METSÄT
”Koivu on erittäin tehokas veden haihduttaja, ja tila on mukana fsc®-sertifioinnissa, joten senkin ohjaamana koivua jätettiin tietoisesti enemmän”, Knuutinen sanoo. Hakkuualaa leimaavat koivujen lisäksi vuosikym- menten saatossa valtamäntyjen alle kasvaneet alikasvos kuuset sekä tänä kesänä syntyneet pienet männyn sirkkataimet. Puuston monikerroksisuus herätti Laitisessa ja Metsä Groupin asiantuntijoissa jo ennen harvennushakkuuta ajatuksen, että kohde olisi sopiva jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen. ”Jos paikalla on jo valmista taimikkoa, niin miksi sitä hävittämään? Pyritään hyödyntämään valmiita taimia aina kun mahdollista”, Laitinen sanoo. Markku Knuutinen sanoo, että edellytykset jatkuva- peitteiseen metsänkasvatukseen ovat usein luontevim- millaan nimenomaan suometsissä. Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen metodeilla saadaan hyvää jälkeä aikaan, kun kohde on sopiva. ”Olosuhteet, metsän käsittelytavat ja metsänomis- tajan tavoitteet on sovitettava yhteen tapauskohtaisesti. Etenkin suometsien hoidossa ollaan menossa entistä tarkempaan ja kohdekohtaiseen suunnitteluun, jolloin tulokseksi saadaan sekä hyvät kasvuvaikutukset että pienemmät ympäristövaikutukset.” FSC-C111942 METSÄ GROUPIN ohjeet turvemaiden metsänhoitoon on päivitetty 2020-luvun alussa. Tuoreen tutkimustiedon mukaan uusituilla ohjeilla halutaan turvata metsätalouden kannattavuus mutta myös minimoida vesistö- ja ilmasto- vaikutukset sekä edistää luonnon monimuotoisuutta. Suomessa erilaisten suometsien kirjo on laaja. Uuden tutkimustiedon keskeinen havainto onkin, että metsän käsittelytavat on hyvä räätälöidä entistä tarkemmin kunkin kohteen mukaan. Metsä Groupin asiantuntijat on koulutettu turvemaiden kestävään metsänhoitoon. METSÄTALOUS TURVEMAILLA: Räätälöityä tekemistä kohteen mukaan
Hakkuukohteen männystä kairattu lustonäyte kertoo Matti Laitiselle ja Markku Knuutiselle, kuinka puiden kasvu oli hiipunut ennen kevään harvennusta.
INFO
Viisi vinkkiä kestävään metsänhoitoon turvemailla 1 PERKAA vanhat ojat vasta tarkan harkinnan jälkeen. Van- hoissa ojissa saa olla vettä. Ne toimivat riittävästi, jos vesi on loppukesällä noin 30–40 sentin syvyydessä turpeen pinnasta. 2 ETENKIN jos metsässä on puutetta ravinteista, voit tuhka- lannoituksella saada riittävän kuivatusvaikutuksen ja suu- remman kasvunlisäyksen kuin ojia perkaamalla. Samalla säästät kustannuksissa. 3 METSÄÄ uudistettaessa voit hyödyntää paikalla jo olevaa alikasvosta, luontaista uudistamista, metsänviljelyä tai näi- den yhdistelmiä. Tärkeää on saada paikalle elinvoimainen puusto mahdollisimman nopeasti hakkuun jälkeen ja pitää puuton vaihe mahdollisimman lyhyenä. 4 HARKITSE peitteistä metsänkasvatusta. Usein edellytykset jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen ovat luontevat nimenomaan turvemetsissä. Peitteisen metsänkasvatuksen hak- kuissa puustosta korjataan vain osa. Loppuosa puustosta jää pystyyn haihduttamaan vettä sekä siementämään uutta puusukupolvea. 5 JOS ON NÄHTÄVISSÄ , että aiempi ojitus ei saanut puita kasvuun, alue on liian karu metsänkasvatukseen. Tällaisilla kohteilla vanhojen ojien perkaamisesta ei ole hyötyä, vaan kohde kannattaa jättää ennallistumaan tai suojella se Metso- tai Helmi- ohjelman kautta.
Kun otat yhteyttä, saat asian- tuntijamme osaamisen käyt- töösi. Asiantuntijamme voi esimerkiksi arvioida, mitkä kohteet ovat sopivia peittei- seen metsänkasvatukseen.
Lue lisää turvemaiden metsänhoidosta netissä!
42 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook