LIIKETOIMINTA-ALUEET
TEKSTI JA KUVAT METSÄ TISSUE Kokemus koronapandemiasta muuttaa suhtautumistamme hygieniaan, arvioi terveyssosiologi Piia Jallinoja. Esimerkiksi käsiä ei enää kuivata puhaltimella vaan paperilla. M itä söisimme tänään? Mahdanko liikkua riittävästi? Muistinko pestä käteni, kun palasin kotiin? Tällaisia kysymyksiä kukin meistä pohtii Pehmopaperi syrjäyttää puhaltimen
pehmopaperin kulutus kasvaa. Jokainen suomalainen käyttää vuodessa pehmopapereita noin 17,3 kiloa. Kulutta- jien elintason nousu sekä elämänlaatuun ja -tyyliin liitty- vät valinnat tulevatkin esiin myös arjen valinnoissa. Yhä useammalle kuluttajalle on elämänlaadun kannalta tärkeää hankkia tuotteita, joiden raaka-aineet ovat kestävämpiä ja laadukkaampia ja jotka on valmistettu vastuullisesti. Ilmiöt tuovat esiin asenteita Elintason nousuun kytkeytyy myös hygienian vallan- kumous. Jo vuosikymmeniä sitten tutkijat ovat ymmär- täneet, miten bakteerit ja virukset leviävät ja miten leviämistä voi estää. Tämä tieto on tullut osaksi arki ymmärrystämme: osaamme pyyhkiä kodin pinnat ja pestä kädet ja astiat. Kuluttajat ovat myös entistä val- miimpia panostamaan hygieniatuotteiden laatuun. Kun tutkitaan, millaisia motiiveja on esimerkiksi ruokavalioiden tai hygienian takana, terveys nousee aina esiin. Ja kaikki olisikin perin yksinkertaista, jos arvostai- simme vain terveyttä. Niin yksiulotteisia me ihmiset har- voin kuitenkaan olemme, Jallinoja muistuttaa. ”Terveyden rinnalla kaipaamme hemmottelua, toi- vomme turvallisuuden tunnetta, haluamme pelastaa ympäristön ja näyttää toisille kuinka jännittäviä ja ajan hermolla olemme.” Siitä terveyteen liittyvien ilmiöiden monimutkaisuus johtuukin. Haluamme elämämme olevan moninaista, ei pelkästään terveyden miettimistä.
jatkuvasti arjen keskellä. Samoista kysymyksistä – ja mei- dän vastauksistamme – on kiinnostunut myös Tampereen yliopiston terveyssosiologian professori Piia Jallinoja . Hän tutkii terveyteen, ruokaan ja ravitsemukseen liit- tyviä ilmiöitä yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta näkö- kulmasta. Sosiologina hän pohtii, mistä terveyteen liittyvät ilmiöt syntyvät, ketkä niistä kiinnostuvat, miten ne vaikut- tavat asenteisiimme ja käytökseemme ja mikä on esimer- kiksi viranomaisviestinnän, tiedotusvälineiden ja sosiaali- sen median rooli. Jallinojan työn taustalla on yhteiskunnallinen mullistus: elintasomme on noussut merkittävästi viime vuosisadalla. 1900-luvun puolivälin jälkeen pääsimme eroon lapsikuol- leisuudesta, suurista epidemioista ja nälästä, jotka olivat sii- hen asti hallinneet suomalaista kansanterveystyötä. Tänä päivänä olemme siirtyneet elintapasairauksien ja moni- naisten elämäntapojen aikakauteen. ”Meillä on nyt energiaa, aikaa ja varallisuutta miettiä muutakin kuin selviytymistä. Ruoasta, liikunnasta ja terveydestä huolehtimisesta on tullut elämäntyyli- ja identiteettikysymys: niiden kautta vastataan kysymyksiin, keitä olemme ja miksi haluaisimme tulla.” Pehmopaperin kulutusta pidetään yhtenä elin- tason kehittymisen mittarina: kun elintaso nousee,
50 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook