LUONNONHOIDON OHJELMA
LUONNON- HOITO- OHJELMA
Metsä Group tukee rahallisesti luonnon moni- muotoisuutta ja vesistöjen tilaa parantavia hankkeita talousmetsien ulkopuolella. Hank- keet voivat liittyä esimerkiksi lintuvesiin ja kos- teikkoihin, virtavesireitteihin, pienvesiin ja ranta- luontokohteisiin, pölyttäjien elinolosuhteisiin tai uusiin vesiensuojelumenetelmiin. Kaikille avoin haku toistuu puolen vuoden välein. Lisätietoja: luonnonhoidonohjelma@metsagroup.com
Vesilinnuille lisää levähdyspaikkoja
Sotka-levähdysalueverkostohankkeen tavoitteena on parantaa vesi- ja rantalintu- kantojen tilaa. Hanke sai rahoituksen Metsä Groupin luonnonhoito-ohjelman toisella rahoituskierroksella. Se saa tukea myös maa- ja metsätalousministeriöltä.
TEKSTI ANNAMARI HEIKKINEN KUVA HEIKKI HELLE
S otka-hankkeen tavoitteena on perustaa Suomeen vähintään 150 levähdysaluetta vuoteen 2030 mennessä. Tähän mennessä mukaan tulleet kohteet ovat joko kosteik- koja, osia luonnonvesistä tai suuria meren- lahtia. Kohteiden pinta-alat vaihtelevat 2,5 hehtaarista 250 hehtaariin. Levähdys- aluehanke pitää sisällään tiedotusta, kou- lutusta ja pilottikohdeverkoston laajenta- misen. ”Olemme tavattoman kiitollisia Metsä Groupin rahoituksesta, joka mahdollistaa koulutuksen ja neuvonnan”, sanoo Metsäs- täjäliiton lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen . Kaksivuotisen hankkeen toteuttamisesta vastaavat yhteistyössä Suomen Metsästäjä liitto ry ja BirdLife Suomi ry. Pekkarisen mukaan järjestöillä on yhteinen tavoite: vah- vistaa taantuneita vesilintukantoja ja lisätä elinympäristöjen monimuotoisuutta. ”Tämä hyödyttää pitkällä aikavälillä sekä metsästysharrastusta että lintukantojen hoi- toa. Yhteistyö kahden vesilintukysymyksiä lähellä olevien järjestöjen välillä on Suo- messa ainutlaatuista ja hyvä osoitus toimin- nan tarpeellisuudesta”, Pekkarinen toteaa. Mitä paremmassa kunnossa vesilinnut muuttavat Suomesta, sitä paremmassa ja tuottavammassa kunnossa ne palaavat pesi- mään. Levähdysalueiden ansiosta vesilintu- kantojen tila voi kohentua samalla, kun poi- kastuotantoalueiden hoidosta ja petokont- rollista pidetään huolta. Vaikka vesilinnut ovat muuttavia riistalintuja, hoidetaan nii- den kantoja parhaiten omilla lähikohteilla. Pekkarinen sanoo, että tavoitteena on perustaa kattava, tasainen levähdysalue verkosto.
Nivanniemen kosteikko Tuusniemellä on vesilinnuille tärkeä levähdysalue.
Mallia Tanskasta Mallia Sotka-hankkeeseen on otettu Tans- kasta, jossa valtio perusti linnustolle tar- koitettuja suojelualueita Tanskansalmeen jo parinkymmentä vuotta sitten. Suojelun myötä vesilintujen määrä alueella kasvoi ja syysmuutto alkoi aiempaa myöhemmin. Myöskään metsästäjien kokonaissaaliin määrään muutos ei vaikuttanut kielteisesti. Aluksi kriittisesti asiaan suhtautuneiden metsästäjien metsästysolosuhteet para- nivat, ja myös lintujen tarkkailijoilta tuli positiivista palautetta. Samoin kuin Tanskassa, myös Suomessa halutaan lisätä paikallisia metsästysmahdol- lisuuksia ja pidentää lyhyttä vesilinnustus- kautta.
”Haluamme tuoda levähdyspaikkoja myös maan sisempiin osiin palvelemaan mantereisen Suomen vesilinnustoa. Tätä käytäntöä ollaan nyt tuomassa metsästäjä- kunnalle ja samalla pyritään tavoittamaan nimenomaan vesialueiden omistajia, että he ottaisivat kannanhoidon omaan keinovali- koimaansa”, Pekkarinen sanoo. Hänen mukaansa Sotka-hankkeen kal- tainen toiminta on kustannustehokasta. ”Ei tarvita isoja investointeja eikä juri- disia sopimuksia, vaan mukaan voi lähteä suullisella sopimuksella. Tämä houkutte- lee alueita mukaan matalalla kynnyksellä. Alkuvaiheessa suulliset sopimukset ovat voimassa toistaiseksi. Yksittäisiä sopimuksia on tosin tehty jopa viideksi vuodeksi.”
44 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook