kasvua Suomeen. Laskimme Suomessa elokuussa sellu kuitupuun läpimittaa puunkorjuussa kuudesta viiteen senttimetriin, ja muu- tos koskee uusia ja vanhoja pysty- ja hankintakauppoja. Muutos on määräai- kainen ja se on voimassa vuoden loppuun asti. Tarkastelemme jatkoa joulukuussa. Loppuvuonna kannattaakin tehdä har- vennuskauppaa ja ottaa hyöty irti alem- masta minimiläpimitasta. Aktiiviset ajat jatkuvat EU:n metsäpo- litiikassa. Loppusuoralla ovat EU:n biodi-

versiteettistrategian kan- salliset suojelusitoumuk- set sekä primääri- ja van- hojen metsien kriteerit. Lisäksi EU:n mitat ja mas- sat -direktiivin muotou- tuminen järkevämpään suuntaan on meille hyvin tärkeää, koska se vaikut- taa Suomen ja Ruotsin

metsien puukauppa on kesäkauden jälkeen ollut viime vuotta alhaisem- paa. Metsäteollisuuden lopputuotteiden kysyntä on pysynyt alamaissa. Marraskuussa puumark- kinoilla on kuitenkin nähty piristymisen merk-

Juha Jumppanen Metsäjohtaja Metsä Group

Ostomäärämme kasvavat edelleen.

PUUMARKKINAKATSAUS

Kuitupuulla vahva kysyntä ja hinta

kejä. Hintatasot ovat huipuistaan laske- neet, mutta pitkää aikaväliä tarkastel- len puusta saa tälläkin hetkellä erittäin hyvää hintaa. Esimerkiksi kuitupuiden pystykauppahinnat ovat edelleen lähes 15 prosenttia korkeammat kuin vuosi sitten. Itämeren alueen puumarkkinatilanne on tasapainoinen. Baltiassa kuitupuun kuorelliset tienvarsihinnat ovat Suomen tasolla ja energiapuun hinnat alhaisem- mat. Ruotsissa havukuitupuun markki- natilanne on sekin tasapainoinen. Olen tyytyväisenä katsonut asiakas- tyytyväisyytemme kehitystä. Asiakas- kokemuksen mittarimme NPS on jatka- nut kesällä saavutetulla ennätystasolla. Metsäliitto Osuuskuntaan on tämän vuo- den aikana liittynyt jo lähes 2 800 uutta jäsentä, mikä sekin osoittaa, että toimin- taamme arvostetaan. Kiitos jäsenillemme

rajan ylittävään puutavaraliikenteeseen. LULUCF-maankäyttösektorin Suomen hiilinielujen vertailutasoon tuli loka- kuussa merkittävä muutos. Tulevaisuu- dessa vastaavat laskentamuutokset on vietävä myös tavoitteisiin. Parin viime vuoden aikaiset puheet Suomen miljardi- laskuista hiilinieluihin liittyen vaikutta- vat tämän päivän tiedon valossa rankasti ylimitoitetuilta. Puuta jalostavan teollisuuden moni- muotoisuustiekartta julkaistiin syys- kuussa, ja se tuo hyvä pohjan koko alan ekologisen kestävyyden vahvistamiselle (ks. s.18). Kesäkuussa käyttöön ottamamme vapaaehtoinen Metsä Group Plus -metsänhoitomalli kasvattaa suosiotaan (ks. s.14). Se on erinomainen uudistavan metsätalouden periaatteitamme toteut- tava toimi eli sen myötä menemme talous- metsien nykytilanteeseen nähden parane- vaa monimuotoisuutta kohti. Metsä Group Plus huomioi monimuotoisuutta ja metsä luontoa enemmän kuin käytössä olevat sertifiointijärjestelmät, ja sen käytöstä maksetaan metsänomistajille lisäbonus. Omistajajäsenillemme loka-marras- kuussa käynnissä ollut Uudista Metsää -ideakilpailu toi satamäärin aloitteita, joilla toimintaa talousmetsissä voitai- siin muokata yhä vastuullisempaan suuntaan. Palkintojen saajat julkaistaan ensi vuoden puolella. Kiitos osallistu- jille ja erinomaista joulun ajan odotusta kaikille!

Puun kysyntä marraskuun alussa

Länsi-Suomi

Itä-Suomi

Pohjois-Suomi

Mäntytukki

Kuusitukki

Koivutukki

Mäntykuitu

Kuusikuitu

Koivukuitu

Metsäenergia

Metsä Group Plus pitää metsäsi monimuotoisena yli sukupolvien

Metsä Group Plus on tulevaisuuden metsänhoitomalli. Säästämällä enemmän puita ja suojatiheikköjä varmistat metsäsi säilyvän monimuotoisena myös jälkipolville. Ottamalla Metsä Group Plus -hoitomallin käyttöön saat omistajajäsenenä lisäbonuksen. Näin metsäsi paitsi tuottaa, myös kasvaa entistä elinvoimaisemmin. metsagroup.com/ekologinenkestavyys

Toimenpide

Uudistushakkuut

Säästöpuu Tekopökkelö Suojavyöhyke

30 kpl/ha; >15 cm* 10 kpl/ha** 10−30 m***

Kasvatushakkuut

Tekopökkelö Suojavyöhyke

10 kpl/ha** 10−30 m***

Taimikonhoito

Suojatiheikkö

1 per 1 ha

* Säästöpuiksi luetaan elävät säästöpuut ja kaikki puulajit, läpimitta > 15 cm ** Tekopökkelöiden latvat jätetään metsään *** Vesistöstä riippuen

4/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

Lisää lahopuuta leimikkoon

Uudistushakkuu on ratkaiseva lahopuun määrälle talousmetsässä. Rääkkylässä lahopuujatkumosta huolehdittiin ensimmäistä kertaa Metsä Group Plus -hakkuulla.

TEKSTI HEIKKI HAMUNEN KUVA HARRI MÄENPÄÄ

R aitoja, haapoja, leppiä siellä täällä. Nuoria kuusia ja 3–6 metrin korkeu- desta katkottuja koivun ja män- nyn runkoja. Ville Hir- vonen katselee ensimmäisen Metsä Group Plus -hoito- mallin mukaan tehdyn päätehakkuun jäl- kiä kotitilallaan Pohjois-Karjalan Rääk- kylässä. Seitsemän hehtaarin leimikolla seisoo nyt selvästi normaalia enemmän tekopökkelöitä ja säästöpuita, yhteensä noin 250. ”Ensimmäisellä kerralla kun tämän näki, niin tekopökkelöiden määrä iski vähän silmään. Mutta äkkiä näkymään on tottunut. Aika hyvältä näyttää”, 48-vuotias Hirvonen sanoo.

E rikoiselta näyttää maisema muu- tenkin. Idässä avautuu laaja pelto aukea, Oravilahden kuivatus- alue. Länteen katsoessa silmä törmää ensin pitkään pengertiehen, jonka takana liplattavat Saimaan vedet. Hirvonen puhuu alueesta Suomen suurimpana polderina, ympäröivää vedenpintaa matalammalla olevana altaana, jollaisiin törmää etenkin Hollan- nissa. Ilman viereistä pengertä seisoi- simme nyt kaulaamme myöten vedessä. Toistakymmentä kilometriä pitkä pen- gertie erottaa meidät Saimaan veden pinnasta. ”Oravilahden kuivattamista ideoitiin jo 1930-luvulla. Suunnitelmaa lähdet- tiin toteuttamaan lopulta 1960-luvulla. Vuonna 1965 alue pumpattiin tyhjäksi”, Hirvonen sanoo.

4/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

Tekopökkelöitä tehtiin erityisesti koivuista ja taloudellisesti vähäarvoisista lehtipuista kuten lepästä ja haavasta.

4/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

VINKKI Lataa verkosta uusi opas tekopökkelöistä KUINKA SIJOITTAA JA VALITA TEKOPÖKKELÖT? Vastauksia löytyy uudesta ja käytännön- läheisestä oppaasta ”Tekopökkelöiden teke- minen talousmetsissä: Opas metsänomistajille ja metsäammattilaisille”. VOIT LADATA 11-sivuisen, uusinta tietoa sisältävän oppaan sivulta: luomus.fi/ fi/tekopoly

Ville Hirvosella (vas.) oli ollut koivikon päätehakkuu mielessä jo muutaman vuoden. Tuomas Kiljunen suunnitteli leimikon,

METSÄ GROUP PLUS: ”KIINNOSTUS KASVAA”

Kuivatustyön seurauksena järven pohjasta valjastettiin liki tuhannen heh- taarin alue. Suurin osa siitä on maatalous käytössä, mutta kivikkoiset kohdat jäivät vesijättömaaksi ja metsittymään. ”Meidänkin leimikon koivikko oli luontaisesti syntynyttä ja puustoltaan jonkin verran epätasaista”, vuonna 2001 oman maa- ja metsätilansa isännäksi siir- tynyt Hirvonen kertoo. H irvonen on seurannut Metsä Groupin palveluja lähietäi- syydeltä. Hän oli Metsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvos- ton jäsen viime kevääseen asti. Siksi hän tunsi viime kesänä lanseera- tun Metsä Group Plus -palvelun periaat- teet jo ennen omakohtaista kokeilua. ”Metsätalous on aika konservatii- vinen ala. Virheiden korjaaminen voi viedä monia vuosikymmeniä. Omasta mielenkiinnosta lähdin kokeilemaan. Kun uutta lanseerataan, pitäähän sitä kokeilla.” Hirvonen myöntää, että hänen kal- taisensa tehokkaan metsätalouden vank- kumaton kannattaja voi tarvita sulattelu- aikaa sille, että tekopökkelöitä ja säästö- puita jätetään selvästi metsäsertifioinnin ohjeita enemmän. Metsä Groupin omistajajäsen saa Metsä Group Plus -mallin uudistushak- kuilta hehtaarikohtaisen bonusmaksun. Maksulla korvataan puukauppatulojen

on lähtenyt liikkeelle ”hyvällä sykkeellä”, hän sanoo. ”Plussa-kauppojen osuus kai- kista puukaupoista on kasvanut viikoittain, vaikka kauppamää- rät kokonaisuutena ovat pysyneet samalla tasolla. Viriävää kasvua on siis ilmassa.” Uusi palvelu on saanut kiitosta siitä, että kokeilun voi rajata ensin yhteen puukauppaan. Sitä peila- taan myös metsäsertifiointiin. ”Osa metsänomistajista on nähnyt Metsä Group Plus -kaupan kokeilevana askelkivenä kohti FSC®-sertifiointia. Osa on nähnyt sen myös FSC:tä täydentävänä lisänä, jolla monimuotoisuuden hyväksi voi tehdä vieläkin enem- män. Joillekin toisille se on ollut vaihtoehto FSC:lle.” Riissanen korostaa palvelun käytännönläheistä ajattelutapaa. ”Plussa-hakkuiden yhteydessä tehdään tutkitusti vaikuttavia toimenpiteitä, jotka parantavat metsäluonnon monimuotoisuutta ja siten metsien elinvoimaisuutta.”

METSÄ GROUPIN PUUKAUPPA- ja metsäpalvelujohtaja Jani Riissa nen sanoo, että Metsä Group Plus -kauppojen osuus on syksyn mittaan lähtenyt kasvuun. ”Metsänomistajat ovat olleet kiinnostuneita kuulemaan, mitä palvelu tarkoittaa. Kun sitä kokeile- vien metsänomistajien kokemuk- set karttuvat, tieto leviää hiljalleen koko metsänomistajakenttään.” Metsä Group Plus -palvelu on omistajajäsenille suunnattu vapaaehtoinen metsänhoitomalli, jolla lisätään lahojen, vanhojen ja palaneiden puiden määrää sekä turvataan vesistöjä ja rantametsiä taimikonhoidossa, kasvatushak- kuissa ja uudistushakkuissa. Uudistushakkuilta metsänomistaja saa hehtaari kohtaisen bonusmaksun. Maksulla korvataan tulojen menetyksiä, joita palvelu heille aiheuttaa. Haastatteluhetkellä lokakuun loppupuolella Riissanen tutkii syksyn puukauppatilastoja. Puoli vuotta markkinoilla ollut palvelu

FSC-C111942

4/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

Metsä Group Plus -hoitomallin käytännön toimenpiteet

Toimenpide

Nykykäytäntö

Metsä Group Plus

Lisää bonusta

Sertifioinnin mukaan, minkä lisäksi Metsä Group jättää vähintään 20 kuollutta puuta hehtaarille

Säästöpuu

30 kpl / ha; > 15 cm *

Uudistushakkuu Avo-, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu

Metsä Groupin käytäntö 4 kpl / ha (vapaaehtoinen)

Tekopökkelö

10 kpl / ha **

Kyllä

Vesistön suojavyöhyke

Vesistöstä riippuen

10–30 m ***

Metsä Groupin käytäntö 4 kpl / ha (vapaaehtoinen)

Tekopökkelö

10 kpl / ha **

Kasvatushakkuut Harvennukset ja peitteiset hakkuut

–

Vesistön suojavyöhyke

Vesistöstä riippuen

10–30 m ***

Taimikonhoito Varhaisperkaus,

Suojatiheikkö

1 per alkava 3 ha

1 per alkava 1 ha

–

taimikon harvennus ja nuoren metsän hoito

* Säästöpuiksi luetaan elävät säästöpuut ja kaikki puulajit, läpimitta 1.3 m korkeudelle yli 15 cm. Metsä Group varaa oikeuden polttaa säästöpuut ennen uudistustoimia. ** Tekopökkelöistä jätetään latvat metsään. *** Vesistöstä riippuen

menetyksiä, joita säästöpuiden hakkaa- matta jättäminen heille aiheuttaa. Uuden mallin taloudelliset vaikutuk- set ja puunkorjuun onnistuminen ovat Ville Hirvosellakin puntarissa. ”Vähän jännittää esimerkiksi, miten pystyyn jääneet koivut pysyvät pystyssä. Mutta ei niistä ainakaan tämän syksyn myrskyissä ole tuulenkaatoja paljoa tullut.” Maahan jätetyt tekopökkelöiden latvat ovat herättäneet huomiota muissakin. ”Naapuruston virkeät eläkeläisisännät ovat kovasti kyselleet, voisiko niitä käydä korjaamassa polttopuuksi. Minä olen jarrutellut ja kertonut, että kyllä ne latvat on jätetty sinne ihan tarkoituksella.” U utta hakkuutapaa suunnitel- lessa Hirvonen kävi suurimman paininsa, kun hän arvioi hak- kuutulojen kertymistä. ”Pankinjohtajaankin on pidettävä välit kunnossa”, maanviljelijä muistuttaa realiteeteista. Lyhyellä aikavälillä toimet metsäluon- non monimuotoisuuden edistämiseksi

tuntuvat metsänomistajan kukkarossa, Hirvonen sanoo. Kolikolla on toinenkin puoli. ”Hakkuissa monimuotoisuustoimista ei saa parasta taloudellista tulosta, mutta pitkällä aikavälillä ne tasaavat metsätalo- uden riskejä. Tähän on herätty, kun Suo- men metsät ovat paikoin esimerkiksi liian kuusikkovaltaisia ja altistuvat hyönteis-, sieni- ja muille tuhoille.” Lahopuun määrä onkin kriittinen kysymys metsäluonnon monimuotoi suudelle. Talousmetsissä lahopuuta on selvästi vähemmän kuin luonnonmetsissä. Se on myös laadultaan yksipuolisempaa. Vuosien ajan lahopuuta on lisätty jät- tämällä hakkuukuvioille säästöpuita ja tekopökkelöitä. Määriä tulisi kuitenkin vielä lisätä, vahvistaa uusin tutkimus. Erityisesti päätehakkuun jälkeen laho- puujatkumon tilanne on usein heikko. Tähän tuli ainakin Rääkkylän leimi- kossa muutos. ”Nyt tälle kohteelle kehittyvän laho- puumäärän pitäisi olla aika iso. Tarjolla on lahopuujatkumoa, jotta lahopuussa

eläville eliöille tulee paremmat olo suhteet”, Hirvonen sanoo. T ekopökkelöitä on joka puolella Hirvosen leimikkoa. Pystyyn jätettyjä säästöpuitakin on siellä täällä, mutta ennen kaikkea ne keskittyvät kahteen suureen ryhmään. ”Säästöpuuryhmät rajattiin kosteus- kartan perusteella kaikkein kosteimpiin kohtiin, missä ensi keväänä istutettava rauduskoivu kärsisi eniten seisovasta vedestä”, sanoo leimikon suunnitellut Metsä Groupin metsäasiantuntija Tuo- mas Kiljunen . Hän sanoo, että tälläkään kohteella ei hakkuun hetkellä ollut lahopuuta tai van- hoja puuyksilöitä. Nyt pedattiin pärjää- mismahdollisuus molemmille. ”Tekopökkelöillä lahopuuta saadaan lisättyä nopeasti. Lehtipuu aloittaa laho- amisen välittömästi, ja muutaman vuo- den kuluessa lahopuuta on täälläkin. Lahopuilla elää metsänomistajan kan- nalta hyödyllisiä petohyönteisiä, jotka pitävät kurissa haitallisia kaarnakuori- aiskantoja, kuten kirjanpainajia.”

4/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

Lahopuun määrä metsissä lisääntyy tulevina vuosikymmeninä.

METSÄLUONNON TILA PARANEE

Puuta jalostava teollisuus katsoo, että niiden yhteinen tavoite on lisätä luonnon monimuotoisuutta. Säästöpuiden määrä kasvaa jo nyt, samoin lahopuun määrä.

TEKSTI ILKKA LUUKKONEN KUVA OLLI HÄKKINEN

4/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

S uomen metsäluonnon tila on parantunut ja myöntei- nen kehitys jatkuu, selviää Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden tutkimuskat- sauksesta, joka julkaistiin syyskuussa. Sen mukaan talousmetsien luonnonhoitotoimet parantavat metsä lajiston olosuhteita. ”Metsänhoidon yhteydessä tehtävillä monimuotoisuudelle tärkeiden rakenne- piirteiden määrää lisäävillä toimilla on selkeitä positiivisia vaikutuksia metsäla- jistoon. Osassa toimenpiteissä positiiviset vaikutukset näkyvät pian, mutta osassa vaikutuksia voidaan joutua odottamaan vuosikymmeniä”, sanoo Luken tutkija Juha Siitonen . Vanhojen metsien ja vanhojen puiden katoaminen on uhkatekijä kolmasosalle uhanalaisista ja silmälläpidettävistä metsälajeista. Lajit tarvitsevat erityisesti vanhoja lehtipuita, ja näistä tärkein on järeä haapa. Hyvä uutinen on, että tutkimuksen mukaan sekä säästöpuiden että laho- puun määrä metsissä lisääntyy tulevina vuosikymmeninä. Säästöpuiden määrä saattaa kasvaa kymmenillä miljoonilla puuyksilöillä, ja kuolleen puun määrä voi kaksinkertaistua nykyisestä. Siitonen toteaa, että säästöpuilla on kaksi tavoi- tetta: toisaalta metsiin saadaan järeitä vanhoja puita, toisaalta niistä muodos- tuu aikanaan lahopuuta. Myös lahopuun määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan tulevina vuosikymmeninä. PUUTA JALOSTAVAN teollisuuden edun- valvontajärjestöt Metsäteollisuus ry ja Sahateollisuus ry julkaisivat syyskuussa monimuotoisuustiekartan, joka perus- tuu Luken tutkimuksiin. Näiden järjes- töjen jäsenyritykset, pienistä sahoista suuriin pörssiyrityksiin, asettavat tie kartassa tavoitteekseen luonnon moni- muotoisuuden lisäämisen. Säästö- ja lahopuiden määrän lisää- misen rinnalla keinoihin kuuluvat seka- metsien suosiminen, arvokkaiden elin- ympäristöjen säästäminen, lehtojen ja

paahdeympäristöjen vaaliminen sekä kulotusten lisääminen. Tiekartan lisäksi luonnonhoitotoimia vahvistavat kahden metsäsertifiointijär- jestelmän vaatimukset, jotka ovat vast- ikään tiukentuneet. ”Uudet sertifiointikriteerit ja teollisuu- den toimet tulevat lisäämään luonnon- hoidon volyymia”, sanoo Siitonen. METSÄTEOLLISUUDEN METSÄJOHTAJA Karoliina Niemi muistuttaa, että moni- muotoisuuden tiekartta ei ole syntynyt tyhjästä, vaan takana on jo 1980-luvun lopulta alkanut työ. Siihen kuuluvat metsälain muutos, metsäsertifioin- tien saapuminen, vapaaehtoinen suo- jelu, Metso- ja Helmi-suojeluohjelmat ja yhtiöiden omat ohjelmat. ”Ymmärrämme yhä paremmin vas- tuun, joka meillä isona maankäyttäjänä on”, Niemi sanoo. Hän tekee yhden lisäyksen myöntei- seen kehityskulkuun: maanpinnan käsit- tely on keventynyt. Maatahan muoka- taan, jotta puuntaimet lähtisivät parem- min kasvamaan, mutta takavuosina voi- makas käsittely vaurioitti varpukasvien maavarsia. Nykyisin maanpintaa raa- paistaan vain pieniltä alueilta kerrallaan, minkä ansiosta esimerkiksi mustikka on lähtenyt yleistymään. NIEMI SANOO , että turvemailla riittää vielä tehtävää, koska suolajisto taan- tuu, ja esimerkiksi lakan peitteisyys on vähentynyt. Tämä on seurausta taka- vuosina tehdyistä ojituksista. Hänen mukaansa jatkossa suoluonnon moni- muotoisuuteen kiinnitetään yhä enem- män huomiota, mutta samaan aikaan pitää muistaa, että turvemaiden raaka- puulla on suuri merkitys teollisuuden puunhankinnalle. Syytä optimismiin kuitenkin on, sekä turve- että kangasmailla, Niemi arvioi. ”Kyse on erilaisten tavoitteiden sovit- tamisesta yhteen. Laatimamme skenaa- riot antavat toivoa siihen, että ilmastoon, luontoon ja puun saatavuuteen liittyvät tavoitteen voidaan sovittaa yhteen.”

OIKEAAN SUUNTAAN

YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOMINISTERI Kai Mykkänen (kok.) arvioi, että metsien käsittely on vuosikymmen- ten mittaan kulkenut parempaan suuntaan. ”Minun elinaikanani on tapahtu- nut paljon myönteistä kehitystä. Se on liian paljon pimennossa, mikä joh- taa turhaan kahtiajakoon”, hän sanoi syyskuussa, kun monimuotoisuus- tiekartta julkaistiin. Puuston tilavuus on tuplaantu- nut, samoin metsien hiilivarasto, leh- tipuiden määrä on lisääntynyt, sääs- töpuita jää enemmän, lahopuun määrä kasvaa, Mykkänen listaa. ”Nämä ovat tuloksia, joita harva mieltää näin. Mielikuva on, että met- sien käyttö on tehostunut ja että kehitys olisi toisenlaisella uralla.” Mykkäsen mukaan parannetta- vaa löytyy turvemaiden käsittelystä, Etelä-Suomen metsien kuusettumi- sesta ja Pohjois-Suomen lahopuun määrästä. ”Tulevaisuudessakin voidaan löytää ratkaisuja, joilla yhdistetään metsien kasvava arvonlisä talous- käytössä siihen, että puumassa hiili varastona kasvaa ja että luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät piirteet vahvistuvat.”

4/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

Metsäsäätiö uudisti apuraha toimintaansa Suomen Metsäsäätiön uusi strategia on valmistunut. Uudistuksen seurauksena säätiön apurahatoiminnan painopisteet muuttuvat. Lisäksi säätiö uudistaa apurahahakuaan ja laajentaa rahoituspohjaansa. S uomen Metsäsäätiön hallitus hyväksyi Metsäsäätiön uuden strategian vuosille 2023–2027 elokuun lopussa, ja uusi strategia TEKSTI LAURA LENKKERI KUVA OLLI HÄKKINEN

