4/23
METSÄ GROUPIN VIESTI
S uomen metsäluonnon tila on parantunut ja myöntei- nen kehitys jatkuu, selviää Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden tutkimuskat- sauksesta, joka julkaistiin syyskuussa. Sen mukaan talousmetsien luonnonhoitotoimet parantavat metsä lajiston olosuhteita. ”Metsänhoidon yhteydessä tehtävillä monimuotoisuudelle tärkeiden rakenne- piirteiden määrää lisäävillä toimilla on selkeitä positiivisia vaikutuksia metsäla- jistoon. Osassa toimenpiteissä positiiviset vaikutukset näkyvät pian, mutta osassa vaikutuksia voidaan joutua odottamaan vuosikymmeniä”, sanoo Luken tutkija Juha Siitonen . Vanhojen metsien ja vanhojen puiden katoaminen on uhkatekijä kolmasosalle uhanalaisista ja silmälläpidettävistä metsälajeista. Lajit tarvitsevat erityisesti vanhoja lehtipuita, ja näistä tärkein on järeä haapa. Hyvä uutinen on, että tutkimuksen mukaan sekä säästöpuiden että laho- puun määrä metsissä lisääntyy tulevina vuosikymmeninä. Säästöpuiden määrä saattaa kasvaa kymmenillä miljoonilla puuyksilöillä, ja kuolleen puun määrä voi kaksinkertaistua nykyisestä. Siitonen toteaa, että säästöpuilla on kaksi tavoi- tetta: toisaalta metsiin saadaan järeitä vanhoja puita, toisaalta niistä muodos- tuu aikanaan lahopuuta. Myös lahopuun määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan tulevina vuosikymmeninä. PUUTA JALOSTAVAN teollisuuden edun- valvontajärjestöt Metsäteollisuus ry ja Sahateollisuus ry julkaisivat syyskuussa monimuotoisuustiekartan, joka perus- tuu Luken tutkimuksiin. Näiden järjes- töjen jäsenyritykset, pienistä sahoista suuriin pörssiyrityksiin, asettavat tie kartassa tavoitteekseen luonnon moni- muotoisuuden lisäämisen. Säästö- ja lahopuiden määrän lisää- misen rinnalla keinoihin kuuluvat seka- metsien suosiminen, arvokkaiden elin- ympäristöjen säästäminen, lehtojen ja
paahdeympäristöjen vaaliminen sekä kulotusten lisääminen. Tiekartan lisäksi luonnonhoitotoimia vahvistavat kahden metsäsertifiointijär- jestelmän vaatimukset, jotka ovat vast- ikään tiukentuneet. ”Uudet sertifiointikriteerit ja teollisuu- den toimet tulevat lisäämään luonnon- hoidon volyymia”, sanoo Siitonen. METSÄTEOLLISUUDEN METSÄJOHTAJA Karoliina Niemi muistuttaa, että moni- muotoisuuden tiekartta ei ole syntynyt tyhjästä, vaan takana on jo 1980-luvun lopulta alkanut työ. Siihen kuuluvat metsälain muutos, metsäsertifioin- tien saapuminen, vapaaehtoinen suo- jelu, Metso- ja Helmi-suojeluohjelmat ja yhtiöiden omat ohjelmat. ”Ymmärrämme yhä paremmin vas- tuun, joka meillä isona maankäyttäjänä on”, Niemi sanoo. Hän tekee yhden lisäyksen myöntei- seen kehityskulkuun: maanpinnan käsit- tely on keventynyt. Maatahan muoka- taan, jotta puuntaimet lähtisivät parem- min kasvamaan, mutta takavuosina voi- makas käsittely vaurioitti varpukasvien maavarsia. Nykyisin maanpintaa raa- paistaan vain pieniltä alueilta kerrallaan, minkä ansiosta esimerkiksi mustikka on lähtenyt yleistymään. NIEMI SANOO , että turvemailla riittää vielä tehtävää, koska suolajisto taan- tuu, ja esimerkiksi lakan peitteisyys on vähentynyt. Tämä on seurausta taka- vuosina tehdyistä ojituksista. Hänen mukaansa jatkossa suoluonnon moni- muotoisuuteen kiinnitetään yhä enem- män huomiota, mutta samaan aikaan pitää muistaa, että turvemaiden raaka- puulla on suuri merkitys teollisuuden puunhankinnalle. Syytä optimismiin kuitenkin on, sekä turve- että kangasmailla, Niemi arvioi. ”Kyse on erilaisten tavoitteiden sovit- tamisesta yhteen. Laatimamme skenaa- riot antavat toivoa siihen, että ilmastoon, luontoon ja puun saatavuuteen liittyvät tavoitteen voidaan sovittaa yhteen.”
OIKEAAN SUUNTAAN
YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOMINISTERI Kai Mykkänen (kok.) arvioi, että metsien käsittely on vuosikymmen- ten mittaan kulkenut parempaan suuntaan. ”Minun elinaikanani on tapahtu- nut paljon myönteistä kehitystä. Se on liian paljon pimennossa, mikä joh- taa turhaan kahtiajakoon”, hän sanoi syyskuussa, kun monimuotoisuus- tiekartta julkaistiin. Puuston tilavuus on tuplaantu- nut, samoin metsien hiilivarasto, leh- tipuiden määrä on lisääntynyt, sääs- töpuita jää enemmän, lahopuun määrä kasvaa, Mykkänen listaa. ”Nämä ovat tuloksia, joita harva mieltää näin. Mielikuva on, että met- sien käyttö on tehostunut ja että kehitys olisi toisenlaisella uralla.” Mykkäsen mukaan parannetta- vaa löytyy turvemaiden käsittelystä, Etelä-Suomen metsien kuusettumi- sesta ja Pohjois-Suomen lahopuun määrästä. ”Tulevaisuudessakin voidaan löytää ratkaisuja, joilla yhdistetään metsien kasvava arvonlisä talous- käytössä siihen, että puumassa hiili varastona kasvaa ja että luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät piirteet vahvistuvat.”
19
Powered by FlippingBook