Vesi pysyy harvennuksen jälkeen aisoissa, tarkistavat Matti Laitinen, Markku Knuutinen ja Markku Utriainen. Kun vesi ei nouse 30–40 senttiä lähemmäksi turpeen pintaa, se ei haittaa puiden kasvua, sillä puiden juuret ovat pääosin veden yläpuolella.
METSÄT
Metsä Groupin Markku Knuutisen kanssa mieleen virisi kuitenkin ajatus siitä, että tällä kohteella voi tehdä toisinkin. Maapohjan ravinteikkuus sekä kasvamaan jätetyn puuston määrä ja laatu vahvistivat uskoa. ”Tuhkalannoituksen ansiosta ravinnetilanne saa- daan tasapainotettua ja maahan sitoutunut typpi hyö- dynnettyä puuston kasvuun. Jo nyt voi kyllä melkein antaa sataprosenttisen takuun, että tämä toimii”, Knuu- tinen sanoo. Kaikki voittavat Puoli vuotta hakkuun ja lannoituksen jälkeen Laitinen ei enää haikaile ojituksen perään. Nyt saatiin enem- män aikaiseksi vähemmillä kustannuksilla. ”Ojitusvaihtoehdossa vedet olisi pitänyt ohjata naa- purin puolelle. Hänenkin olisi pitänyt osallistua ojituk- siin, eikä perkaamiseen käytetty työ olisi ikinä maksa- nut itseään takaisin.” Laitinen ja Knuutinen arvioivat, että uusi tapa tuo hyötyä kaikille. Ratkaisu oli paras niin puiden kasvu nopeuden, metsätalouden rahallisen tuoton, vesistövai- kutusten kuin hiilensidonnankin kannalta. ”Turpeeseen on sitoutunut kahdeksan kertaa enem- män hiiltä kuin metsän puihin. Jos veden pinta turve- mailla laskee liikaa, turpeen hiili vapautuu ilmakehään. Tämä ei ole tarkoitus, vaan ojituksia välttämällä varas- toimme hiiltä maaperään”, Knuutinen sanoo. Tuhka ei tee taikoja kaikkialla Metsänhoidon operaattori Markku Utriainen kaivaa lapiolla turvenäytteen 40 sentin syvyydestä. Musta turve on täynnä elinvoimaa. ”Tämä on hyvin maatunutta. Kasvijäänteet ovat hajonneet lähes kokonaan ja turpeessa on paljon puiden kasvua kiihdyttävää typpeä.” Hän ennakoi, että tällä kohteella tuhkalannoitus kiihdyttää puuston kasvua useilla kuutioilla hehtaaria kohti vuodessa. Lannoituksen jälkeen neulasten vihreä väri muuttuu lähivuosina tummemmaksi ja niiden määrä sekä koko kasvavat. ”Ojien perkauksella vaikutus olisi selvästi vähem- män. Lannoituksen vaikutus kasvuun myös kestää pidempään kuin kunnostusojituksen”, Utriainen sanoo. Harvennushakkuun ja lannoituksen jälkeen Utriai nen arvioi kohteen vuosittaiseksi hehtaarikasvuksi lähellä kymmentä kuutiota olevia lukemia. Kaikkien turvemetsien harvennushakkuille Utriai- nen ei tuhkalannoitusta kuitenkaan voi suositella. ”Kuivatustilanteen on oltava kohtuullinen. Ojien ei tarvitse olla täysin moitteettomassa kunnossa, mutta kohde ei myöskään saa olla täysin veden vallassa. Lisäksi vettä haihduttamaan pitää jäädä reilu sata kuutiota puuta ja turpeessa on oltava riittävästi typpeä, jotta edellytykset puun kasvulle ovat olemassa. Karulla suolla lannoitus ei kannata.” Uusi sukupolvi tulossa Ennen harvennushakkuuta alueella tehtiin ennakkorai- vaus konetyön helpottamiseksi. Totaaliraivauksen sijaan työ keskitettiin poistettavien runkojen läheisyyteen.
Tämä jaksaa kasvaa toivottavasti 300-vuotiseksi ja sitten kelottuu, sanoo metsänomistaja Matti Laitinen harvennuskohteen vanhimmasta puusta.
INFO
Tuhkalannoitus sopii turvemaille
OJITETUILLA turvemailla kasvua rajoittaa usein kaliumin ja fosforin puute. RAVINNEPUUTOKSIIN paras lannoite on hyvälaatuinen puutuhka, TUHKALANNOITUKSELLA puuston kasvu saadaan korjattua yli 30 vuodeksi. TUHKALANNOITUS sopii puustoisille, paksuturpei- sille ja runsastyppisille turvemaille, esimerkiksi mustikka- ja puolukkaturvekankaille. HYVÄKUNTOINEN metsä haihduttaa entistä enem- män vettä ja pitää turpeen vedenpinnantason tasa- painossa, joten kunnostusojitusta ei välttämättä tar- vita. Oikea taso on 30-40 senttiä turpeen pinnasta.
metsä groupin viesti | 41
Powered by FlippingBook