Metsä Groupin Viesti 3 - 2023

METSÄ GROUPIN

OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 3/2023

Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi on valmis s. 14 Kemi lunastaa odotukset

KUUSEN KASVU NOTKAHTI VÄHEMMÄN KUIN MÄNNYN s. 30

KUITUPUUN LÄPIMITTA LASKEE VIITEEN SENTTIIN s. 37

KERTOPUUSTA RAKENNETAAN TUULIVOIMALOITA s. 52

Puu – rakennuksiin, selluksi, innovaatioiksi vai metsään?

Rakentavalle vuoropuhelulle on tilaus. Haastoimme asiantuntijat pyöreän pöydän ääreen keskustelemaan siitä, mitä puusta kannattaa tulevaisuudessa valmistaa ja kehittää. Erilaiset näkökulmat ovat edellytys kestävämmälle tulevaisuudelle.

On keskustelun aika.

Katso kaikki jaksot: www.metsagroup.com/on-keskustelun-aika

Kuuntele jaksot podcastina Spotifyssä

3/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

METSÄ GROUPIN

OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 3/2023

Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi on valmis s. 14 Kemi lunastaa odotukset

KUUSEN KASVU NOTKAHTI VÄHEMMÄN KUIN MÄNNYN s. 30

KUITUPUUN LÄPIMITTA LASKEE VIITEEN SENTTIIN s. 37

KERTOPUUSTA RAKENNETAAN TUULIVOIMALOITA s. 52

230831_Viesti_23-3.indd 1

31.8.2023 15.30

Kannessa: Suomen metsä- teollisuuden historian suurin investointi on valmis s. 14

KUVA: NINA SUSI

Metsä Groupin Viesti on Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsen- ja Metsä Groupin sidosryhmälehti.

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 74. vuosikerta.

JULKAISIJA METSÄLIITTO OSUUSKUNTA WWW.METSAGROUP.COM

PÄÄTOIMITTAJA KATARIINA SAELAN KATARIINA.SAELAN@METSAGROUP.COM

PÄÄKIRJOITUS

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ ILKKA LUUKKONEN ILKKA LUUKKONEN@ METSAGROUP.COM

Metsä Group uskoo Suomeen V uosi 2023 alkoi laskusuhdanteen merkeissä. Laskeva suunta tulok- sissamme on jatkunut kolmannelle vuosineljännekselle saakka. Toimi- alamme on syklinen, nousut ja laskut seu- raavat toisiaan, joskin niiden kesto ja muu- tosten nopeus vaihtelevat. Siten on tärkeää, että meillä Metsä Groupissa on mahdollisuus jatkaa toimintamme kehittämistä erilaisissa suhdannevaiheissa. Jatkuvuuden varmis- tavat kolme asiaa: selkeä omistajastrate- gia ohjaamaan tekemistämme, vahva tase ja riittävä likviditeetti turvaamaan taloutemme. Olemme monessa mukana, omistajajä- sentemme suomalaisten metsien hoidosta ja puun hankinnasta teollisten liiketoiminto- jemme kautta aina kaikkiin maanosiin levit- täytyviään asiakaskuntaamme saakka. Siten myös kehityshankkeidemme joukko on moni- muotoinen ja lukuisa. Meidän on edistettävä metsätaloutta, jotta voimme vastata niin talou- dellisiin kuin ekologisiin vaativiin tavoittei- siin, meidän on löydettävä uusia asiakkuuksia

TOIMITUSNEUVOSTO JUHA JUMPPANEN, KRISTA KIMMO, MARKO NIKULA, AHTI SIPONEN, JUHA LAINE TOIMITUS POSTIOSOITE PL 10, 02020 METSÄ KÄYNTIOSOITE REVONTULENPUISTO 2, 02100 ESPOO OSOITTEENMUUTOKSET: JÄSENTEN OSOITTEET PUHELIN 010 7770 JASENPALVELUT@METSAGROUP.COM MUUT OSOITTEET MGVIESTIN.OSOITTEENMUUTOKSET @METSAGROUP.COM

kehittyviltä toimialoilta, entiset jätteemme on muutettava tuotteiksi uusiin käyttökohtei- siin, meidän toimintatapojemme on vastat- tava yhteiskunnan kehitykseen. Näistä tee- moista voit lukea lisää tässä lehdessä. Tätä kirjoittaessani elokuun alussa Kemin uuden biotuotetehtaan koekäytöt ovat laajalti käynnissä ja suunniteltu tuo- tannon käynnistys on lehden ilmestymisen aikoihin. Mittava investointi on Metsä Grou- pin näyttö uskosta suomalaisen metsä talouden menestymiseen ja panostus metsäteollisuuden pitkäaikaiseen kilpailu kykyyn. Metsäliitto Osuuskunnan omistaja strategian johtava ajatus on kasvattaa omistajajäsenten metsäomistusten arvoa. Sitä työtä Metsä Groupin henkilöstö tekee yhdessä jäsenistön kanssa jokaisena päi- vänä pitkäjänteisesti ja työstään ylpeänä.

ILMOITUSMARKKINOINTI RIITTA ANTINMÄKI PUHELIN 0500 311 711

ULKOASU WWW.BERRYCREATIVE.FI

KIRJAPAINO PUNAMUSTA

PAINOS 110 000

PAPERI GALERIE FINE SILK 90 G/M²

Ilkka Hämälä Pääjohtaja Metsä Group

PALAUTE METSAGROUPINVIESTI@ METSAGROUP.COM

3/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

Kemin tehdas on piristysruiske koko Pohjois-Suomelle 14

Biotuotetehdas on Kemin kaupungille ja koko maa- kunnalle aivan mahtava asia, sanoo Tytti Ahoranta.

3/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

METSÄ GROUPIN VIESTI 3/23

Investoinnit kertovat uskosta Suomeen, kirjoittaa Ilkka Hämälä

Luonnonhoidon asiantuntija aloitti työnsä

Kuitupuun mittaukseen tarkkuutta

10 24 25 26 29 30 32 34 35 36 37 38 39 40 43 44 48 50 52 54

Äänekoskelle nousee kertopuutehdas

Oikeilla valinnoilla valoisa tulevaisuus

Metsurina vuodesta 1973

28 Moto tietää sijaintinsa huipputarkasti

Autojen pitää olla ajossa, ei huollossa

Sari Essayah: metsäpäätökset omissa käsissä

Tarkkuus paranee satelliitti- paikannuksen ansiosta.

Kasvun vaihtelu johtuu lämpötilasta

FSC hoitui helposti

Uusi sovellus näyttää metsätuhot

Tee sukupolvenvaihdos ajoissa

Tätä tarkoittaa harvennus

Kuitupuun läpimitta laskee

Hankintahakkaajan muistilista

Ideakilpailu alkaa lokakuussa

Metsä Group Plus houkutti Finsilvaa

Vesistö kuntoon Vilajoella

Hallitusohjelma tukee Metsä Groupin strategiaa

Soilfood laittaa kartonkikuitua peltoon

Ligniinille uusi käyttökohde

Monta syytä ostaa kotimaista

Kertopuusta tehdään tuulivoimaa

Sellun sivuvirtoja voi käyttää rakennusteollisuudessa.

Metsä Wood näkyy brittien ovissa

Lähetä toimitukseemme palautetta ja juttu ideoita 15. marraskuuta mennessä, niin pääset mukaan arvontaan. Kaikkien yhteyttä ottanei den kesken arvomme kolme Metsä Tissuen tuotepakettia. Lähetä postia osoitteeseen metsagroupinviesti@metsagroup.com tai Metsä Groupin Viesti, PL 10, 02020 Metsä . Liitä viestiin osoitteesi ja puhelinnumerosi yhteydenottoa varten.

Puumarkkina- katsaus

”Puuvaratilanteemme on hyvä, ja jatkamme loppuvuonnakin aktiivisesti ostoja.”

Metsä Group Plus pitää metsäsi monimuotoisena yli sukupolvien

MAINOS

Metsä Group Plus on tulevaisuuden metsänhoitomalli. Säästämällä enemmän puita ja suojatiheikköjä varmistat metsäsi säilyvän monimuotoisena myös jälkipolville. Ottamalla Metsä Group Plus -hoitomallin käyttöön saat omistajajäsenenä lisäbonuksen. Näin metsäsi paitsi tuottaa, myös kasvaa entistä elinvoimaisemmin.

Toimenpide

Uudistushakkuut

Säästöpuu Tekopökkelö Suojavyöhyke

30 kpl / ha; >15 cm* 10 kpl / ha** 10−30 m***

Kasvatushakkuut

Tekopökkelö Suojavyöhyke

10 kpl / ha** 10−30 m***

Taimikonhoito

Suojatiheikkö

1 per 1 ha

metsagroup.com/ekologinenkestavyys

* Säästöpuiksi luetaan elävät säästöpuut ja kaikki puulajit, läpimitta > 15 cm ** Tekopökkelöiden latvat jätetään metsään *** Vesistöstä riippuen

Kyllä Metsä pitää huolen omistaan.

3/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

HENKILÖKUVASSA

TYÖTÄ LUONNON PUOLESTA O len tehnyt töitä Metsä Groupille yli 30 vuotta, ostanut puuta ja johtanut metsänhoitotöitä. Uusin tehtäväni on toimia metsäluonnon- hoidon asiantuntijana. Tehtävään kuuluu muun muassa Metso- ja Helmi-suojeluhankkeiden edis- tämistä, lehtojen luonnonhoidon suunnittelua, pienvesien suojelun suunnittelua sekä neuvontaa ja alan työryhmissä vaikuttamista. Ajallisesti suurimman työpanok sen vie FSC®-sertifiointi. Hoidan metsänomistajan puolesta liittymis prosessin esiauditoinnin eli teen tarvittavat tarkastukset maastossa ja päivitän metsäsuunnitelman FSC- kelpoiseksi. Metsä Group haluaa kiinnittää lisää huomiota luontoasioihin ja lisätä FSC-sertifioidun puun määrää puunhankinnassa. Yhtiö on valin- nut oikean linjan, kun se on aktiivi- sesti alkanut kehittää luonnonhoidon menetelmiä. On parempi, ettei paine kasva lainsäätäjältä ja markkinoiden kautta liian kovaksi. Pitää olla etu- kynnessä kehittämässä uutta.

Markku Utriainen Metsäluonnonhoidon asiantuntija Kuopion hankintapiiri

FSC-C111942

TEKSTI ILKKA LUUKKONEN KUVA MATIAS HONKAMAA

3/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

Metsä omaisuutesi hoitopalvelut

Osuuskunnan jäsenedut

• Oma metsäasiantuntija • Sijoitusmahdollisuudet • Bonukset • Yksilöllinen metsäsuunnitelma • Tila-arvio • Metsäverkko-internetpalvelu ja -mobiilisovellus • Sukupolvenvaihdospalvelu • PEFC- ja FSC ® -sertifiointi • Yhteismetsä Forestia • Jäsenlehti Metsä Groupin Viesti • Metsä Group Plus -palvelu Puukauppaa ympäri Suomen • Maksuton tilakäynti • Hankinta- ja pystykauppa myös sähköisesti Metsäverkossa • Korjuun suunnittelu ja toteutus • Rahaliikenteen suunnittelu • Jäsenetusopimus Metsän- ja luonnonhoito • Metsänhoidon suunnittelu ja toimenpiteet • Maksuton tilakäynti • Metsäomaisuuden hoitosopimus • Metsän terveydestä huolehtiminen • Monimuotoisuuspalvelut • Virtuaalimetsä • Veroneuvonta

Kuitupuun mittaus tarkentuu

TEKSTI KRISTA KIMMO KUVITUS BERRY CREATIVE

H ankintana ostetut kuitupuut punnitaan tienvarressa puu tavara-auton kuormainvaa’alla. Punnitustulos muutetaan tila- vuudeksi Luonnonvarakeskuksen mää- rittelemillä taulukoiden kertoimilla. Saatu tilavuus on hankintapuukaupassa maksun peruste. Näin tehdään jatkossa- kin, mutta tästä eteenpäin mittaus tar- kentuu. ”Kuormainvaa’assa käytettyjä kertoi- mia on nyt tarkennettu niin, että puiden varastointiajan pituus ja sen aikaiset paikalliset sääolot voidaan ottaa huomi- oon. Säädata saadaan Ilmatieteen laitok- selta”, Metsä Groupin projektiasiantun- tija Helena Koponen kertoo. Jos yksi puupino on seisonut kesällä tienvarressa viikon ja toinen kuukauden, jälkimmäisessä on kuivuminen eden- nyt pidemmälle ja puut painavat vähem- män. Sademäärä myös vaihtelee eri puo- lilla maata.

METSÄNOMISTAJAN näkökulmasta kuormainvaa’alla saatu mittaustulos on jatkossa oikeudenmukaisempi erityisesti silloin, kun hankintapuut ehtivät kuivua tienvarressa kauan vastaanoton ja kulje- tuksen välillä, Koponen kertoo. Metsä Groupin tavoitteena on ottaa uusi menetelmä käyttöön loppuvuoden aikana. Metsä Groupin tehdasvastaanotto- päällikkö Tero Rautolahti kertoo, että uudet kertoimet tuottava laskenta- malli on kehitetty Luonnonvarakeskuk- sen, Metsätehon ja metsäalan yritysten yhteistyöllä. ”Puuta ostavat yritykset tekevät teh- tailla paino-otantamittauksia upotta- malla osan tehtaalle tulevasta puusta veteen tarkan tilavuuden selvittämi- seksi. Näin saadaan tarkkaa tietoa puun tuoretiheydestä ympäri maan ja puu tavara-autojen järjestelmiin”, Rautolahti kertoo.

PEFC/02-31-03 FSC-C111942

Jäsenpalvelut

Asiakaspalvelu

ma–pe klo 8–16 010 7770 jasenpalvelut@metsagroup.com

Chat-palvelu www.metsagroup.com/puunhankinta www.metsaverkko.fi

Olemme myös somessa X: @metsapalvelee Facebook: Metsä palvelee

3/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

Muista A-lisäosuuksien muunto

METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN voiton- jakomalli uudistui vuoden 2022 alussa, jolloin Metsä1-lisäosuus korvasi A-lisä- osuudet uusien sijoitusten kohteena. Metsä1:lle on tavoitteena maksaa kor- keinta lisäosuuksien korkoa. Vuodelta 2022 Metsä1-lisäosuuksille maksettiin korkoa 6,5%, ja vanhoille A-lisäosuuksille vastaavasti 4,0%. Halutessasi voit muuntaa osan tai kaikki A-lisäosuutesi samaksi mää- räksi Metsä1-lisäosuuksia, eli muunto- suhde on 1:1. A-lisäosuuden muuntami- nen Metsä1-lisäosuudeksi tulee voimaan sen kalenterivuoden päätyttyä, jona Metsäliitto Osuuskunta on vastaanotta- nut omistajajäsenen muuntohakemuk- sen. Metsä1-lisäosuudet ovat voimassa 10 vuotta merkintä- tai saamisvuoden lopusta laskettuna, mutta niiden voimas- saoloa voi jatkaa puukaupoilla Metsä Groupin kanssa. Muuten ne muuntuvat

10 vuoden jälkeen matalampikorkoisiksi Metsä2-lisäosuuksiksi. Muuntopyynnön voi tehdä helposti Metsäverkon Talous-osion muuntotyöka- lulla. Muunnosta voi ilmoittaa myös Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalvelu- jen verkkosivuilla löytyvällä muuntolomak- keella, jonka tulostamalla, täyttämällä ja Metsä Groupin asiakaspalveluun lähettä- mällä jäsen voi ilmoittaa tahtotilansa A-lisä- osuuksien muuntamisesta Metsä1-lisä- osuuksiksi. (Lisätietoja: metsagroup.com/ puunhankinta omistajajäsenten edut.) Muunnettujen Metsä1-lisäosuuksien korko- kertymä täsmäytetään vuoden 2024 alussa niin, että myös vuoden ensimmäinen päivä kerryttää Metsä1-lisäosuuskorkoa. Edelli- sellä muuntokerralla käytössä ollut koron- laskujärjestelmä mahdollisti muunnetun lisäosuuden korkokertymän muuttumisen A-lisäosuuskorosta Metsä1-lisäosuuskor- koon vasta vuoden toisena päivänä.

ON KESKUSTELUN AIKA

HUIPUT KESKUSTELEVAT

METSÄ GROUP on koonnut yhteen metsäalan huippuosaajia keskuste- lemaan metsätaloudesta, luonnosta, ilmastonmuutoksesta, rakentamisesta, sellusta, kartongista ja monista muista aiheista. Tuoreimmassa jaksossa profes- sori Ali Harlin , toimitusjohtaja ja yhteis- kunnallinen vaikuttaja Leo Stranius sekä Metsä Groupin tutkimusjohtaja Katariina Kemppainen puhuvat metsä- alan innovaatioista. Puheenjohtajana toi- mii Baba Lybeck . Keskustelut löytyvät Metsä Groupin kotisivuilta sekä Spotifysta ja Youtubesta hakusanoilla ”on keskustelun aika”. Pääset kuuntelemaan keskusteluja myös oheisen QR-koodin kautta.

FSC UUDISTUI

10 20

SÄÄSTÖPUUTA HEHTAARILLE

FSC:n metsänhoidon standardit astuivat voimaan syyskuun alussa. Metsä Group ottaa päivitetyt vaatimukset käyttöön syksyn aikana.

SENTTIÄ LÄPIMITTA ETELÄSSÄ, 15 SENTTIÄ POHJOISESSA.

TURVALLISUUS ON AMMATTITAITOA

Kohta on kori täynnä suppilovahveroita!

Meinasi unohtua jahtikauden alku!

Sinuahan ei noissa vaatteissa erota maastosta kuin lämpökameralla.

3/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

Taas investoidaan

M etsä Groupiin kuuluva Metsä Wood rakentaa Äänekoskelle uuden Kerto® LVL -tehtaan. Investointi maksaa 300 miljoonaa euroa ja teh- das valmistuu vuonna 2026. Uusi tehdas sijaitsee nykyisen biotuoteteh- taan viereisellä tontilla. Sijainti tuo hyötyjä esimerkiksi siinä, että biotuotetehtaalta kulje- tetaan höyryä kertopuutehtaalle. Toiseen suun- taan puolestaan kulkee haketta, jota kertopuun valmistuksessa syntyy. Kaikki kertopuun val- mistuksen sivuvirrat käytetään hyödyksi, jotta puusta saadaan irti kaikki mahdollinen lisäarvo. Kertopuutehtaan rakennusten pinta-ala on noin viisi hehtaaria. Tehdas käyttää vuodessa 400 000 kuutiometriä puuta, etupäässä kuusta. Määrä tuo lisäystä Metsä Groupin nykyiseen puunhankintaan. Tehtaan tuotantokapasiteetti on 160 000 kuutiometriä vuodessa, mikä kasvat- taa Metsä Groupin kertopuutuotantoa noin 50 prosentilla. Tällä hetkellä Metsä Group valmis- taa kertopuuta Lohjalla ja Punkaharjulla. KERTOPUUTA valmistetaan siten, että tukki sorvataan kolme millimetriä paksuiksi vii- luiksi, jotka liimataan päällekkäin viilulevyiksi. Tekniikka muistuttaa vanerin valmistusta, mutta kertopuu on paksumpaa kuin vaneri. Kertopuusta voidaan valmistaa pitkiä palk- keja tai suurikokoisia puulevylaattoja. Kertopuu on lujaa ja jäykkää, minkä ansiosta se sopii esi- merkiksi kantaviin rakenteisiin. Kertopuun etu on myös se, että puu sitoo hiiltä pitkäksi ajaksi. ”Suurin osa rakentamisen hiilijalanjäljestä syntyy rakennusmateriaaleista. Siksi kiinnostus uusiutuviin raaka-aineisiin perustuviin raken- nusmateriaaleihin on kasvussa rakennuttajien etsiessä vastuullisempia vaihtoehtoja. Kertopuu on materiaalitehokkuutensa ansiosta kilpailu- kykyinen ja kestävä ratkaisu kasvavaan puun käyttöön rakentamisessa”, sanoo Metsä Woodin toimialajohtaja Jaakko Anttila . UUSI TEHDAS TUO alueelle 150 uutta työpaik- kaa. Lisäksi tehtaan arvoketjuun syntyy noin 200 työpaikkaa. Rakentamisen aikana työlli- syysvaikutus on noin 1 000 henkilötyövuotta.

Äänekoskelle kohoaa uusi kertopuutehdas. Se nostaa Metsä Groupin kertopuukapasiteettia 50 prosenttia ja lisää yhtiön puunhankintaa.

TEKSTI ILKKA LUUKKONEN KUVA METSÄ WOOD

Tältä se näyttää. Havainne- kuva kertoo, millainen on 2026 valmistuva kertopuutehdas.

Kaikki kertopuun valmistuksen sivuvirrat käytetään hyödyksi.

3/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

NIMITYKSIÄ

PÄÄTOIMITTAJALTA

AJANKOHTAISTA METSÄSSÄSI

Uudet puukaupan ja metsäpalveluiden asiantuntijat

UUDISTUMINEN KANNATTAA

Jere Auvinen Puh. 050 598 1489 Rantasalmi

Pauli Hakkarainen Puh. 040 612 7867 Lohja Esa Hakonen Puh. 040 191 2431 Korpilahti vespuoli, Luhanka Matti Kangas

Katariina Saelan viestintäjohtaja Metsä Group

Puh. 050 598 8160 Kankaanpää, Jämijärvi Jarkko Kauppinen Puh. 0401593551 Laukaa, eteläinen Janne Ketolainen Puh. 0500 175 131 Kontiolahti Hannu Koski Puh. 040 672 7290 Kauhava, Kortesjärvi Veikka Laatikainen Puh. 040 779 2925 Kaavi Roni Lipo Puh. 040 154 9639 Seinäjoen piiri

Taimikonhoidon aikaa

LEHDEN ulkoasu on kuin vaate, joka kaipaa aika ajoin puhdistusta, pientä tuunausta tai jopa koko- naan uuteen vaihtamista. Viestin luettavuuden parantamiseksi on tehty töitä, ja myös sisältöihin on tehty parannuksia. Tavoit- teena on tarjota entistäkin monipuolisempi ja ajan- kohtaisempi lehti, jotta se palvelisi paremmin koko lukijakuntaa, sekä tuoreita metsänomistajia että niitä, jotka ovat tehneet metsä- töitä vuosikymmeniä. Elämme Metsä Grou- pissa uudistuksen aikaa. Kemin biotuotetahdas starttaa syksyllä, Ääne- koskelle rakentuu uusi kertopuutehdas ja Kaski- siin suunnitellaan uutta kartonkitehdasta. Lisäksi kehitämme metsätaloutta entistäkin vastuullisem- paan ja kannattavampaan suuntaan. Uusi Metsä Group Plus -hoitomal- limme, joka turvaa met- siemme monimuotoisuutta ja elinvoimaisuutta, on tästä oiva esimerkki. Hyviä lukuhetkiä uudistuneen lehtemme parissa.

• KEVÄÄN viljelyiden tilanne kannattaa tarkastaa syksyn aikana, sillä alkukesällä oli Suomessa kuivuutta. Samalla voi tar- kistaa, onko heinäämistarvetta, ettei lumi paina heinää taimien päälle. • SYKSY on hyvää aikaa taimikonhoi- dolle. Varhaisperkaukset kannattaa tehdä kesällä, koska se vähentää uudelleenveso- mista. Taimikonharvennuksia voi tehdä ensilumien tultuakin. Jos poistettavana on merkittävästi havupuuta, työt kannattaa tehdä kylmään aikaan, jotta mahdollisen juurikäävän leviäminen estetään. • METSÄTUHOJA kannattaa tarkkailla. Kirjanpainaja iskee erityisesti kuivuu- delle alttiisiin kuusikoihin, tuoreiden hak- kuuaukkojen paahteisiin reunametsiin tai myrskytuhoalueille. Ruskomäntypistiäisen- kin tuhoja ilmeni kuluneena kesänä männi- köissä eri puolilla Suomea. Omien metsien riskikohteita voi seurata Metsäverkosta. • SEKAMETSÄT kestävät tuhonaiheutta- jia paremmin kuin yhden puulajin metsi- köt. Siksi taimikonhoidossa pyritään noin 10 prosentin lehtipuuosuuteen jo varhais- perkauksesta saakka. Sopivilla maapoh- jilla männyn ja kuusen sekaviljely on oiva keino hajauttaa metsätuhojen riskiä. • SYYSVILJELYT ovat loppusuoralla, mutta maanmuokkauksia voidaan tehdä lumien tuloon saakka. Näin päästään aloitta- maan viljelytyöt keväällä heti lumien sulettua. Muistathan tilata taimet ja sie- menet kevään viljelytöihin Metsä Groupin metsäasiantuntijaltasi.

Sami Paakkunainen Puh. 040 665 4669 Suomenniemi, Mäntyharju itä Jonna Pakola Puh. 050 0166 191 Punkaharju Marja-Liisa Riipinen Puh. 040 776 7439 Jyväskylä länsi, Petäjävesi itä Matias Salo Puh. 050 598 7757 Lestijärvi, Reisjärvi Miika Ylikoski Puh. 040 185 9805 Mikkeli itä, Anttola, Lounais-Juva

Kaikkien metsäasian tuntijoidemme yhteystiedot

löytyvät osoitteesta metsagroup.com/ puunhankinta

Muista pitää tila-, tili- ja yhteys tietosi ajan tasalla. Voit niitä tarkistaa ja muokata Metsä verkossa tai ottaa yhteyttä asiakaspalveluun muutosten tekemiseksi.

3/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

M etsäteollisuus ry:n jäsenten ostot yksityismetsistä ovat alkuvuonna olleet noin neljän- neksen suuremmat kuin vuosi sitten. Kuitupuun hintataso oli heinä- kuussa ennätyskorkealla, vaikka hie- man laskikin kesäkuusta. Metsä Groupin alkuvuoden ostomää- rätavoite toteutui suunnitellusti. Osto- määrä nousi viime vuodesta lähinnä Kemin biotuotetehtaan kasvavan puun- tarpeen takia. Ostotoimintamme jatkuu aktiivisena, ja tänä syksynä kovin ostoha- lukkuutemme kohdistuu kesäkorjuukel- poisiin harvennusleimikoihin, koivutuk- kiin ja hankintapuuhun. Kevään ja kesän

Metsäliitto Osuuskuntaan on tämän vuoden aikana liittynyt jo yli 2 100 uutta jäsentä, mikä on viesti siitä, että teemme oikeita asioita. Tästä kertoo myös ennä- tystasolla oleva asiakastyytyväisyys. Pal- velumme ovat haluttuja, ja niiden myynti on kasvanut viime vuodesta. Kesäkuussa käyttöön ottamamme vapaaehtoinen Metsä Group Plus -metsänhoitomalli on ollut suosittu. Malli huomioi monimuotoisuutta ja metsäluon- toa enemmän kuin käytössä olevat serti- fiointijärjestelmät, ja sen käytöstä makse- taan metsänomistajille lisäbonus. Käytännössä Metsä Group Plus -mal-

lin toteutuksen huomaa siitä, että hakkuualueelle jää aiempaa enemmän säästöpuita, tekopökke- löitä ja suojatiheiköitä, ja vesistöjen suojavyö- hykkeet ovat leveämmät. Joukossa saattaa näkyä poltettuja säästöpuu ryhmiä. Suosittelen mal-

Juha Jumppanen metsäjohtaja Metsä Group

aikana metsäteollisuu- den lopputuotemark- kinoilla nähtiin hiljen- tyminen. Tämä laski Metsä Groupissa puun toimituksia ja osin kor- juumääriä. Pidemmällä jänteellä työllisyysnä-

Puukaupan vire on jatkunut positiivisena.

