4/23
METSÄ GROUPIN VIESTI
juurikäävän, leviämistä. Jos metsässä on muitakin puita kuin kuusia, tuholaiset eivät ehkä leviä niin nopeasti.” Huuskonen huomauttaa, että vielä ei tiedetä, miten nopeasti ilmasto muuttuu ja millaisille puu lajeille on kysyntää 50 vuoden päästä. ”Nyt kuusi on arvokkain ja koivua ei juuri viljellä. Tulevaisuudessa käyttötarve voi olla jotain muuta, joten siksikin on hyvä pitää metsässä valmiiksi suurta lajikirjoa.” Nykyisissä ilmasto-oloissa puhdas kuusikko tuot- taa enemmän puuta kuin kuusi-koivusekametsä. Koivut kasvavat nopeasti ja saavuttavat hakkuukyp- syyden ennen kuusia, mutta ne vaativat enemmän kasvutilaa. Koivusekapuuston vaikutus puuston kokonaismäärään on tutkimusten mukaan useimmi- ten pienentävä ja parhaimmillaankin vain neutraali. Kun kuusesta tällä haavaa maksetaan enemmän, kuusikko tuottaa enemmän rahaa. Sekametsissä onkin kyse siitä, miten suhtautuu tulevaisuuden tuhoriskeihin ja ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin yllätyksiin ja haluaako painottaa metsänhoidossaan muitakin arvoja kuin mahdolli- simman suurta oletettua tuottoa. ”Nykyhinnoilla puhtaan kuusikon kasvattami- nen on taloudellisesti kannattavin vaihtoehto, mutta ilmaston muuttuessa kuusen tuhoriskit kasvavat. Sekapuustoisuus voi olla kannattavampi vaihtoehto,
jos sillä saadaan pienennettyä tuhoriskiä ja voi- daan näin turvata metsien elinvoimaisuus ja hiilen sidonta”, Huuskonen summaa. JOS SEKAMETSÄÄ HALUAA , niin miten sitä pitäisi kasvattaa? ”Monimuotoisuuden näkökulmasta järeät haavat ja raidat ovat tärkeimmät puut. Talousnäkökulmasta rauduskoivu on ykkönen, koska se on lehtipuista sel- västi nopeakasvuisin.” Lehtipuusekoitus havupuutaimikkoon syntyy yleensä luontaisesti. Lehtipuut leviävät helposti ja kasvavat nopeasti, joten niitä versoo kuusten taimien sekaan. Hyvän sekametsän saa sillä, että kuusikon var- haisperkauksessa noin viiden vuoden iässä ja taimi- konharvennuksessa noin kymmenen vuoden iässä jätetään metsään kasvamaan lehtipuuta. ”Kannattaa jättää noin kuusten mittaiset tai vähän pienemmät koivut, joilla on tervein latvus, ja raivata niille kunnolla kasvutilaa. Rauduskoivu tar- vitsee enemmän tilaa kuin kuusi”, Huuskonen sanoo. ”Monimuotoisuuden kannalta aukkopaikkoihin voi jättää muitakin lehtipuita. Hyvä nyrkkisääntö on jättää kaikkia puulajeja, joita taimikossa kasvaa.” Sekapuuston säilymisestä pitää huolehtia myös ensiharvennuksessa, noin 30 vuoden ikäisessä kuusikossa.
UUDET KUUSET YLLÄTTIVÄT KASVULLAAN
päällä suojaava kivennäismaa kerros. Siitä taimi kasvaa nope- asti ja turvallisesti. Tärkeää on myös oikea ajoitus. ”Ripeä uudistamisketju päätehakkuun jälkeen varmis- taa, etteivät luontaiset koivut saa liikaa etumatkaa viljelykuu- siin nähden vaan puut kasvavat keskenään sopivassa tahdissa. Selvästi kuusia korkeammat koivut kannattaa poistaa taimi- konhoidossa. Pieni koivujen etu- matka ei taimivaiheessa haittaa, koska noin 20 vuoden iässä kuusi ohittaa koivun pituuskasvun nopeudessa.”
Siemenviljelysmetsiköihin on pit- kään valittu parhaiten kasvavia yksilöitä, ja nyt työ alkaa kantaa hedelmää. Ennen suosittiin paljasjuurisia kuusentaimia, nykyisin paakku taimia. Turvepaakun seassa kuusella on valmiina hienojuu- ret, ja niiden turvin puu juurtuu nopeasti. Istutuksissa suositaan nyky- ään mätästystä. Mätästyk- sessä kaivinkoneella kauhaistaan humusta ja sen alta 5–10 sent- tiä kivennäismaata ja kumotaan kuorma nurinpäin humuksen päälle. Näin saadaan kohta, jossa on tuplamäärä humusta ja sen
METSÄNOMISTAJAT JA TUTKIJAT ovat tottuneet siihen, että kuu- sen taimikoihin alkaa nopeasti versoa koivunalkuja, jotka kas- vavat kohisten ja jättävät kuuset varjoonsa. Nyt uusissa tutkimuksissa on havaittu istutuskuusen ja luontai- sesti syntyneen koivun kasvavan samaa tahtia. ”Tämä oli suuri yllätys myös meille tutkijoille”, Luken erikois- tutkija Saija Huuskonen sanoo. Hän listaa ilmiöön kolme syytä. Metsänviljelyssä käytet-
tävät kuuset ovat nopea- kasvuisempia kuin ennen.
33
Powered by FlippingBook