LYHYESTI
Kansallinen metsästrategia kertoo metsäalan tärkeimmät tavoitteet.
Valtio uusii metsätavoitteensa Metsästrategia tuo jatkuvuutta ja luo kasvunäkymää, kunhan siinä keskitytään tärkeimpiin tavoitteisiin, sanoo Metsäteollisuuden Matti Mäkelä.
TEKSTI ILKKA LUUKKONEN KUVA VASTAVALO/OLLI AALTO
MAA- ja metsätalousministeriön metsä- neuvosto valmistelee parhaillaan Suomelle kansallista metsästrategiaa, joka linjaa metsä- politiikkaa vuoteen 2035 saakka. Työ on kesken, mutta päämäärät tiedetään jokseenkin tark- kaan jo nyt. Metsästrategian mukaan Suomi on kilpailukykyinen maa, metsiä käytetään aktii- visesti, metsät ovat monimuotoisia ja metsien käyttö perustuu tietoon ja osaamiseen. ”Kunhan lopputulos on hyvä, strategia tuo jatkuvuutta metsäpolitiikkaan ja luo positii- vista kasvunäkymää”, sanoo Metsäteollisuus ry:n kotimaan metsäasioiden päällikkö Matti Mäkelä . Metsäteollisuus katsoo, että metsä strategian tulee olla ennen kaikkea elinkeino- poliittinen metsäalan kasvustrategia. Se tar- koittaa, että pääpaino asetetaan metsien kasvun lisäämiseen, kannattavaan metsätalou teen, raaka-aineen saatavuuteen ja kannusta- vaan toimintaympäristöön. Toistaiseksi tähän suuntaan on valmiste- lussa mentykin. Strategialuonnokseen on kir- jattu, että metsiin perustuva liiketoiminta kas- vaa tulevina vuosina ja markkinat takaavat raaka-aineiden saatavuuden. Metsiä käytetään aktiivisesti, ja metsänomistajille tarjotaan pal-
veluja ja kannusteita, jotka ohjaavat kohti kes- tävää metsänhoitoa. Ilmastokysymykset hallitsevat julkista kes- kustelua, ja teema tulee näkymään myös metsästrategiassa. Mäkelä muistuttaa, että monipuolinen metsänhoito hillitsee ilmaston- muutosta ja auttaa metsiä sopeutumaan siihen. Hän toteaa, että metsien elinvoimaisuuden lisää- minen ja metsänhoito edistävät muitakin hyö- tyjä: metsien monimuotoisuuskehitys voidaan kääntää elpymisuralle, tuhoriskejä hallitaan ja esimerkiksi vesistövaikutuksia pienennetään. Mäkelä toivoo, ettei metsästrategiasta tule ”kaikille kaikkea” -tyylistä pakettia, koska silloin on vaikeaa asettaa asioita tärkeysjärjestykseen. ”Tavoitteita ja toimenpiteitä ei voi olla liikaa, jotta resursseja riittää myös niiden toteuttami- seen. Esimerkiksi metsien virkistyskäytön tai ruokasektorin edistämiselle on omat työkalunsa eikä niitä tule sisällyttää tähän prosessiin.” Metsästrategiassa käsitellään myös Suo- men suhteita EU:hun. Tavoitteeksi määri- tellään, että Suomi vaikuttaa tehokkaasti ja yhteistyökykyisesti Brysselissä ja muissa kansainvälisissä ympyröissä. EU:han on viime vuosina alkanut yhä useammin laatia säädöksiä, jotka vaikuttavat
Suomen metsätalouteen ja -teollisuuteen (ks. s. 45). Usein Suomen intressissä on päästä vaikuttamaan EU-komission tekemien esitysten sisältöön, mutta ongelmaksi on toisinaan noussut se, että Suomen hallitus ei ole yksimielinen siitä, mikä sen kanta asiaan on. Mäkelän mielestä Suomelle olisi eduksi, jos kansallisessa metsästrategiassa tehtäi- siin linjauksia siitä, mitä Suomi tavoittelee EU:n metsälainsäädännöltä. ”Metsästrategiaan kirjattaisiin Suomen näkemyksiä, ja niitä peilattaisiin siihen, mitä komissio valmistelee. Suomen näkemykset oli- sivat hyvissä ajoin tiedossa, ja voisimme aktii- visesti esittää mallia, joka sopii Suomen olo- suhteisiin.” Metsästrategiaa valmistelee maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva metsäneuvosto. Neuvoston alla puolestaan toi- mii useita työryhmiä, joissa valmistelua teh- dään. Mukana ovat alan yritykset ja järjestöt. Metsästrategian on tarkoitus valmistua joulukuussa. Sen jälkeen maan hallitus hyväk- syy strategian. On kuitenkin mahdollista, että hyväksyntä siirtyy kevään eduskuntavaalien yli seuraavalle hallituskaudelle.
10 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook