Teen raivauksia ja istutuksia paljon itsekin mutta on hyvä tietää, että tarvittaessa saan ammattilaisen paikalle, jos en itse pääse, sanoo Juha Koro.
kampanja kannustaa metsänomistajia huo- lehtimaan nuorista metsistään. ”En tiedä ketään, joka olisi kieltäytynyt tuplabonuksista. Ajallaan hoidetut metsät kasvavat nopeammin ainespuun mittoi- hin, joille tuplabonusta maksetaan. Hoide- tun metsän omistaja hyötyy kampanjasta eniten.” Lampaat mukana metsänhoidossa Ylä-Härkösen tilan päärakennuksen piha- maalta aukeaa näkymä Tarjanne-vesistöön kuuluvaan Härkösen lahteen. Luomu pelloilla laiduntavat tilan lampaat, joita karitsointien jälkeen on yli kaksisataa. Tila on yksi neljästä valkoisen suomenlampaan jalostukseen erikoistuneista tiloista. ”Yhtenä vuonna lampaat tekivät meillä taimikonhoitojakin. No, se oli kokeilu mutta ihan onnistunut sellainen”, Koro naurahtaa. Ylä-Härkösen tilan metsät kasvavat pää- osin rehevillä kivennäismailla ja kehitys- luokkajakauma on painottunut nuorten metsien suuntaan. ”Isän aikana metsämaa oli pinta-ala verotuksen piirissä, joten hakkuita tehtiin paljon. Nuorissa metsissä hoitotyötä on pal- jon, sitä tehdään oikeastaan koko ajan.” Suurinta osaa metsistään Koro kasvattaa jaksollisesti. Muutaman kuvion kohdalla hän pohtii, olisiko niillä edellytyksiä siirtyä jatkuvaan kasvatukseen. ”Jatkuva kasvatus ei automaattisesti toimi joka kuviolla, ja jos metsää on lähdetty tekemään avohakkuusta, ei kasvatustavan vaihto välttämättä käy ihan helposti.” Koro pyrkii kasvattamaan metsiään sekametsinä. Ne miellyttävät silmää ja kes- tävät metsätuhoja paremmin kuin yhden puulajin metsät. Härköskylällä on Koron mukaan runsas hirvikanta, joten esimer- kiksi puhtaan männikön kasvattaminen olisi riskialtista. ”Sekametsässä yleensä kuitenkin kasvaa aina jotakin.”
metsä groupin viesti | 23
Powered by FlippingBook