PUUMARKKINAKATSAUS

Jatkamme aktiivista puukauppaa

kymät korjuu- ja kuljetusyrittäjillemme ovat kuitenkin asialliset Kemin tehtaan käynnistymisen myötä. Itämeren alueen puumarkkinatilanne on tasapainoinen. Kuorelliset tienvarsihinnat Baltiassa ovat tällä hetkellä Suomen alapuolella. Laskimme Suomessa 17.8. alkaen sellu kuitupuun läpimittaa puunkorjuussa kuudesta viiteen senttimetriin uusissa ja vanhoissa pysty- sekä hankintakaupoissa (ks. s. 37). Muutos koskee sekä puutavara- laji- että runkohinnoittelukauppoja, ja se on määräaikainen vuoden loppuun asti. Tyypilliseltä leimikolta tulevan aines- puun määrä kasvaa muutamalla prosen- tilla ja vaikuttaa metsäomistajan puu- kauppatuloihin positiivisesti. Nyt on hyvä aika tehdä erityisesti harvennus- kauppaa ja kerätä läpimitan laskusta tule- vat hyödyt talteen.

lin mukaista toimintatapaa lämpimästi. Uuteen hallitusohjelmaan sisältyy pal- jon myönteisiä kirjauksia: metsien käyt- töä ei rajoiteta, hyvään ja oikea-aikaiseen metsien hoitoon panostetaan, EU-ennak- kovaikuttamista tiivistetään, suojelu toteutetaan kohdennetusti ja omaisuu- densuojaa vahvistetaan. EU:n metsäkato asetus astui voimaan kesäkuussa, mikä tarkoittaa lähinnä lisäraportointivelvol- lisuutta Suomessa, mutta se ei vaikuta metsien hoitoon. Ilmastonmuutos lisää metsätuhoris- kejä, ja jatkossa tuhoihin on varauduttava yhä paremmin. Lähes reaaliaikaisesti metsätuhoja tunnistavan sovelluksemme lanseeraus metsänomistajille on Metsä- verkon kautta alkanut. Rohkaisen kaikkia perehtymään tähän uuteen karttatasoon. Laajemmin tarkasteltuna tarvit- semme mielestäni Suomeen kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumisstra- tegian metsien osalta. Varautumista ja tutkimusta on tehty, mutta kaikki kivet on käännettävä, jotta vältämme Keski- Euroopan ja Kanadan kaltaiset metsä tuhot ja pidämme Suomen metsät elin voimaisina myös 50 vuoden päästä. Vastuullisuus on kaiken tekemisemme ytimessä, ja käynnistämmekin omistaja jäsenillemme kilpailun, jossa haetaan uusia ideoita siihen, miten voisimme parantaa talousmetsien monipuolista käyttöä, monimuotoisuutta, ilmasto kestävyyttä, elinvoimaisuutta ja vesien- suojelua. Rohkeasti osallistumaan!

Puun kysyntä elokuun lopulla

Länsi-Suomi

Itä-Suomi

Pohjois-Suomi

Mäntytukki

Kuusitukki

Koivutukki

Mäntykuitu

Kuusikuitu

Koivukuitu

Metsäenergia

Taimikonhoito on investointi kestävään metsänhoitoon

Taimikonhoidossa tehdään puille kasvutilaa. Varhaisperkaus on ajankohtainen yleensä 4–8 vuotta istutuksen jälkeen ja taimikon harvennus yleensä silloin, kun taimikko on 10–15-vuotias. Nuoren metsän hoito kannattaa tehdä, jos taimikonhoito on jäänyt tekemättä ajallaan. Taimikonhoidossa monimuotoisuus otetaan huomioon aina varhaisperkauksesta lähtien,

sillä taimikonhoidossa tehdyt valinnat vaikuttavat pitkälle metsän tulevaisuuteen. Taimikonhoidossa pyritään sekapuustoi- suuteen, koska se lisää monimuotoisuutta ja kestävyyttä muuttuvassa ilmastossa. Oma metsäasiantuntijasi kertoo, milloin taimikonhoito on sinun metsässäsi ajankohtainen. metsagroup.com/metsaasiantuntija

Kyllä Metsä pitää huolen omistaan.

3/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

”

Kemissä me PYS Biotuotetehtaan käyttämä puu kulkee ensin kuorimoon, jossa se kuoritaan ja haketetaan. Kasalta se lähtee hakekuljettimia pitkin keittämölle.

3/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

e SYMME

”

Kun Kemin tehtaan kohtalosta päätettiin, yksi asia oli alusta lähtien selvä: Metsä Group jatkaa toimin- taansa pohjoisessa, sanoo pääjohtaja Ilkka Hämälä. K

un Metsä Grou- piin kuuluva Metsä Fibre keväällä 2018 alkoi suunnitella Kemiin uutta biotuoteteh- dasta, yhtiö ei tiennyt, mikä sitä odotti: Kesken

selvitystöiden pandemia heilautti työ- elämän päälaelleen. Helmikuussa 2022, kun tehdasta oli rakennettu vuoden ajan, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Sota sekoitti raaka-aineiden, komponenttien ja työvoiman maailmanmarkkinat, ja niistä tuli pulaa. Lisäksi näille vuosille osui lähihistorian korkein inflaatio, joka nosti tehtaan hintaa alkuperäi- sestä arviosta. Kaikesta huolimatta teh- das on kohonnut Kemiin aikataulussa. ”Näiden epänormaalien tapahtumien jälkeen täytyy olla tyytyväinen siihen, että meillä on ollut hyvä porukka teke- mässä. Se on kyennyt sopeutumaan ja löytänyt keinot taklata ulkoa tulevat ongelmat. Siitä täytyy olla ylpeä”, sanoo Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä .

TEKSTI ILKKA LUUKKONEN JA MATTI REMES KUVAT NINA SUSI

3/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

Kemin biotuotetehtaan avainlukuja

Tehtaan rakentamisen työllisyysvaikutus

Käyttää puuta

Uusiutuvaa sähköä joka vuosi

Tehtaan sähköomavaraisuus

10 000 7,6

2,0

prosenttia 250

henkilötyövuotta

miljoonaa kuutiometriä vuodessa

terawattituntia

K emissä on ollut sellutehdas tähänkin saakka, mutta se on poikennut muista Metsä Fibren tehtaista. Syy löy- tyy historiasta. Vanhan tehtaan omisti alun perin Kemi-yhtiö, joka fuusioitiin vuonna 1991 Metsä-Botniaan eli Metsä Fibren edeltäjään. Metsä Fibressä on ajateltu, että kun uusi tehdas rakenne- taan, käytetään parasta mahdollista tek- niikkaa, ja kun tehtaan elinkaari aika- naan päättyy, rakennetaan uusi samalla periaatteella. Kemi Oy puolestaan oli yhden tehtaan yhtiö, jonka voimavarat Aika nopeasti selvisi, että puuta riittää. Lapissa ja Kainuussa on käyttämättömiä puuvaroja etenkin harvennuskohteilla.

Tuottaa 2,5 % koko Suomen sähköntuotannosta

eivät riittäneet uuden tehtaan rakenta- miseen. Sen takia vanhaa Kemin sellu- tehdasta oli uudistettu vähitellen osasto kerrallaan. ”Sellaisen tehtaan kokonaisuus ei ikinä nouse korkeammalle tasolle, eikä sen suorituskyky teknisesti kohoa”, Hämälä sanoo. Vanhan tehtaan viimeiset uudistukset tehtiin vuonna 2010. Jo silloin oli selvää, että ennemmin tai myöhemmin pitää joko tehdä suuria uudistuksia tai raken- taa kokonaan uusi tehdas. Tuolloin suun- nitelmat pantiin kuitenkin jäihin. Metsä Groupilla näet valmisteltiin toistakin jät- tihanketta, Äänekosken biotuotetehdasta. ”Vuonna 2011 päätettiin, että kaikki Metsä Fibren resurssit suunnataan Ääne- koskelle ja Kemin kehittäminen laitetaan jäihin.” Äänekosken tehdas käynnistyi syk- syllä 2017, ja samalla vapautui suuri joukko ammattilaisia, jotka olivat olleet rakentamassa sitä. Oli aika siirtää kat- seet Kemiin, ja jo vuoden kuluttua Metsä Group ilmoitti, että se selvittää, rakenne- taanko Kemiin uusi tehdas vai päivite- täänkö vanha. Alusta asti oli selvää, mikä on ykkösvaihtoehto. ”Tavoite oli tehdä uusi. Plan B olisi ollut vanhan uusiminen tilanteessa, jossa uutta ei olisi jostain syystä voitu rakentaa.” Esiselvitystä alkoi johtaa Timo Meri- kallio , pitkän linjan sellumies, jonka

2,5 %

henkilöä; enimmillään töitä teki päivittäin Tehdastyömaalla teki töitä 15 000 4 000

henkilöä

3/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

Kuorittu sellupuu matkalla haketukseen.

MAKSOI 2 020 000 000 euroa, Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi

LISÄÄ SUOMEN VUOTUISEN VIENNIN ARVOA 500 000 000 euroa

päivittämistä nykyaikaan ei Metsä Group lopulta edes tutkinut kovin tar- kasti, niin paljon parempi ratkaisu oli rakentaa uusi. Sen sijaan toinen, kaikille isoille inves- toinneille tärkeä stressitesti tehtiin: las- kettiin, miten Metsä Group kestäisi sen, että tehdas rakennetaan valmiiksi mutta se ei syystä tai toisesta koskaan käyn- nisty. Tällainen teoreettinen laskelma on välttämätön, sanoo Hämälä. ”Liiketoiminnassa ei saa koskaan tehdä sellaista päätöstä, joka pahimman sattuessa johtaisi koko liiketoiminnan menettämiseen.” Tämäkin testi näytti vihreää valoa, joten rakennusprojekti oli valmis

edellinen projekti oli ollut johtaa Ääne- kosken tehtaan rakentamista. Ensim- mäinen ja ehkä kriittisin tehtävä oli sel- vittää, riittäisikö uudelle tehtaalle puuta Pohjois-Suomessa. Toinen iso selvityksen aihe oli, saadaanko ympäristökysymyk- set ratkaistua. Optimismiin oli aihetta. ”Aika nopeasti selvisi, että puuta riittää. Lapissa ja Kainuussa on käyttä- mättömiä puuvaroja etenkin harven- nuskohteilla. Se sopii kuiduttavalle teol- lisuudelle, Kemin käyttämästä puusta tuleekin 60 prosenttia harvennuksilta”, Hämälä sanoo. Ympäristökysymyksetkin selvi- tettiin ja ratkaistiin. Vanhan tehtaan

aloitettavaksi. Äänekosken tehtaan rakentamisesta Metsä Group oli saanut arvokasta kokemusta, jota hyödynnettiin Kemissä. Y ksi asia erottaa nämä suur- hankkeet toisistaan. Äänekosken tehdasta valmisteltiin pitkään salassa. Metsä Groupin sisällä suunnitelmasta tiesi vain kourallinen ihmisiä, projek- tia kutsuttiin koodinimellä Timbuktu, ja kokouksia pidettiin kaukana pää konttorilta. Hanke paljastettiin julkisuu- teen keväällä 2014, kun rakentamispäätös oli valmis.

3/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

Kemin tehdashanke sen sijaan tuotiin yleiseen tietoon jo siinä vaiheessa, kun esiselvitys aloitettiin, siis kolme vuotta ennen kuin lopullinen rakentamispäätös tehtiin. ”Me halusimme näyttää, että täältä tullaan. Sellaista vaihtoehtoa ei ollut, ettemme tee mitään. Kemissä me pysymme. Pohjoisessa pitää olla kuitu- puuhankintaa”, Hämälä sanoo. K emin biotuotetehdaspro- jektin johtaja Jari-Pekka Johansson toimi Metsä Fibren Äänekosken-hank- keessa Valmetin projekti- johtajana vuosina 2014– 2017. Hänenkin mukaansa edellisestä hankkeesta saaduista opeista on ollut Kemissä paljon hyötyä. ”Tehdasprojekti on viety läpi run- saassa kahdessa ja puolessa vuodessa kokonaissuunnitelman mukaisesti. Se on osoitus hankkeen toteuttajien ammatti- taidosta ja osaamisesta.”

Kemin tehdas on pohjoisen pallonpuo- liskon tehokkain puuta jalostava laitos. Se on myös energia-, materiaali- ja ympäristö- tehokkuudessa alansa ehdotonta huippua. Uusinta teknologiaa hyödyntävässä laitoksessa kiertotalous toteutuu täysi- määräisesti, sillä puuraaka-aine ja sivu- virrat hyödynnetään sataprosenttisesti erilaisina biotuotteina ja bioenergiana. ”Kemin-tehtaasta tekee ainulaatuisen erittäin suljettu kierto, jossa vesi ja muut tuotantoprosessin kemikaalit palautetaan suurelta osin tuotantoprosessiin ja hyö- dynnetään uudelleen”, Johansson sanoo. Tehokkaan kierron ja muiden ympä- ristötehokkaiden ratkaisujen ansiosta biotuotetehdas alittaa Kemissä sijaitse- van nykyisen sellutehtaan ympäristölu- van päästörajat, vaikka uusi laitos tuottaa 2,5 kertaa enemmän sellua. Johansson kertoo, että Kemissä ote- taan käyttöön uutta ympäristötehokasta teknologiaa, jota on kehitetty Metsä Grou- pin kehittämän biotuotetehdaskonseptin mukaisesti.

