Yhtä lailla kulutustuotteilta edellytetään monenlai- sia ominaisuuksia vastaamaan vaihteleviin tarpeisiin. Esimerkiksi pehmopaperin valinnassa painottuvat hygi- eenisyyden lisäksi sen toimivuuden luotettavuus, kuten kestävyys ja imukyky, kestävät raaka-aineet, tuotannon paikallisuus, hinta sekä paperin pehmeys ja laatu. Väkevä kampanja hygienian puolesta Jallinojan mukaan toimintaamme terveyteen liittyvien kysymysten suhteen ohjaavat monet seikat. Ensinnäkin omaksumme tietoa eri lähteistä, kuten viranomaisilta, asiantuntijoilta, läheisiltä, tiedotusvälineistä, some- vaikuttajilta ja yritysten viestinnästä, ja muokkaamme käsityksiämme ja käyttäytymistämme näiden tieto virtojen perusteella. Lisäksi meitä ohjaa sosiaalinen paine. ”Haluamme olla lauman hyväksymiä, itsemme ja muiden silmissä ’kunnollisia’ ihmisiä”, Jallinoja sanoo. Koronapandemia on ollut terveyssosiologian asian tuntijan kannalta hyvin kiinnostava, koska se on ilmiönä koskettanut jokaista suomalaista. Kun kevät talvella 2020 koronaviruksen todettiin saavuttaneen Suomenkin toden teolla, alkoi väkevä kampanja hygienian puolesta: käsiä piti pestä usein ja riittävän huolellisesti ja yskimistä ja kättelyä piti välttää. Jallinoja pani heti aluksi merkille, kuinka nopeasti kahviloissa ja kauppakeskuksissa vessojen puhaltimet katosivat ja alettiin suosia pääasiassa käsipaperia, jonka on todettu olevan hygieeninen vaihtoehto. ”Koronaviruksen leviäminen ja sen torjun- taan liittyvät ohjeistukset vaikuttivat välittömästi
käyttäytymiseemme. Ihmisiä motivoi oma ja toisten terveys, koska sairauden tiedettiin olevan vakava.” Jallinojan mukaan ei kuitenkaan ole mielekästä aset- taa motiivejamme tärkeysjärjestykseen, koska ne kaikki vaikuttavat meihin jossain määrin. Mitä terveysnormeja pidetään ensisijaisina, vaihtelee kulttuurista ja ajasta toiseen. Hän muistelee, miten hänen kouluvuosinaan panostettiin erityisesti hampaiden hoitamiseen, toisin kuin nykypäivänä, jolloin käsienpesun merkitys hygie- niassa on korostunut. Varsinkin korona-aika on erityi- sesti johtanut siihen, että käsihygieniaa sekä käsien kui- vaamista käsipaperilla painotetaankin jatkuvasti. Turvallinen arki ohjaa toimintaamme Jallinojan mukaan tuttuus, että tekee niin kuin on tot- tunut, onkin tärkeä arvo ihmisille. Se luo turvallisuu- den tunnetta. Tämä pätee myös hygieniatuotteisiin kuten pehmopapereihin. ”Kun totumme käyttämään tietyn tyyppistä tai merkkistä wc-paperia tai käyttämään talouspaperia tie- tyissä tilanteissa, se tuntuu helpolta ja luontevalta. Jos jostain syystä tuttuun tapaa on tehtävä muutos, tuttu asia muuttuu hankalaksi.” Erottelu, jolla asiat ymmärretään puhtaiksi ja toi- saalta likaisiksi, on kulttuurinen. Puhtaan ja likaisen rajaa ylläpidetään arjessa, ja se tatuoituu mieliimme, Jallinoja kuvailee. Jos olemme tottuneet käyttämään pöydän puhtaaksi pyyhkimiseen talouspaperia, ahdis- tumme, jos emme yhtäkkiä saisikaan tehdä niin. Hygieniakäyttäytymisessä tapahtuvien muutosten muuttuminen pysyviksi vie pitkän aikaa, koska rutii- nien muodostuminen vaatii valtavasti toistoja. Tästä huolimatta Jallinoja uskoo, että koronan mukanaan tuomat tehostuneet hygieniakäytännöt tulevat vaikut- tamaan käyttäytymiseemme vielä sen jälkeenkin, kun pandemiasta on päästy. ”Pesun tärkeyden merkitys on iskostunut mie- liimme, ja tulemme todennäköisesti pesemään käsiämme useammin kuin aiemmin ja käytämme mieluummin käsipaperia tai kangaspyyhettä kuin puhallinta.”
Powered by FlippingBook