Metsä Groupin Viesti 4 - 2023

4/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

TERMIT TUTUIKSI

Kemera ja metka

K un omistaa ja hoitaa metsiä, törmää ennemmin tai myöhem- min termeihin kemera tai metka. Ulkopuoliselle sanat eivät kerro mitään, mutta alan ammattilaisilla ne kuuluvat jokapäiväiseen slangiin. Metka ja kemera viittaavat tukiin, joita valtio maksaa yksityisille metsänomis- tajille. Valtion tuilla on pitkä historia. Jo 1920-luvulla Suomeen säädettiin met- sänparannuslaki, jonka nojalla metsä taloutta tuettiin 25 miljoonalla markalla vuodessa. Valtio halusi lisätä metsien kasvua, koska teollisuus tarvitsi puuta yhä enemmän. Varoilla kuivattiin soita ja kunnostettiin huonosti kasvavia metsiä. Sotien jälkeen valtio alkoi tukea metsä autoteiden rakentamista. Sen ansiosta puuta voitiin korjata yhä syrjäisemmiltä seuduilta. Nykyisin tieverkosto on hyvin tiheä. Puunkorjuun lisäksi koituu muuta- kin hyötyä: metsäpalon syttyessä sammu- tuskalusto saadaan nopeasti paikalle. 1970-luvulla tukisummat kasvoivat huippuunsa. Metsäslangiin tuli termi mera, joka tarkoitti metsätukirahoitusta, ja sen nojalla tukia maksettiin enimmil- lään 120 miljoonaa euroa vuodessa. Met- sien lannoitus lisääntyi. KEMERA ON LYHENNE sanoista kestä- vän metsätalouden rahoituslaki. Se on ollut valtion metsänhoitotukien muoto 1990-luvulta lähtien. Valtion budjetissa kemera-tukea on tälle vuodelle varattu vajaat 50 miljoonaa euroa. Osa käytetään luonnonhoitoon ja metsien suojeluun. Metka puolestaan on lyhenne sanoista metsätalouden kannustejärjestelmä. Se korvaa kemeran ensi vuodesta lähtien. Tuen ehdot muuttuvat, ja maanomistajat

KEMERA on lyhennys sanoista kestävän metsätalouden rahoituslaki.

METKA

on lyhennys sanoista metsätalouden kannustejärjestelmä.

voivat hakea tukea esimerkiksi lehdon kunnostamiseen (ks. s. 31).

VALTIO TUKEE METSÄNHOITOA , koska se on asettanut tavoitteita yksityismetsille. Valtio tavoittelee muun muassa puun kasvua ja metsäluonnon hoitoa. Voi myös ajatella, että valtio sijoittaa varo- jaan: nuorten metsien hoito lisää puiden kasvua, joten valtio saa tukina makse- tut rahat aikanaan takaisin kohonneina verotuloina, kun taloudellinen toimeliai- suus maassa lisääntyy. Yksityismetsänomistajan näkökulma on usein lyhyempi kuin valtion. Jos tukea ei maksettaisi, osa yksityismetsänomista- jista saattaisi jättää hoitotyöt tekemättä, koska työt tuottaisivat hänelle hyötyä vasta kymmenien vuosien kuluttua. Tällä hetkellä näyttää siltä, että val- tion sijoitukset ovat kannattaneet. Met- sien kasvu on tuplaantunut 1950-luvulta lähtien. Tukia on myös arvosteltu sillä perus- teella, että metsätalous on kannattavaa toimintaa, jota valtion ei pitäisi tukea.