”Esimerkiksi tehtaan hajukaasuista jalostetaan rikkihappoa, joka käytetään tehtaalla muun muassa mäntyöljyn val- mistuksessa.” Hajukaasujen talteenotolla mini- moidaan sulfaattipäästöt ympäristöön. Samalla vähennetään kemikaalien kulje- tustarvetta rautateillä ja maanteillä. Myös tehtaan jätevedenpuhdistamolla syntyvä liete hyödynnetään. Se puriste- taan biopelleteiksi ja myydään biopoltto- laitoksille. Tehtaan fossiilittomuuden mahdol- listaa kuoren kuivauksesta ja kaasutuk- sesta saatava tuotekaasu, jota käytetään meesauunin polttoaineena raskaan polt- toöljyn sijaan. Biotuotetehdas on myös merkittävä uusiutuvan sähkön tuottaja. Tehdas tuottaa vuosittain sähköä kaksi terawattituntia, mikä on noin 2,5 prosent- tia koko maan sähköntuotannosta. Tehtaan omavaraisuusaste sähkössä on 250 prosenttia. Ylijäävä sähkö siirre- tään valtakunnan verkkoon. Uusiutuvaa sähköä hyödynnetään teh- taalla myös toiminnoissa, joissa on perin- teisesti käytetty fossiilisia polttoaineita. Puukuormien kuljetukseen käytetään dieselvetureiden sijaan sähkövetureita. Puukentällä puut siirretään autonomisilla sähkökäyttöisillä puukenttänostureilla. Myös Ajoksen satamassa sijaitsevassa tuotevarastossa sellupaalien käsittely ja lastaus hoituvat sähkökäyttöisillä tru- keilla ja satamanosturilla. V uoden kolmannella neljän- neksellä käynnistyvä bio- tuotetehdas valmistaa vuo- sittain 1,5 miljoonaa tonnia havu- ja koivusellua sekä muita biotuotteita, kuten mäntyöljyä ja tärpättiä. Tehdas muodos- taa myös alustan kehitysvaiheessa ole- vien uusien tuotteiden valmistamiselle. Investoinnin arvo on runsaat kaksi miljardia euroa, mikä tekee siitä Suomen metsäteollisuuden historian suurimman investoinnin. Tehtaan koko arvoketju työllistää Suo- messa noin 2 500 henkilöä, joista uusia työpaikkoja on noin 1 500. Maan vientitu- loja tehdas kasvattaa noin puolella miljar- dilla eurolla vuosittain. ”Myös tehtaan rakentaminen on ollut iso työllistäjä. Enimmillään työmaalla työskenteli alkuvuonna 2023 yli 4 000 henkeä päivässä”, Johansson sanoo. Kemissä valmistettavasta sellusta val- mistetaan kartonkia, pehmo- ja paino- paperia sekä erikoistuotteita eri puolilla maailmaa.

Kapasiteetti

1,5

miljoonaa tonnia havu- ja koivusellua

2 500

henkilöä työllistetty suorassa arvoketjussa

Kuivaamon kuivauskaapeissa sellu kuivataan leikkausta ja paalausta varten.

Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen sanoo, että investointi vah- vistaa yhtiön asemaa havusellumarkki- noilla pitkälle tulevaisuuteen. ”Kemiin tehty investointi osoittaa, että olemme johtava markkinahavusellun toi- mittaja paitsi määrällisesti myös teknolo- gisesti. Fossiilivapaalla tuotannolla vas- taamme entistä paremmin asiakkaidem- me kestävän kehityksen vaatimuksiin.” Nousiaisen arvion mukaan globaalit megatrendit vauhdittavat tulevaisuu- dessa monikäyttöisen ja ekologisen sel- lun kysyntää. Esimerkiksi pehmopaperin kulutusta kasvattavat kaupungistuminen ja kuluttajien ostovoiman vahvistuminen etenkin kehittyvissä talouksissa. ”Paino- ja kirjoituspaperin kulutus alenee, mutta vastaavasti hygieniatuot- teiden, pakkausmateriaalien ja erikois- materiaalien tarve kasvaa.” Euroopan ja Aasian markkinoiden ohella kasvava tuotanto Kemissä antaa mahdollisuuden lisätä sellun vientiä myös Pohjois-Amerikkaan. ”Siellä isot bränditalot ja muut merkit- tävät asiakkaat ovat kiinnostuneita fossii- livapaasti tuotetusta sellusta.”

Prosessinhoitajat ohjaavat

päävalvomosta käsin biotuotetehtaan toimintoja.

KUIDUN LAATU VAIKUTTI

ja saavuttaa tietyn vetolujuuden nopeasti. Koivusellu on puoles- taan lujuutensa vuoksi erinomai- nen raaka-aine kartonkeihin ja tiettyihin erikoispapereihin. Uusi tehdas toimii alustana myös uusille biotuotteille. Sellai- sia voivat olla tulevaisuudessa esimerkiksi havusellusta valmis- tettavat tekstiilikuidut, joiden val- mistusteknologiaa ja kaupallista tuotantoa tutkitaan Metsä Grou- pin koelaitoksessa Äänekoskella.

KEMIN VALINTAAN uuden tehtaan sijaintipaikaksi vaikutti se, että Metsä Groupilla on samalla teh- dasalueella kartonkitehdas. Kemi on myös keskeisellä paikalla Poh- jois-Suomesta ja Pohjois-Ruot- sista tapahtuvan puunhankinnan kannalta. Metsä Fibren asiakkaat arvos- tavat pohjoisen puukuidun kor- keaa laatua ja ominaisuuksia. Pohjoinen havukuitu jauhau- tuu hyvin paperikoneprosesseissa

3/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

Kaikki valmiina Kemissä

Kemin biotuotetehtaan puunhankintaa ja puulogistiikkaa on viime vuodet hiottu huolella ja hartaudella. Tehdas on piristysruiske, jonka käynnistymiseltä odotetaan paljon.

TEKSTI MARIA LATOKARTANO KUVA NINA SUSI

V uoden 2023 kol- manneksella nel- jänneksellä käyn- nistyvä Kemin biotuotetehdas on ollut valtava voimanponnis- tus sekä puun- hankinnalle että puulogistiikalle, arvioi Metsä Groupin puunhankinnan tuotantojohtaja Hannu Alarautalahti . ”Olen työskennellyt puunhankinnan parissa 37 vuotta, enkä ole ennen kokenut vastaavaa. Nyt kuitenkin maalilinja hää- möttää, joten tyytyväinen saa olla”, Ala- rautalahti sanoo. Noin kaksi kolmasosaa Kemin bio- tuotetehtaan raakapuusta kuljetetaan tehtaalle rautateitse. Se tarkoittaa noin 5:ä miljoonaa kuutiota vuodessa, ja noin 8–10:tä junaa vuorokaudessa. ”Rautatielogistiikan kehittäminen tarvittavine luvituksineen ja rakennus- töineen on pitkä prosessi. Aloitimme suunnittelun yhdessä Väyläviraston ja VR:n kanssa viisi vuotta sitten, ja yhteisiä

kokouksia on pidetty vähintään kuukau- sittain.” Kaikkiaan Kemin biotuotetehdasta varten rakennettiin kymmeniä uusia raidekilometrejä. Myös kohtaamispaik- koja on lisätty. Uusia lastausasemia on perustettu viisi ja lukuisia lastausasemia parannettu. Puun vastaanotto, lastaus, rauta- tiekuljetukset ja puun purku tehtaalla on suunniteltu yhdeksi sujuvaksi koko- naisuudeksi. Suljettuun vaunukiertoon perustuvissa pendeleissä sama vaunu- runko kiertää tietyn kuormaus- ja purku- aseman välillä. Optimointi on hiottu huippuunsa myös vaunukierrossa, sillä kahden perät- täisen kuormauksen välinen aika on saatu nipistettyä jopa puoleen keskimää- räisestä. R aidekuljetusten lisäksi Kemin biotuotetehtaalle saapuu päivittäin 180 rek- kakuormallista puuta. Maantiekuljetusten puo- lella vaikeinta

3/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

Päivittäin tehtaalle saapuu 8–10 junaa ja 180 rekkaa puukuormassa. Kuvassa lastataan puuta rekasta junaan Kemijärven terminaalissa, josta juna vie puut Kemiin.

