Metsa Groupin Viesti 3 - 2022

OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 3/2022

Rauman saha käynnistyy Jyrki Suutari myi yhteismetsän puolesta ensimmäiset tukit huippunopealle sahalle s. 16

HANKINTAMYYJÄ Hankintapuulle aikaisuuslisää s. 27

LUONNONHOITO Vesilintujen olot paranevat s. 44

METSÄ SPRING Uusia innovaatioita luvassa s. 46

PUUMARKKINAT Kesäharvennukset ostoslistan kärjessä s. 14

PÄÄKIRJOITUS

OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 3/2022

Rauman saha käynnistyy Jyrki Suutari myi yhteismetsän puolesta ensimmäiset tukit huippunopealle sahalle s. 16

PUUMARKKINAT Kesäharvennukset ostoslistan kärjessä s. 14

HANKINTAMYYJÄ Hankintapuulle aikaisuuslisää s. 27

LUONNONHOITO Vesilintujen olot paranevat s. 44

METSÄ SPRING Uusia innovaatioita luvassa s. 46

220906_viesti-3_22_taitto_reproon.indd 1

8.9.2022 7.38

Kannessa: Jyrki Suutari nojaa mäntyyn, joka lähtee ensimmäisten joukossa uudelle suursahalle. Sivu 16

METSÄ GROUPIN VIESTI ON METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN OMISTAJAJÄSEN- JA METSÄ GROUPIN SIDOSRYHMÄLEHTI.

LEHTI ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA. 73. VUOSIKERTA.

JULKAISIJA METSÄLIITTO OSUUSKUNTA WWW.METSAGROUP.FI

Omavaraisuuden merkitys kasvaa

PÄÄTOIMITTAJA JUHA LAINE JUHA.LAINE@METSAGROUP.COM

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ ILKKA LUUKKONEN ILKKA LUUKKONEN@ METSAGROUP.COM

TOIMITUSNEUVOSTO JUHA JUMPPANEN, KRISTA KIMMO, JUHA MÄNTYLÄ, MARKO NIKULA, AHTI SIPONEN, HANNES VICKHOLM TOIMITUS POSTIOSOITE PL 10, 02020 METSÄ KÄYNTIOSOITE REVONTULENPUISTO 2, 02100 ESPOO OSOITTEENMUUTOKSET: JÄSENTEN OSOITTEET PUHELIN 010 7770 JASENPALVELUT@METSAGROUP.COM MUUT OSOITTEET MGVIESTIN.OSOITTEENMUUTOKSET @METSAGROUP.COM

S uomen ja koko Euroopan Uni- onin talous on pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan yhteis- vaikutuksesta murrostilassa. Todennäköisyys vakavaan talouksien krii- siin on suuri. Viime vuodet ja vuosikymmenet olemme uskoneet globaalin talouden verkostojen kantavan kansantaloudet yhä vahvempaan hyvinvointiin. Nyt kriisien myötä äänet omavaraisuu- den ja paikallistalouksien vahvuuden puo- lesta ovat voimistuneet. Molemmat talouden suunnat ovat tärkeitä. Suljettuihin talouk- siin ei ole paluuta, mutta omavaraisuutta ja omasta kansallisesta kilpailukyvystä huo- lehtimista tarvitaan. Eurooppa-tasolla metsätalous ja -teol- lisuus ovat korkean omavaraisuuden aloja. Raaka-aineista valtaosa hankitaan Euroo- pasta ja päämarkkina tuotteillemme on eu. Suomessa raaka-ainehuollon oma varaisuus korostuu ja teollisuutemme pää- markkina on myös eu-alue. Metsä Group on liiketoiminnoissaan maailmanlaajuisesti

kilpailukykyinen, joten meillä on erin- omaiset edellytykset huolehtia omasta lei- viskästämme kantaessamme vastuumme yhteiskuntien taloudesta. Sosiaalisen ja ekologisen vastuun hyvä hoito voi toteutua vahvan talouden perustalle. Suomi elää metsästä, edelleen. Me Met- sän väki varmistamme työllämme, että näin on tulevaisuudessakin!

Espoossa 9. syyskuuta 2022

ILKKA HÄMÄLÄ PÄÄJOHTAJA METSÄ GROUP

ILMOITUSMARKKINOINTI RIITTA ANTINMÄKI PUHELIN 0500 311 711

ULKOASU WWW.BERRYCREATIVE.FI

KIRJAPAINO PUNAMUSTA

Suomi elää metsästä, edelleen.

PAINOS 110 000

PAPERI GALERIE FINE SILK 90 G/M²

PALAUTE METSAGROUPINVIESTI@ METSAGROUP.COM

metsä groupin viesti | 3

ON TÄRKEÄÄ , että hallinto- neuvosto koostuu erilaisista ja erilaisissa elämäntilanteissa olevista edustajista, sanoo Laura Mäkinen Petäjävedeltä. 28 HALLINTONEUVOSTO

METSÄ GROUPIN VIESTI 3/2022

PUUMARKKINAKATSAUS

14 ”Metsä Groupin puunhankinta jatkaa kasvuaan.”

JUHA JUMPPANEN METSÄJOHTAJA, METSÄ GROUP

Metsä Spring etsii uutta liiketoimintaa, ja sen salkussa on iso kasvupotentiaali.

Veljekset Marin: Metsä Groupille töitä yhtä kyytiä 34 vuotta.

PÄÄKIRJOITUS

HENKILÖ 28 LAURA MÄKINEN

EU-EDUNVALVONTA 45 EU-KOMISSIO HALUAA ennallistaa metsäluontoa SOPIMUSYRITTÄJÄ 38 MARKO MARIN kehuu työntekijöitään

36 TAIMIKONHOIDOSSA tähdätään sekapuustoon 40 TUHKALANNOITUKSEN jälkeen vaihto jatkuva- peitteiseen kasvatukseen LIIKETOIMINTA- ALUEET 46 METSÄ SPRINGISTÄ löytyy iso potentiaali

3 ILKKA HÄMÄLÄ Pääjohtaja LYHYESTI 7 HENKILÖKUVASSA

ja Simo Rousu valittiin hallintoneuvostoon

RAUMAN SAHA 16 PUUNKÄYTÖN lisäys merkitsee paljon tuloja omistajajäsenille TUTKIMUSTIETOA METSÄSTÄ 32 PUIDEN KASVUN vaihtelu kuuluu asiaan KOLUMNI 37 JUSSI LINNARANTA Hallituksen puheenjohtaja

metsänomistaja Kari Koivukangas

JÄSENET

TULOS 12 AJAT OVAT

26 KAJAANIN PIIRIIN

mahtuu koko metsän kirjo

48 HUSUMIN

vaikeat, mutta Metsä Group teki huipputuloksen PUUMARKKINA- KATSAUS 14 JUHA JUMPPANEN Metsäjohtaja

tehtaalla investoidaan lujasti

27 JUKKA KYLLÖNEN myy harvennukset hankintana 30 EDUSTAJISTON vaalit lähestyvät

50 KÄDET KUIVATAAN

paperilla eikä puhaltimella

52 MÄNTY

on nouseva materiaali teollisessa rakentamisessa

METSÄT 34 SERTIFIOINNIN

54 KERTOPUU

sopii Amsterdamin satamaan

kriteerit muuttuvat

metsä groupin viesti | 5

Taimikonhoidolla varmistat metsäsi elinvoimaisuuden

Taimikonhoidolla varmistat, että metsäsi pysyy elinvoimaisena ja kasvaa hyvin. Taimikonhoidon ansiosta puut saavat riittävästi kasvutilaa, järeytyvät nopeasti ja saavuttavat tukkipuun mitat aiemmin kuin hoitamattomissa metsissä.

Oikea-aikaisesti ja laadukkaasti tehty taimikonhoito lisää metsän tuottoa jopa lähes 50 prosenttia. Hae lähin metsäasiantuntijasi www.metsagroup.com/metsaasiantuntija ja pyydä tarjous!

Kyllä Metsä pitää huolen omistaan.

LYHYESTI

HENKILÖKUVASSA-PALSTALLA TAPAAMME OMISTAJAJÄSENIÄ JA METSÄAMMATTILAISIA

HENKILÖKUVASSA

Metsurin merkkejä

MINULLA harrastukset liittyvät vahvasti metsään, metsänhoitoon ja metsästykseen, marjastusta unohtamatta. Luonnon arvostus ja innostus metsätöihin on tullut jo nuorena. Tekemällä oppii – isältä sain aikoi- naan moottori- ja raivaussahan, eikä hän edes kertonut mitä niillä pitää tehdä. Siitä se metsänhoidon salojen opettelu lähti. Ensin raiva- sin vanhalta pellolta pajupuskia, sitten aluskasvillisuutta, jonka jäl- keen uskaltauduin taimikoita rai- vaamaan. Myöhemmin metsään mukaan lähti myös moottorisaha, jolla aloin tekemään harvennus- hakkuita. Ensin harvennushakkuu hieman jännitti, sillä en tiennyt, mikä puu pitää milloinkin kaataa. Isän sanoin: ”Näkeehän sen. Isot rumilukset, tervatautiset, huono latvaiset ja muut vialliset puut pois.” Metsänhoitotyöt teen pää sääntöisesti itse ja puut myyn hankintakauppoina. Suurimman osan puukaupoista olen tehnyt Metsä Groupin metsäasiantuntija Marko Nikulan kanssa. Vuoden aikana metsätöissä saattaa kulua lähemmäs satakin päivää päivätöiden ohella. Nautin, kun päivän päätteeksi kävelen hakkuu- tai raivuualueen reunaa ja katselen, mitä olen saanut aikaan. Kyllä hoidetussa metsässä silmä lepää.

KARI KOIVUKANGAS METSÄNOMISTAJA KUOPIO/PUDASJÄRVI

metsä groupin viesti | 7

TEKSTI OUTI LAHDENMÄKI KUVA NINA SUSI

LYHYESTI

INFO

Metsä- omaisuutesi hoitopalvelut OSUUSKUNNAN JÄSENEDUT • Oma metsäasiantuntija • Sijoitusmahdollisuudet • Bonukset • Yksilöllinen metsäsuunnitelma • Tila-arvio • Metsäverkko-internetpalvelu ja -mobiilisovellus • Sukupolvenvaihdospalvelu • PEFC - ja FSC ®-sertifiointi • Yhteismetsä Forestia • Jäsenlehti Metsä Groupin Viesti PUUKAUPPAA YMPÄRI SUOMEN • Maksuton tilakäynti • Hankinta- ja pystykauppa – myös sähköisesti Metsäverkossa • Korjuun suunnittelu ja toteutus • Rahaliikenteen suunnittelu • Jäsenetusopimus • Virtuaalimetsä • Veroneuvonta METSÄN- JA LUONNONHOITO • Metsänhoidon suunnittelu ja toimenpiteet • Metsäpalstan perushuolto • Metsäomaisuuden hoitosopimus • Metsätuhojen torjunta • Luonnonhoito ja vapaaehtoinen suojelu

Metsä Groupin periaatteet kertovat, mihin yhtiö on sitoutunut puunhankinnassa ja metsien hoidossa.

Periaatteet, joita yhtiönä noudatamme puun- hankinnassa ja metsien hoidossa, on ensimmäistä kertaa koottu yhteen ja julkaistu verkkosivuillamme, sanoo kehitysjohtaja Juho Rantala. Metsä Group julkaisi metsien käytön ja hoidon periaatteet

PEFC/02-31-03 FSC-C111942

INFO

Jäsenpalvelu ASIAKASPALVELUMME ON TAVOITETTAVISSA:

TEKSTI KRISTA KIMMO KUVA METSÄ GROUP

”METSÄ GROUPIN metsien käytön ja hoidon periaatteet kertovat, miten toimimme ja mihin olemme sitoutuneet puunhankinnassa ja met- sien hoidossa”, kehitysjohtaja Juho Rantala kertoo. Periaatteet eivät siis kuvaa tulevaisuu- den tavoitetilaa, vaan asioita, jotka toteutuvat jo nyt. Syitä periaatteiden yhteen koostamiseen ja julkaisuun on useita. ”Metsä Groupille tulee teollisilta asiakkailta ja heidän asiakkailtaan sekä sidosryhmiltä tois- tuvasti kysymyksiä siitä, millaisiin periaatteisin olemme puunhankinnassa sitoutuneet. Julkiset periaatteet toimivat monessa tilan- teessa vastauksena näihin kysymyksiin ja

voimme viitata suoraan periaatteisiin”, Rantala sanoo. ”Omistajajäsenille periaatteet kertovat, miten vastuullisesti heidän omistamansa metsäteollisuus toimii puunhankinnassa ja metsänhoidossa ja miten monipuolisesti huo- mioimme kestävyyden eri osa-alueet. Tavoit- teemme on lisätä suomalaisen metsätalou- den arvostusta markkinoilla ja laajemminkin yhteiskunnassa.” Metsien käytön ja hoidon periaatteet on julkaistu Metsä Groupin verkkosivuilla osoit- teessa metsagroup.com/metsaperiaatteet . Periaatteet on julkaistu myös ruotsiksi ja englanniksi.

Arkisin 8–18, lauantaisin 10–16 jasenpalvelut@metsagroup.com puh. 010 7770 (Puhelun hinta 8,35 snt /puh + 16,69 snt/min. sis. alv 24 % kotimaan lanka- ja matkapuhelimista.)

CHAT-PALVELU www.metsaforest.com www.metsaverkko.fi

OLEMME MYÖS SOMESSA Twitter: @metsapalvelee Facebook: Metsä palvelee

8 | metsä groupin viesti

JÄSENPALVELU

AJANKOHTAISTA

Palvelutoimistoihin ajanvarauksella

METSÄ Group on käynnistää haun oppi- sopimuskoulutukseen, joka alkaa tammi- kuussa 2023. Uusia työpaikkoja on tarjolla noin 65, ja ne sijoittuvat yhtiön tuotanto- laitoksille eri puolilla Suomea. Koulutus kestää puolitoista vuotta. Projektin tarkoitus on, että Metsä Group turvaa tulevaisuuden työvoiman tarvettaan. Oppisopimuskoulutusohjelmassa voi suorittaa puutuote- tai prosessi teollisuuden ammattitutkinnon, sähkö- ja automaatioalan ammattitutkinnon tai koneasennuksen ja kunnossapidon ammattitutkinnon. Opiskelu ja siihen liittyvät näyttökokeet suoritetaan työ suhteessa. Koulutukseen valituista henkilöistä koulutetaan muun muassa käynnissä pitäjiä, prosessinhoitajia ja operaattoreita Metsä Groupin sellu-, kartonki-, pehmo paperi- sekä Kerto- ja vaneritehtaille. Soveltuva koulutustausta on ammatti- opistotasoinen sähköautomaation, pro- sessi- tai konetekniikan perustutkinto tai insinööri (amk). Oppisopimuksella kiinni työelämään

AVAAMME palvelutoimistomme syyskuun aikana. Omistajajäsenemme ovat voineet varata tapaamisen palveluasiantuntijan kanssa 19.9. alkaen. Aika tapaamiseen varataan nume- rosta 010 7770. Palveluasiantuntija neuvoo omistajajäseniä erityisesti Metsäliitto Osuuskunnan jäsenyy- teen liittyvissä asioissa. Omistajajäseniämme palvelee 16 palvelu- toimistoa ympäri Suomen. Niiden aukioloajat ja osoitteet löytyvät verkkosivuiltamme osoitteesta www.metsagroup.com/palvelutoimistot . Toimistojen lisäksi palveluasiantuntijamme palvelevat numerossa 010 7770, sähköpostissa

jasenpalvelut@metsagroup.com, verkko sivujen ja Metsäverkon chatissa sekä Metsä palvelee -Facebook-sivulla. Ajan varaaminen palvelutoimistotapaa- miseen on tärkeää, koska uuden toiminta- mallin mukaisesti palveluasiantuntijamme palvelevat omistajajäseniä kussakin toimis- tossa kerran viikossa. Muistathan, että oma metsäasiantunti- jasi on edelleen ensisijainen kontaktisi kai- kissa metsäasioissa. Metsäasiantuntijan kanssa sovit tapaamiset entiseen tapaan teille molemmille sopivaan paikkaan ja aikaan.

AJANKOHTAISTA

Lukijatutkimus käyntiin METSÄ GROUPIN Viesti tutkii lukijoidensa näkemyksiä lehdestä. Lukijatutkimus tehdään otantatutkimuksella, minkä vuoksi 2000 luki- jaa saa tämän Viestin välissä kyselylomak keen. Kyselyyn vastaaminen kestää 5–10 minuuttia. Palautuskuoren voi pudottaa posti- laatikkoon, eikä postimaksua tarvitse maksaa. Kyselyyn voi vastata myös sähköisesti käyttä- mällä saatelomakkeesta löytyvää linkkiä. Osa lukijoista saa saman kyselyn sähkö- postilla, jolloin vastauksen voi tehdä vain säh- köisesti. Lisäksi noin sadalle lukijalle kysely tehdään puhelimitse. Vastanneiden kesken arvotaan lahjakortteja.

Lahjoituksia yliopistoille

METSÄ GROUP lahjoitti keväällä Aalto-yliopis- tolle, LUT-yliopistolle, Tampereen yliopistolle, Åbo Akademille, Jyväskylän yliopistolle sekä Itä-Suomen yliopistolle kullekin 160 000 euroa. Lahjoitukset kohdistetaan tekniikan koulutus- alalle sekä luonnontieteelliselle ja maatalous- metsätieteelliselle alalle yliopistosta riippuen. Metsä Group on myös lahjoittanut yhteensä 500 000 euroa Helsingin ja Oulun yliopistoille, jotka ovat yhtiön kumppaniyliopistoja. Lahjoitukset ovat osa ohjelmaa, jossa val- tio on tukenut vastinrahoituksella lahjoituk- sia, joita tekevät yksityiset säätiöt, yritykset ja yksityishenkilöt. Nykyinen vastinrahoituskausi päättyi kesäkuussa.

65 oppisopimuspaikkaa tarjolla

TURVALLISUUS ON AMMATTITAITOA

Leimikko alkaa olla valmis. Liittyykö kuvioon jotain erityistä?

Hyvä kun kysyit. Täällähän on jossain vanha kaivo.

Hyvä että löytyi. Laitan merkin kuviolle. Se näkyy sitten sinullekin Metsäverkossa.

metsä groupin viesti | 9

LYHYESTI

Kansallinen metsästrategia kertoo metsäalan tärkeimmät tavoitteet.

Valtio uusii metsätavoitteensa Metsästrategia tuo jatkuvuutta ja luo kasvunäkymää, kunhan siinä keskitytään tärkeimpiin tavoitteisiin, sanoo Metsäteollisuuden Matti Mäkelä.

TEKSTI ILKKA LUUKKONEN KUVA VASTAVALO/OLLI AALTO

MAA- ja metsätalousministeriön metsä- neuvosto valmistelee parhaillaan Suomelle kansallista metsästrategiaa, joka linjaa metsä- politiikkaa vuoteen 2035 saakka. Työ on kesken, mutta päämäärät tiedetään jokseenkin tark- kaan jo nyt. Metsästrategian mukaan Suomi on kilpailukykyinen maa, metsiä käytetään aktii- visesti, metsät ovat monimuotoisia ja metsien käyttö perustuu tietoon ja osaamiseen. ”Kunhan lopputulos on hyvä, strategia tuo jatkuvuutta metsäpolitiikkaan ja luo positii- vista kasvunäkymää”, sanoo Metsäteollisuus ry:n kotimaan metsäasioiden päällikkö Matti Mäkelä . Metsäteollisuus katsoo, että metsä strategian tulee olla ennen kaikkea elinkeino- poliittinen metsäalan kasvustrategia. Se tar- koittaa, että pääpaino asetetaan metsien kasvun lisäämiseen, kannattavaan metsätalou teen, raaka-aineen saatavuuteen ja kannusta- vaan toimintaympäristöön. Toistaiseksi tähän suuntaan on valmiste- lussa mentykin. Strategialuonnokseen on kir- jattu, että metsiin perustuva liiketoiminta kas- vaa tulevina vuosina ja markkinat takaavat raaka-aineiden saatavuuden. Metsiä käytetään aktiivisesti, ja metsänomistajille tarjotaan pal-

veluja ja kannusteita, jotka ohjaavat kohti kes- tävää metsänhoitoa. Ilmastokysymykset hallitsevat julkista kes- kustelua, ja teema tulee näkymään myös metsästrategiassa. Mäkelä muistuttaa, että monipuolinen metsänhoito hillitsee ilmaston- muutosta ja auttaa metsiä sopeutumaan siihen. Hän toteaa, että metsien elinvoimaisuuden lisää- minen ja metsänhoito edistävät muitakin hyö- tyjä: metsien monimuotoisuuskehitys voidaan kääntää elpymisuralle, tuhoriskejä hallitaan ja esimerkiksi vesistövaikutuksia pienennetään. Mäkelä toivoo, ettei metsästrategiasta tule ”kaikille kaikkea” -tyylistä pakettia, koska silloin on vaikeaa asettaa asioita tärkeysjärjestykseen. ”Tavoitteita ja toimenpiteitä ei voi olla liikaa, jotta resursseja riittää myös niiden toteuttami- seen. Esimerkiksi metsien virkistyskäytön tai ruokasektorin edistämiselle on omat työkalunsa eikä niitä tule sisällyttää tähän prosessiin.” Metsästrategiassa käsitellään myös Suo- men suhteita EU:hun. Tavoitteeksi määri- tellään, että Suomi vaikuttaa tehokkaasti ja yhteistyökykyisesti Brysselissä ja muissa kansainvälisissä ympyröissä. EU:han on viime vuosina alkanut yhä useammin laatia säädöksiä, jotka vaikuttavat

Suomen metsätalouteen ja -teollisuuteen (ks. s. 45). Usein Suomen intressissä on päästä vaikuttamaan EU-komission tekemien esitysten sisältöön, mutta ongelmaksi on toisinaan noussut se, että Suomen hallitus ei ole yksimielinen siitä, mikä sen kanta asiaan on. Mäkelän mielestä Suomelle olisi eduksi, jos kansallisessa metsästrategiassa tehtäi- siin linjauksia siitä, mitä Suomi tavoittelee EU:n metsälainsäädännöltä. ”Metsästrategiaan kirjattaisiin Suomen näkemyksiä, ja niitä peilattaisiin siihen, mitä komissio valmistelee. Suomen näkemykset oli- sivat hyvissä ajoin tiedossa, ja voisimme aktii- visesti esittää mallia, joka sopii Suomen olo- suhteisiin.” Metsästrategiaa valmistelee maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva metsäneuvosto. Neuvoston alla puolestaan toi- mii useita työryhmiä, joissa valmistelua teh- dään. Mukana ovat alan yritykset ja järjestöt. Metsästrategian on tarkoitus valmistua joulukuussa. Sen jälkeen maan hallitus hyväk- syy strategian. On kuitenkin mahdollista, että hyväksyntä siirtyy kevään eduskuntavaalien yli seuraavalle hallituskaudelle.

10 | metsä groupin viesti

AJANKOHTAISTA METSÄSSÄSI

NIMITYKSIÄ

PÄÄTOIMITTAJALTA

Uudet puukaupan ja metsäpalveluiden asiantuntijat Jere Heikkinen Puh. 040 670 7109 Valtimo, Sotkamo etelä Jouni Hurskainen Puh. 040 661 7507 Varpaisjärvi, Rautavaara pohjoinen Noora Häkkinen Puh. 040 193 8748 Pieksämäki länsi Niko Koskela Puh. 040 073 6976 Seinäjoki Veikko Maaninka Puh. 040 706 4805 Noormarkku Mari Nykänen Puh. 050 598 1496 Juva etelä Juho Paananen Puh. 040 610 4277 Kauhajoki Mikko Rauhala Puh. 040 183 8750

Monenlaista hyvää SYKSY on minulle aikaa, jolloin metsässä tulee liikuttua enemmän kuin muina vuoden- aikoina. Luonto eri väreineen ja tuoksuineen on erityisen kiehtova. Syksyllä myös hyvin konkreettisesti havaitsee mitä kaikkea met- sät meille tarjoavat. Uskon, että valtaosa meistä tunnistaa metsässä olemisen ja siellä liikkumisen posi- tiivisen merkityksen henkiselle hyvinvoin- nille. Monille pelkkä ajatus metsään mene- misestä rauhoittaa mieltä. Metsät tarjoavat terveellistä ravintoa marjojen, sienten ja nyt myös aktiivisen metsästyskauden alkaessa riistankin muodossa. Mustikkaa tai puolukkaa kerätessä ei ehkä tule ajateltua, että Suomessa kas- vaa noin viisikymmentä erilaista luonnon varaista marjaa, joista vajaat neljäkymmentä syötäväksi kelpaavia. Vielä enemmän löy- tyy luonnonvaraisia ruokasieniä, joita on pit- källe toistasataa eri lajia. Marjoja ja sieniä kypsyy Suomen metsissä monta sataa kiloa jokaista suomalaista kohti. Vain pieni osa tästä päätyy ihmisravinnoksi. Jokaiselle siis metsien herkkuja riittää vaikka tietysti se paras marja- ja sieniapaja on jokaisen ikui- sesti vaiettu salaisuus. Riistalihaakin suoma- laisten lautasella on vuosittain keskimäärin parin kilon verran. Metsien merkitystä miettiessä taloutta ei toki voi unohtaa. Metsät tarjoavat monille meistä elinkeinon. Tätäkin ajatellen syksyi- set retket metsissä ovat tärkeitä. Samalla on syytä havainnoida omien metsiensä kuntoa sekä hoito- ja puunkorjuutarpeita. Parasta metsissämme on, että ne täyttä- vät laaja-alaisesti erilaisia tavoitteita ja tar- peita. Hyvää syksyä kaikille.

Syksyn tullen

• Kesä oli sopivan aurinkoinen ja taimikot kasvoivat hyvin. Myös vesakko ja muu pintakasvillisuus ovat kasvaneet. Syk- syllä kannattaakin tarkastaa pienten tai- mikoiden heinäys- ja varhaisperkaus- tarvetta, ettei lumi paina heinää taimien päälle. Vihreät taimet erottuvat hyvin syksyn kellastuttamasta heinikosta. • Taimikonhoidon ajoituksessa kannat- taa huomioida juurikäävän leviämis- riski. Siksi taimikonharvennukset, joissa poistetaan merkittävästi läpimitaltaan yli kolmesenttisiä havupuita kannat- taa tehdä kylmällä kaudella juurikäävän leviämisajan ulkopuolella. Tällaisia ovat etenkin kylvömänniköiden taimikon harvennukset. • Taimikonhoidossa kannattaa jättää havupuutaimikkoon noin 10 prosentin lehtipuusekoitus. Taimikkoon jätetään jo varhaisperkausvaiheessa erityisesti havupuuston kanssa samassa pituus- vaiheessa olevia siemensyntyisiä rau- duskoivuja. • Omia varttuneita kuusikoita kannattaa tarkkailla. Viime kesän kuumuuden seu- rauksena tänä kesänä näkyi kuusen- tähtikirjaajan kuivattamia latvoja ja kir- janpainajan tappamia kuusia aiempaa pohjoisemmassa. Mikäli alkavaa tuhoa havaitsee metsässään, kannattaa ottaa yhteys omaan metsäasiantuntijaan jatkotoimenpiteiden sopimiseksi. • Kuusen viljelypaikkoihin kannattaa kiin- nittää erityistä huomiota. Kuusi kärsii eniten kuivuudesta, etenkin tulevaisuu- den muuttuvassa ilmastossa. Näin pie- nenetään tulevaisuuden tuhoriskejä. Hyvä valinta on myös männyn ja kuusen sekaviljely, jonka avulla saadaan moni- muotoisia metsiä, jotka ovat kestäväm- piä kuin yhden puulajin metsät. • Syysistutukset tulee tehdä syyskuun loppuun mennessä ja sen jälkeen on vielä aikaa maanmuokkauksille ennen lumien tuloa. Ensi kevään viljelyihin kan- nattaa tilata taimet ja siemenet jo nyt, mikäli et ole jo puukaupan yhteydessä niitä tilannut.

Nurmijärvi, Vihti Saku Rautajoki Puh. 040 636 2090 Rovaniemi Pietari Remes Puh. 040 751 2630 Iisalmi länsi, Kiuruvesi itä Eero Saraja Puh. 040 5118277 Kuhmo etelä

Anna-Karin Smura Puh. 040 153 6214 Lieksa pohjoinen

Kaikkien metsäasiantuntijoidemme yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.metsaforest.com Ota yhteyttä

Anna palautetta ! LÄHETÄ lehden toimitukseen palautetta ja juttuideoita 31. lokakuuta mennessä, niin pääset mukaan arvontaan. Kaikkien yhteyttä ottaneiden kesken arvomme kolme Metsä Tissuen tuotepakettia. Lähetä postia osoitteeseen metsagroupinviesti@metsagroup.com tai Metsä Groupin Viesti, PL 10, 02020 Metsä. Liitä viestiin osoitteesi ja puhelinnumerosi mahdollista yhteydenottoa varten.

JUHA LAINE VIESTINTÄJOHTAJA METSÄ GROUP

metsä groupin viesti | 11

Ennätystulos epävakaassa maailmassa Kulunut vuosi on eletty poikkeuksellisissa oloissa, mutta Metsä Group teki siitä huolimatta jälleen kovan tuloksen. V uoden ensimmäinen puolikas elet- tiin lukuisten, poikkeuksellisen voimakkaiden uhkien ja riskien luo- massa toimintaympäristösssä, sanoo

METSÄ GROUPIN TULOS

Tammi–kesäkuu 2022 (1–6/2021) • Liikevaihto oli 3 416 miljoo- naa euroa (2 942). • Liiketulos oli 589 miljoonaa euroa (379). Vertailukelpoi- nen liiketulos oli 574 miljoo- naa euroa (416). • Tulos ennen veroja oli 564 miljoonaa euroa (354). Ver- tailukelpoinen tulos ennen veroja oli 550 miljoonaa euroa (391). Huhti–kesäkuu 2022 (4–6/2021) • Liikevaihto oli 1 822 miljoo- naa euroa (1 542). • Liiketulos oli 248 miljoonaa euroa (243). Vertailukelpoi- nen liiketulos oli 330 miljoo- naa euroa (242). • Tulos ennen veroja oli 235 miljoonaa euroa (232). Ver- tailukelpoinen tulos ennen veroja oli 317 miljoonaa euroa (231).

pehmopaperiteollisuuteen, mutta kysyntätilanne säilyi päätuoteryhmissä ja markkina-alueilla vah- vana. Kustannusinflaation rasitteet on kyetty kokonaan tai osittain kattamaan hinnoittelussa. Metsien talouskäyttöön kohdistuu muutos paineita niin eu-lainsäädännön, kansallisen politiikan kuin julkisen sanan kautta, Hämälä toteaa. ”On selvää, että metsien käytön on uudistut- tava. Työ metsätalouden muuttamiseksi turvaa- maan paremmin luonnon monimuotoisuutta ei ala tänään, vaan se on alkanut jo vuosia, jopa vuosikymmeniä sitten metsäsertifiointijärjestel- mien perustamisen myötä.” Myönteiset kehityssuunnat näkyvät Suomessa sadan vuoden aikana toteutettujen valtion metsä inventaarien tuloksista, hän sanoo. Metsä Group arvioi vertailukelpoisen liike tuloksen heinä–syyskuussa 2022 olevan suunnil- leen samalla tasolla kuin huhti–kesäkuussa 2022.

Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä . ”Koronapandemia osoittautui pitkäaikaiseksi ilmiöksi maailmassa, joten meidän on kyettävä sopeutumaan ja toimimaan sen kanssa.” Yhdellä Metsä Groupin päämarkkina-alueista, Kiinassa, nähtiin alkuvuoden aikana laajoja pan- demian torjumiseksi toteutettuja yhteiskunnan sulkuja, jotka suoraan ja välillisesti vaikuttivat yhtiön liiketoimintaan, Hämälä sanoo. ”Venäjän julma ja oikeudeton hyökkäyssota Ukrainaa vastaan johti Metsä Groupissa laajoihin toimiin kattaen Venäjän liiketoimintojemme alas- ajon sekä puun käytön ja hankinnan uudelleen järjestelyn Venäjän puunhankinnan loputtua.” Hämälän mukaan Keski-Euroopan energian hintojen raju nousu aiheutti sopeuttamistoimia

Puunhankinta ja metsäpalvelut

neljänneksen kunnon talvi ja hyvät puunkorjuu- ja kuljetus- olosuhteet loivat hyvän pohjan toisen neljänneksen toiminnalle. Baltiassa puun kysyntä on ollut selvästi tarjontaa voimakkaam- paa, mikä on nostanut hinta- tasoa. Metsä Forest osti ensimmäi- sellä vuosipuoliskolla kaikkia puutavaralajeja koko Suomessa

sekä pysty- että hankintakau- palla. Metsä Forest osti vähem- män puuta kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten. Kysyntä kohdistui ennen kaikkea sulan maan aikana korjattaviin lei- mikoihin. Suomessa pääosa puusta ostettiin Metsäliitto Osuuskunnan jäseniltä. Metsä- palveluiden myynti sujui hyvin. Metsänomistajien antama

asiakaspalaute oli alkuvuonna ennätyshyvää. Metsä Forest toimitti tammi–kesäkuussa 2022 asiak kailleen puuta yhteensä 17,3 (18,4) miljoonaa kuutiometriä, joista noin 86 prosenttia Suo- messa sijaitsevalle teollisuudelle. Venäjän ja Baltian puuvirtoja paikattiin kotimaan puulla sekä Suomessa että Ruotsissa.

SUOMESSA yksityismetsien puukauppa oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla edellisvuotta vaisumpaa. Sekä tukkien että kuitupuiden hinnat nousivat selvästi alkuvuoden aikana. Itämeren alueella vuoden ensimmäisen

12 | metsä groupin viesti

TULOS

kannattavuutta. Kohonneita energiakustannuksia kompen- soivat päästöoikeuksien myyn- nit yhteensä noin 14,0 miljoonaa euroa (0,0). Logistiikkakustan- nuksia kasvattivat kallistunut polttoaine, haasteet kuljetus kapasiteetin saatavuudessa sekä Venäjältä vapautuneiden kartonkivolyymien uudelleen reititykset. Myös puukustannukset kasvoivat vertailukaudesta. Kartonkiliiketoiminnassa kan- nattavuutta heikensi sellun kohonnut hinta, mutta sellujen kokonaisvaikutus Metsä Boar- din tulokseen oli positiivinen. Kustannusinflaatio kasvatti myös kiinteitä kustannuksia. Vertailukelpoinen osake kohtainen tulos oli 0,57 euroa (0,42) ja vertailukelpoinen oman pääoman tuotto oli 24,0 pro- senttia (20,4). Sijoitetun pää- oman tuotto oli 24,4 % (18,7).

Metsä Forest otti käyttöön avoimia paikkatietoaineistoja, tekoälyä ja koneoppimista hyö- dyntävän sovelluksen puusto- tietojen arviointiin. Sovelluksen avulla puusto- ja leimikkotiedot voidaan arvioida luotettavasti jopa ilman maastokäyntiä puu- kauppaa varten. Metsä Forest on ostanut 1.6.2022 alkaen Suomessa aines- puuna vain mäntyä, kuusta, koivua ja 1,3 metrin korkeudelta alle 40-senttistä haapaa. Päätös on osa ekologisen kestävyyden ohjelmaa ja sillä pyritään lisää- mään harvoin esiintyvien lehti- puiden määrää sekä monimuo- toisuutta metsissä.

jalostusliiketoiminnan tuottei- den heikko markkinatilanne jatkui myös ensimmäisen vuosi puoliskon aikana, ja sen liike tulos laski selvästi. Toimintaa jouduttiin sopeuttamaan kysyn- tää vastaavasti.

on pysynyt vahvana ja Kiinassa hyvällä tasolla verrattuna tar- jontaan. Sahatavaran kysyntä oli hyvällä tasolla Euroopassa, Japanissa ja Pohjois-Afrikassa keväällä. Kyrön sahan maaliskuussa 2022 käynnistyneet muutosneu- vottelut päättyivät toisen vuosi neljänneksen aikana. Sahaus- toiminta päättyy Kyrössä syys- kuun 2022 loppuun mennessä, sillä sahan tekninen käyttöikä on tullut elinkaarensa päähän. Muutosneuvottelut koskivat kaikkia 73 sahan työntekijää. Sahan vakituiselle henkilös- tölle on tarjottu työtä muissa tuotantolaitoksissa. Venäjän hyökättyä Ukrai- naan Metsä Fibren Venäjällä sijaitsevan Svirin sahan toi- minta ja tuotteiden toimitukset Venäjälle ja Valko-Venäjälle on lopetettu.

Sellu ja sahat

SELLUN myyntimäärä oli tammi–kesäkuussa 1 521 000 tonnia, mikä on suunnilleen edellisen vuoden vastaavan ajanjakson tasolla. Metsä Grou- pin pitkäkuituisen sellun keski- määräiset myyntihinnat olivat Euroopassa tammi–kesäkuussa 24 prosenttia ja lyhytkuitui- sen sellun 36 prosenttia kor- keammat kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan. Kiinassa pitkäkuituisen sellun keski- määräiset myyntihinnat olivat 2 prosenttia ja lyhytkuituisen sellun 4 prosenttia edellisen vuoden tammi–kesäkuuta kor- keammat. Sahatavaran myyntimäärä oli 760 000 kuutiometriä, mikä on 14 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaa- vana ajankohtana. Sahatavaran kysyntä on ollut hyvä kaikilla päämarkkinoilla ja Metsä Grou- pin sahatavaran keskimääräiset myyntihinnat nousivat tammi– kesäkuussa 48 prosenttia edelli- sen vuoden vastaavaan ajankoh- taan verrattuna. Markkinahavusellun tarjon- taa on edelleen rajoittanut glo- baalisti logistiset pullonkaulat sekä suunnittelemattomat tuo- tannonmenetykset. Euroo- passa ja Pohjois-Amerikassa markkinahavusellun kysyntä

Puutuotteet

METSÄ WOODIN liikevaihto parani vuoden 2022 ensimmäi- sellä vuosipuoliskolla. Puuviilu tuotteiden liikevaihto nousi 19 prosenttia ja Ison-Britannian liiketoiminnan euromääräinen liikevaihto nousi 15 prosenttia. Toimitusmäärät laskivat kai- kissa tuoteryhmissä ja Ison- Britannian liiketoiminnassa. Myyntihinnat nousivat merkit- tävästi kaikissa tuoteryhmissä. Liiketoiminnan kannattavuus parani selkeästi vertailukauteen nähden puuviilutuotteiden vah- van kysynnän vuoksi. Raaka- aineiden, energian ja logistiikan hintojen nousu sekä haasteet koi- vutukin saatavuudessa vaikutti- vat kuitenkin heikentävästi kan- nattavuuteen. Koivutukin saa- tavuutta heikensi muun muassa tuonnin päättyminen Venäjältä. Edellisen vuoden lopulla alkanut Ison-Britannian

Pehmo- ja tiivispaperit

Kartonki

METSÄ BOARDIN liiketulosta paransivat erityisesti karton- kien euromääräiset keskihin- nat, jotka nousivat noin 25 pro- senttia vertailukaudesta. Myös markkinasellujen parantuneet keskihinnat tukivat kannatta- vuutta. Metsä Boardin osuus osak- kuusyhtiö Metsä Fibren vertai- lukelpoisesta tuloksesta oli 76,4 miljoonaa euroa (44,9). Kustannusinflaatio jatkui voimakkaana kemikaaleissa, logistiikassa ja energiassa. Kemikaalien nopea kallistu- minen rasitti niin kartonki- kuin selluliiketoiminnan

PEHMOPAPERITUOTTEIDEN myyntivolyymit jatkoivat kas- vuaan myös toisella vuosinel- jänneksellä. Kasvu painottui ammattikäyttöön tarkoitettui- hin tuotteisiin. Tiivispaperien kysyntä jatkui vahvana. Poikkeuksellinen raaka- aine- ja energiahintojen nousu jatkui toisella vuosineljännek- sellä. Tuotteiden hintoja on korotettu merkittävästi, mutta hinnankorotukset eivät ole riit- täneet kattamaan kiivaasti jat- kunutta kustannusten nousua, minkä takia tulos pysyi tappiol- lisena myös toisella vuosineljän- neksellä.

LIIKETOIMINTA-ALUEIDEN TULOKSET

Liikevaihto , milj. euroa

Vertailukelpoinen liiketulos , milj. euroa

1–6 2022

1–6 2021

1 037,7

8,9

1 023,1

15,2

PUUNHANKINTA JA METSÄPALVELUT

344,9

20,7

297,0

13,8

PUUTUOTTEET

1 480,9

387,9

1 213,5

240,1

SELLU JA SAHAT

1 232,5

267,4

1049,5

191,3

KARTONKI

536,0

-27,7

448,1

17,2

PEHMO– JA TIIVISPAPERIT

metsä groupin viesti | 13

PUUMARKKINAKATSAUS

PUUN KYSYNTÄ SYYSKUUN LOPULLA

LÄNSI-SUOMI

ITÄ-SUOMI

POHJOIS-SUOMI

MÄNTYTUKKI KUUSITUKKI KOIVUTUKKI MÄNTYKUITU KUUSIKUITU KOIVUKUITU METSÄENERGIA

JUHA JUMPPANEN METSÄJOHTAJA METSÄ GROUP

Vahva puunkysyntä jatkuu Puunostomme jatkaa kasvuaan konsernin investointien ja tuontipuun korvaamisen vuoksi. Raumalle rakennettava maailman modernein saha käynnistyy syyskuussa ja Kemin biotuotetehdas ensi vuoden syksyllä.

L opputuotemarkkinoiden suh- danne jatkuu edelleen vahvana, vaikka globaaliin talouteen liitty- viä riskejä on nähtävissä pidem- mällä aikavälillä. Puuvaratilanteemme on hyvä ja olemme pystyneet hoitamaan tehtaiden puuhuollon ongelmitta yhdessä omistajajäsenten kanssa. Venäjän tuonti- puun korvaustoimenpiteet on toteutettu kokonaisuudessaan. Puukauppa on käynyt Suomessa alku- vuonna selvästi viime vuotta verkkaisem- min. Syksy on kuitenkin alkanut puu- kaupallisesti vilkkaasti ja puumarkkinoilla on nyt hyvä vire. Moni omistajajäsen hyö- dynsi pystykaupan harvennusten tupla bonus-kampanjan 1.5.–31.8.2022. Tällä hetkellä ostoslistamme kärjessä ovat kesäkorjuukelpoiset harvennusleimikot, mutta ostamme myös uudistushakkuukoh- teita. Talvileimikoiden ostomahdollisuus on myös tavanomaista parempi, koska viime talven korjuuolosuhteet olivat erinomaiset. Haluamme lisätä hankintapuun ostoa omistajajäseniltämme. Siksi maksamme 15.12.2022 mennessä luovutetuille omistaja jäsenten hankintapuuerille ylimääräisen aikaisuuslisän. Kampanja koskee sekä van- hoja luovuttamattomia kauppoja että uusia kauppoja. Kysy kampanjasta lisää omalta metsäasiantuntijaltasi. Itämeren alueen puukauppatilanne on suhteellisen tasapainoinen lukuun

ottamatta koivukuitupuuta. Venäjän ja Valko-Venäjän tuontipuun rajoitukset ovat näkyneet erityisesti Baltian kuitupuu- markkinoilla, kuten myös energiajakeiden tuonnin rajoitukset. Olemme korvanneet venäläisen tuontipuun erityisesti suoma laisella ja ruotsalaisella puulla. Samaan aikaan olemme vähentäneet ostoja Baltiasta sikäläisten korkeiden puunhintojen vuoksi. Baltian markkinat ovat historiallisesti vaih- delleet erittäin paljon, ja pitkällä aikavälillä tienvarsihinnat ovat olleet keskimäärin Suo- mea heikommat. Asiakaskokemuksesta olemme saa- neet tänä vuonna kaikkien aikojen par- haat tulokset, kiitokset yhteistyöstä sekä positiivisesta palautteesta. Toki kehitettä- vääkin löytyy, ja tavoitteenamme on olla huomenna parempia kuin tänään, jatku- van parantamisen periaatteen mukaisesti. Olemme käynnistäneen projektin, jonka tavoitteena on uudistaa palveluvalikoi- mamme vuoteen 2030 mennessä ja kehittää asiakaskokemusta. Projekti etenee suun- nitellusti, ja olemme sen yhteydessä kuul- leet laajan joukon omistajajäseniämme ja henkilöstöämme. Kestävän metsätalouden rahoituslaki (Kemera) uudistuu Metka-tukijärjestel- mäksi vuoden 2024 alusta. Pääasiallisesti muutokset lausuntokierroksella olleessa ver- siossa olivat metsänomistajan kannalta posi- tiivisia. Kemera-tuettuja metsänhoitotöitä

on tehty valtakunnallisesti poikkeuk- sellisen vähän tänä vuonna ja varoja on hyvin jäljellä. Nyt kannattaakin aktivoi- tua erityisesti taimikonhoidon osalta sillä nyrkkisääntönä euron sijoitus taimikon- hoitoon tuottaa kolme euroa ja ilmastokin kiittää. pefc-metsäsertifioinnin kansalliset kriteerit uudistuivat ja myös fsc-metsä sertifioinnin kansalliset kriteerit ovat tällä hetkellä kansainvälisen fsc:n hyväksyntä kierroksella (lue lisää s. 32). eu:ssa on menossa merkittäviä metsä talouteen vaikuttavia aloitteita metsästrate- gian, biodiversiteettistrategian ja Fit for 55 -paketin alla. Kansallisella tasolla valmis- tellaan metsästrategiaa, biodiversiteettistra- tegiaa ja -toimintaohjelmaa sekä luonnon suojelulain uudistusta. Metsätalouden toimintaedellytysten säi- lyttäminen muuttuvassa maailmassa on tärkeää metsävarallisuuden tulevaisuuden tuoton kannalta. Meidän on yhdessä fiksua tehdä sellaisia asioita, jotka säilyttävät alan arvostuksen. Uusiutuvasta raaka-aineesta valmistetut kierrätettävät tuotteemme, jotka sitovat hiiltä, tarjoavat ratkaisuja globaaleihin ongelmiin, ja ne korvaavat fossiilisia tuotteita. Pidetään yhdessä huolta maailman parhaiten hoidetuista metsistä siten, että voimme jättää ne tuleville pol- ville entistäkin elinvoisempina ja moni muotoisempina.

14 | metsä groupin viesti

Lisäämme hankintapuun ostoa - syksyn toimituksille lisähintaa

Puun käyttömme kasvaa ja haluamme ostaa lisääntyvät määrät omistajajäseniltämme. Olemme kiinnostuneita lisäämään yhteis- työtä hankintapuuta säännöllisesti tekevien omistajajäsentemme kanssa. Maksamme omistajajäseniltä 15.9. –15.12.2022 välisenä aikana hankinta- puuna vastaanottamillemme tukki- ja kuitu- puille aikaisuuslisän.

Aikaisuuslisä maksetaan sekä aiemmin sovituille että kampanjan aikana sovittaville hankintakaupoille. Ratkaisevaa on, että vastaanotamme puut omistajajäseniltä kampanjan aikana. Lisätietoja saat omalta metsäasiantuntijaltasi www.metsagroup.com/metsaasiantuntija

Kyllä Metsä pitää huolen omistaan.

TYÖLLISTÄÄ SUORASSA ARVOKETJUSSA 500 henkilöä

TYÖLLISTÄÄ SUORAAN 100 henkilöä

Ensimmäiset tukit Rauman sahan tuotantoa varten korjattiin Tuomaalan yhteismetsästä, jonka hoitoa Jarno Hoffren (vas.) ja Jyrki Suutari suunnittelevat yhdessä. Yhteydenpito on tiivistä. ”Joskus tulee tekstiviestillä tieto perjantai-iltana yhdeksältä, että siellä on moto metsässä”, Suutari sanoo.

16 | metsä groupin viesti

RAUMAN SAHA

RAUMALLA KÄYNNISTYY MAAILMAN ÄLYKKÄIN SAHA

Metsä Fibren huippunopea mäntysaha pitää sisällään ennätysmäärän uutta tekniikkaa. Saha käyttää tukkia puolitoista miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mikä merkitsee 70 miljoonan euron lisäystä kantorahatuloihin.

TEKSTI METSÄ GROUP KUVAT ELMERI ELO

M etsä Fibren suurinvestointi Rauman sahaan tarkoittaa suurta lisäystä kantoraha tuloihin, sanoo Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppanen . ”Puunkäytön lisäys merkitsee hurjan paljon tuloja meidän omistajajäsenillemme. Nykyhinnoilla se tarkoittaa noin 70 miljoo- nan euron lisäystä kantorahatuloihin pelkäs- tään tukista. Lisäksi tietysti myös kuitupui- den hakkuut kasvavat.” Rauman saha käyttää vuodessa 1,5 miljoonaa kuutiometriä mäntytukkia. Se merkitsee yhden miljoonan kuutiometrin lisäystä nykyiseen puunkäyttöön – sadan kilometrin päässä sijaitseva Kyrön saha käytti puoli miljoonaa kuutiometriä vuo- dessa, mutta sen toiminta on loppunut.

Puunhankinnassa etusijalla ovat Metsä- liitto Osuuskunnan omistajajäsenet, Jump- panen muistuttaa. Hänen mukaansa metsissä riittää puuta sahan tarpeisiin. ”Näkemyksemme on, että se määrä on helposti saatavilla Rauman sahan luontai- selta hankinta-alueelta. Kun katsotaan puu- varoja ja kestäviä hakkuumahdollisuuksia, Länsi-Suomessa on potentiaalia, ja sitä on nimenomaan mäntytukissa.” Sahan puunhankinta-alue ulottuu Sata- kuntaan, Hämeeseen, Lounais-Suomeen, Pirkanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle. Lisäksi se vaikuttaa puuvirtoihin koko Etelä-Suo- messa. Metsä Group on nostanut sahan varantoa jo viime vuoden aikana. Varanto tarkoittaa,

metsä groupin viesti | 17

RAUMAN SAHA

Jyrki Suutari katsoo tukkia, joka lehden ilmestyessä on jo korjattu Rauman sahan tuotantoa varten. Tätä ennen Raumalle on korjattu tukkeja koesahauksia varten.

Sahalla tukin ensimmäinen osoite on tukin vastaanotto ja lajittelu.

”Soittelemme kuukausittain ja tapaam- mekin usein. Yhteistyö toimii hyvin”, Hof- fren kehuu. Kun suunnitelmat on tehty, Suutari esit- telee ne yhteismetsän hoitokunnalle, jossa asiat yhdessä päätetään. Yhteismetsä on teh- nyt metsänhoitosopimuksen Metsä Groupin kanssa. Yksi tärkeä syy on, että tuhannen hehtaarin alue vaatii ison kumppanin. ”Kun on paljon metsäpinta-alaa, on kaikenlaista työtä, raivausta, harvennusta, väljennystä, uudishakkuuta. Tarvitsemme sellaisen kumppanin, jolla on kysyntää kai- kelle puulle suhdanteista riippumatta. Jos ostajalla ei esimerkiksi olisi käyttöä kuitu- puulle, se näkyisi hinnoittelussa”, Suutari sanoo. Tuomaalan yhteismetsän perustivat sotien jälkeen Karjalan evakot. Maat on loh- kottu muun muassa Kokemäen kartanon ja Köyliön Vanhankartanon maista, joille perustettiin 30 pika-asutustilaa Räisälästä tulleille evakoille. Kullekin tilalle riitti 10–15

hehtaaria peltoa, muutama hehtaari ”käsi- metsää” tilan vieressä ja osuus yhteismet- sästä. ”Metsäliiton jäsen on oltu niin kauan kuin osuuskunnassa on jäsen voinut olla”, Suutari sanoo. Nykyisin Tuomaalan yhteismetsässä on 39 osakasta, ja metsät sijaitsevat kahdessa yhtenäisessä lohkossa Eurassa ja Köyliössä. Suutarin mukaan omistuksen tavoitteet on päätetty yhteisesti ja linja on selvä: ”Yhteismetsä on talousmetsää, jossa maksimoidaan puuntuotto.” Luonnonsuojeluun Tuomaala on anta- nut panoksensa suojelemalla Köyliössä Ison Kakkurinsuon, jonka pinta-ala on 90 heh- taaria. Männikköä riittää Satakunnassa Suutari kehuu Metsä Groupia siitä, että se investoi uuteen sahaan. ”Maailma on sellainen että tietyllä aikavälillä pitää investoida. Jos vanhalla

että puukaupat on tehty metsänomistajan kanssa mutta puuta ei ole vielä korjattu met- sästä. Kiinnostusta löytyy Kun Rauman saha käynnistyy, ensimmäi- set mäntytukit hakataan Tuomaalan yhteis- metsän mailta. Yhteismetsän puheen- johtaja Jyrki Suutari sanoo, että saha on kiinnostanut häntä jo pitkään, oikeastaan siitä saakka, kun siitä vasta liikkui huhuja. Tukit hakataan läheltä Euran keskustaa viiden hehtaarin päätehakkuumänniköstä, joka on ennakkoraivattu viime vuonna. Ali- kasvoksena on kuusta, mutta niitä ei jätetä kasvamaan, koska vaarana on, että pääte- hakkuussa ne vaurioituvat. Suutari on suunnitellut hakkuun yhdessä Metsä Groupin metsäasiantuntija Jarno Hoffrenin kanssa. Hoffren sanoo, että hän ja Suutari pitävät tiiviisti yhteyttä ja suunnittelevat yhteismetsän hakkuita ja hoitotöitä.

18 | metsä groupin viesti

24/7 KESKEYTYMÄTÖN PROSESSI Saha käy 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä

VUOSITUOTANTO

750 000

kuutiota mäntysahatavaraa

KOTIMAISUUSASTE

70 %

”Olemme luonnontieteitä opiskele- vien parissa tutkitusti halutuin työnantaja omalla sektorillamme. Me investoimme Suomeen ja olemme kasvava yhtiö. Tuomme ratkaisuja fossiilitalouden korvaamiseen.” Jumppanen sanoo, että muutosten seu- rauksena Metsäliitto Osuuskunnan omis- tajajäsenten palvelu paranee, koska metsä- asiantuntijoita on enemmän kuin aiemmin. Asiantuntijoiden toimialueet muuttuvat, joten joidenkin jäsenten yhteyshenkilö Metsä Groupissa vaihtuu. Huippunopeuksia ja tarkkaa jälkeä Rauman saha on maailman nykyaikaisin. Sahan teknologiainnovaatiot, kuten kone- näkö, oppiva tekoäly ja sahan toimintoja ohjaavat integroidut tietojärjestelmät, luovat entistä paremmat lähtökohdat sahatavaran tasalaatuisuudelle. Automatisoinnin korkea aste parantaa kustannustehokkuutta. ”Hyödynnämme uusinta tekno logiaa ja otamme ison teknisen

alueella tulisi lisääntymään merkittävästi, joten työtä vaadittiin. Tämä on ollut hurjan pitkä projekti, sanoo Juha Jumppanen. ”Olemme rekrytoineet merkittävän mää- rän uusia metsäasiantuntijoita, ja suurin osa tapahtui jo vuosina 2020 ja 2021. Lisäksi jo viime vuonna on sovittu lisäyksistä, joita vaaditaan korjuu- ja kuljetuskapasiteettiin.” Puunkorjuussa ja -kuljetuksessa Metsä Group käyttää kumppaniyrityksiään. Jump- pasen mukaan puunhankinnan kasvu tuo lisää työtä yrittäjille, ja Metsä Group on tar- jonnut kasvumahdollisuuksia ensisijaisesti vakituisille yrittäjilleen. ”Olemme onnistuneet hyvin, tekijöitä ja yrittäjiä riittää. Yrittäjät ovat halukkaita kasvamaan yhdessä meidän kanssamme. Suurin haaste on, että saamme yrittäjille riittävän määrän kuljettajia”, Jumppanen sanoo. Hän muistuttaa, että Metsä Group on haluttu työnantaja ja kumppani.

valmetilla aina vaan ajetaan, jossain vai- heessa tulee pää vetävän käteen. Pitää tart- tua tilaisuuksiin.” Hän uskoo, että sahan sijainti on hyvä. ”Meillä täällä Satakunnassa männikköä pitäisi riittää. Ja oletan, että saha tehdään oikealle paikalle satamaan, on vientimah- dollisuuksia, ja tavaraa voidaan tuoda sisä- maahan takaisin jos täällä tarvitaan.” Yhteismetsäkin hyötyy sahasta, koska puuta kysytään yhä enemmän, Suutari sanoo. ”Markkinatalouden hengen mukaisesti saha lisää kysyntää, ja se lisää tarjontaa, ja toivon mukaan tämä näkyy myös puun hin- nassa.” Isot kasvunäkymät Rauman sahan investoinnista kerrot- tiin julkisuuteen alkuvuonna 2020. Kun investointi oli päätetty, Metsä Group alkoi samalla suunnitella, miten sahan puun- hankinta järjestetään. Mäntytukin käyttö

metsä groupin viesti | 19

Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16 Page 17 Page 18 Page 19 Page 20 Page 21 Page 22 Page 23 Page 24 Page 25 Page 26 Page 27 Page 28 Page 29 Page 30 Page 31 Page 32 Page 33 Page 34 Page 35 Page 36 Page 37 Page 38 Page 39 Page 40 Page 41 Page 42 Page 43 Page 44 Page 45 Page 46 Page 47 Page 48 Page 49 Page 50 Page 51 Page 52 Page 53 Page 54 Page 55 Page 56