keskuuteen ovat jatkossakin äärimmäisen tärkeitä metsäelinkeinon edistämisessä. Vastuullisuushankkeet ovat puolestaan Metsäsäätiön uusi avaus, jolla edistetään luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja ilmastotyötä”, Jumppanen toteaa. Tutkimukseen ja tiedon jalkautta- miseen suunnattu rahoitus hyödyttää metsänomistajia ja metsäalan toimijoita läpi Suomen. Vastuullisuushankkeista käynnistetään nopealla aikataululla pilotteja, joista saatujen kokemusten perusteella muodostetaan Metsäsäätiön vastuullisuustyölle toimintamalli. Myös säätiön apurahahakuja uudis- tetaan. Jatkossa apurahahaku tapahtuu teemoittain. ”Apurahahakujen teemoittaminen selkeyttää Metsäsäätiön apurahatoi- mintaa sekä hakijoiden että Metsä- säätiön näkökulmasta. Uusi toiminta- malli on hyvä keino lisätä Metsäsäätiön vaikuttavuutta”, toteaa Suomen Metsä- säätiön toimitusjohtajan sijainen Matti Mäkelä . Metsäsäätiön rahoituspohja laajenee. Jatkossa myös puukaupan ulkopuoliset tahot voivat lahjoittaa varoja, joilla rahoi- tetaan yleishyödyllisiä hankkeita. Puu- kauppaan kytkeytyvä vapaaehtoinen menekinedistämismaksu säilyy Suomen Metsäsäätiön tärkeimpänä rahoitus lähteenä.

FAKTA Suomen Metsäsäätiö

astui voimaan syyskuun alusta lähtien. Kyse on suurimmasta muutoksesta koko säätiön historian aikana. Perustarkoitus säilyy entisellään: Metsäsäätiö raken- taa metsäelinkeinolle menestyksekästä tulevaisuutta. Uuden strategian myötä Metsäsäätiön toiminnan vaikuttavuutta lisätään kuitenkin entisestään. ”Metsäsäätiö teki perusteellista strate- giatyötä, ja kävimme uudistuksessa läpi säätiön toimintaa niin apurahatoimin- nan, rahoituspohjan kuin sisäisten toi- mintatapojen osalta. Nyt meillä on selkeä suunta metsäalan yhteiselle kehittämi- selle”, kertoo säätiön hallituksen puheen- johtaja Juha Jumppanen . Uuden strategian seurauksena Metsä- säätiön apurahatoiminnan painopisteet muuttuvat. Jatkossa sitä kohdistetaan erityisesti tutkimukseen, lasten ja nuor- ten hankkeisiin, vaikuttajaviestintään sekä uutena painopisteenä vastuullisuus- hankkeisiin. Metsäsäätiö rahoittaa vai- kuttavia hankkeita, jotka ovat tärkeitä koko metsäalalle. Rahoitusta ei myön- netä kohteisiin, jotka hyödyttäisivät vain yksittäisiä tahoja. ”Tutkimus, lasten ja nuorten hank- keet ja tiedon jalkauttaminen päättäjien

METSÄNOMISTAJIEN , puunostajien ja muun

metsäalan yhteinen yleis- hyödyllinen apurahasäätiö sekä tärkeä suomalaisen puun ja metsätalouden puolestapuhuja

PERUSTETTU 1995

TOIMINTAA RAHOITETAAN puukaupan yhteydessä perittävällä vapaa ehtoisella menekinedis- tämismaksulla. Metsä säätiö ottaa vastaan myös muita lahjoituksia (RA/2023/1002).

VUONNA 2022 apurahoja maksettiin 1,36 milj. €

ESIMERKKEJÄ Metsä- säätiön rahoittamista

hankkeista: koululaisten metsäpäivien kuljetusapu- rahat, puurakentamisen liiketoiminnan yliopisto- professuuri (osarahoitus), Päättäjien Metsäakatemia

Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16 Page 17 Page 18 Page 19 Page 20 Page 21 Page 22 Page 23 Page 24 Page 25 Page 26 Page 27 Page 28 Page 29 Page 30 Page 31 Page 32 Page 33 Page 34 Page 35 Page 36 Page 37 Page 38 Page 39 Page 40 Page 41 Page 42 Page 43 Page 44 Page 45 Page 46 Page 47 Page 48 Page 49 Page 50 Page 51 Page 52 Page 53 Page 54 Page 55 Page 56