3/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

oli Alarautalahden mukaan kuljettajien rekrytointi. Tähän haasteeseen Metsä Group vas- tasi Pro Kuljettaja -hankkeella, jonka kautta alueen puunkorjuu- ja kuljetusyri- tykset ovat reilussa kahdessa vuodessa rekrytoineet yli 50 uutta kuljettajaa. ”Tällä hetkellä tilanne on hyvä, eikä akuuttia pulaa ole. Totta kai meidän tulee jatkossakin pitää huoli siitä, että yrittämisen toimintaedellytykset, kuten ennakoitavuus ja työn tasaisuus, säilyvät hyvinä.” K emin biotuotetehtaan lähestyvä käynnistymi- nen näkyy jo puukauppa määrissä, ja puun osto on ollut käynnissä jo jonkin aikaa, sanoo Metsä Grou- pin puukaupasta vastaava johtaja Jani Riissanen . ”Meillä on ollut suunnitelmat jo hyvissä ajoin valmiina määrien nosta- miseksi, ja olemme rekrytoineet lisää ammattilaisia, joiden avulla pystymme kiristämään otettamme puunhankin- nassa. Luotan vahvasti siihen, että saamme omistajajäseniltämme hankit- tua tarvitsemamme puun.” Kemin tehtaan pääasiallinen puun- hankinta-alue kattaa Lapin, Pohjois-Poh- janmaan ja Kainuun maakunnat. Han- kinta-alue kasvaa nykyiseen verrattuna ja muuttaa siksi kaikkien Metsä Groupin kuitupuuta käyttävien tehtaiden han- kinta-aluetta. Kemin tehdas kasvattaa erityisesti Lapin kuitupuuvaltaisten metsien kysyn- tää, ja Metsä Group myy pohjoisia tukkeja paikallisille yksityisille sahoille. Konser- nissa on toki käyttöä myös tukille.

Autonominen puukenttä-

nosturi siirtää kuitupuita kahmareilla eli ”kourilla”

Opaste kertoo, minkä kaistan rekan kuljettaja valitsee.

3/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

”Meillä on Raumalla maailman modernein saha, jonka auttaa meitä säi- lyttämään tasapainon tukin ja kuidun suhteen”, Riissanen sanoo. Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjan- maan alueille on vuosien saatossa synty- nyt hakkuurästejä etenkin kasvatusmet- siin, joten potentiaalia hakkuumäärien kasvattamiseen on. ”Uuden biotuotetehtaan myötä pys- tymme koko Pohjois-Suomessa aiempaa paremmin vastaamaan metsänomista- jien tarpeisiin, etenkin kuitupuutarjon- nan osalta”, Kemin hankintapiirin piiri- päällikkö Jarkko Parpala sanoo. Jonkin verran haastetta puunhankin- taan tuo rästikohteiden sijainti, sillä osa potentiaalista sijaitsee joko turvemailla tai soiden takana. ”Pystymme korjuun tarkalla suunnit- telulla ja korjuukaluston erikoisvarus- teluiden avulla siirtämään merkittävän osan talvikohteita kesäkauteen”, Parpala sanoo. Lisäksi talvikorjuusta aiotaan jatkossa ottaa entistä enemmän tehoja irti. ”Olemme jo parina talvena tehneet hakkuukaluston siirtoja etelästä pohjoi- seen hyvin tuloksin. Puun autokuljetus tarvitsee väliterminaaleja etenkin ruuh- kaiseen talviaikaan, ja näitä pohjoisessa onkin jo vanhastaan varsin hyvin käy- tössä.” H ankintapuu tulee ole- maan Kemin biotuoteteh- taan puunhankinnassa merkittävässä roolissa, Kajaanin hankintapiirin piiripäällikkö Harri Huo- vinen kertoo. ”Pohjois-Suomessa hankintahakkuita tehdään vielä kohtuu paljon, ja biotuote- tehtaan myötä menekki tulee olemaan tasolla, joka kannustaa hankintakuitu- puun tekoon jatkossakin.” Vuodenvaihteessa toimintansa aloit- tanut Kajaanin hankintapiiri kattaa maantieteellisesti Kainuun maakun- nan, Nurmeksen, Taivalkosken ja Kuu- samon. Kajaanin piirikonttorin lisäksi paikallistoimistot sijaitsevat Nurmek- sessa, Sotkamossa, Hyrynsalmella, Suomussalmella, Taivalkoskella ja Kuu- samossa. Huovisen mukaan uusi piiri ja tihen- netty metsäasiantuntija- ja toimisto- verkko auttavat palvelemaan Metsä Grou- pin omistajajäseniä entistä paremmin. ”Omistajajäsenpohja on meille kaik- kein tärkein asia, ja olemmekin saaneet Kajaanin hankintapiirin alueelta uusia jäseniä”, Huovinen kertoo.

Odotukset Kemissä ovat korkealla uuden tehtaan ansiosta, sanoo metsänomistaja Tytti Ahoranta.

parissa, ja lisännyt omalta osaltaan mui- den yritysten mielenkiintoa investoida Kemiin”, Ahoranta sanoo. Metsä Group on kertonut, että se suun- nittelee Kemin biotuotetehtaan ympärille vastaavan kaltaista teollisista toimijoista koostuvaa ekosysteemiä kuin yhtiön Äänekosken tehdasalueella jo on. ”Odotukset tehdasintegraatin suhteen ovat korkealla, ja syystä. Me tiedämme, että puusta voidaan valmistaa vaikka mitä.” Ahorannan oma metsätila sijaitsee Kittilässä. Lisäksi hän on osakkaana kah- dessa eri metsäyhtymässä. Metsäliitto Osuuskunnan jäsen hän on ollut vuo- desta 2014 lähtien. ”Osuuskunnan voitonjakomalli on todella tuottava. Pelkästään se on hyvä syy liittyä.”

Huovisen mukaan yhtiön omistaja jäsenilleen tarjoamat edut ovat yllättä- neet alueen metsänomistajat iloisesti. ”Moni on sanonut, että hitsi, kun olisi aiemmin hoksannut liittyä.” K emiläinen Tytti Aho- ranta on seurannut biotuotetehdashankkeen etenemistä sananmukai- sesti paraatipaikalta, eli naapuritontilta. Kemin Digipolis Oy:n projektipäällikkönä työs- kentelevä Ahoranta on sekä metsänomis- taja että pitkän linjan metsäammatti lainen. ”Biotuotetehdas on Kemin kaupun- gille ja koko maakunnalle aivan mahtava asia. Se on saanut aikaan investointibuu- min myös mekaanisen puunjalostuksen

Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16 Page 17 Page 18 Page 19 Page 20 Page 21 Page 22 Page 23 Page 24 Page 25 Page 26 Page 27 Page 28 Page 29 Page 30 Page 31 Page 32 Page 33 Page 34 Page 35 Page 36 Page 37 Page 38 Page 39 Page 40 Page 41 Page 42 Page 43 Page 44 Page 45 Page 46 Page 47 Page 48 Page 49 Page 50 Page 51 Page 52 Page 53 Page 54 Page 55 Page 56