Metsä Groupin Viesti 3 - 2023

3/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

Puuston tilavuus koko Suomen metsä- ja kitumaalla (milj. m3) LÄHDE: LUKE / VMI

Vuosien väliseen kasvun vaihteluun vaikuttaa Suomessa eniten lämpötila.

MÄNTY KESTÄÄ KUIVUUTTA

puun kasvu on Suomessa nyky- ään nopeampaa kuin vuosikym- meniä sitten. ”Ilmasto on lämmennyt, mutta myös metsänhoito on tehostu- nut. Harvennushakkuita tehdään voimallisemmin, ja metsät ovat muuttuneet istutusmetsiksi, joihin valitaan geneettisesti nopeakas- vuisia taimia.” Kun siirretään näkökulma puusta metsään – eli puiden sum- maan – sama tarina säilyy. Suo- messa metsät kasvavat paljon nopeammin kuin menneinä vuosi- kymmeninä. Muutamina viime vuosina tosin metsien kasvu on yllättäen hidas- tunut, eikä ole varmuutta, onko kyseessä pysyvä käänne vai hetk- ellinen notkahdus. ”Hakkuumäärien lisääntymi- nen vaikuttaa tähän. Toisaalta kesät ovat olleet kuivia. Kyse voi osin olla myös hyvistä käpy- vuosista eli puut ovat investoineet tavallista enemmän käpyihin ja vähemmän kasvuun.”

KOSTEISSA OLOSUHTEISSA VETTÄ virtaa puun sisällä paljon, ja solu- jen sisällä on suuri vedenpaine. Se laajentaa uusia soluja. Vastaavasti kuivissa olosuhteissa vedenpaine on pieni ja syntyvät solut jäävät pienemmiksi. Kuusella juuret ovat lähellä maan pintaa, mutta männyllä ne porautuvat syvälle. Mänty siis yleensä kestää paremmin kuivuutta. Kuitenkin vuosien 2018, 2019 ja 2021 hyvin kuivina kesinä mäntyjen kasvu notkahti, mutta kuusten kasvu notkahti vain 2021. ”Kasvupaikka saattaa vaikut- taa asiaan. Keskimäärin mänty kasvaa kuivemmilla paikoilla kuin kuusi, ja erityisen kuivina kesinä kuivuus koetteli erityisesti mäntyä”, sanoo Harri Mäkinen. Viime kesä oli myös lämmin ja kuiva, mutta ei niin kuiva kuin edellinen kesä. Alustavien tulosten mukaan vuonna 2022 männyt kas- voivat kohtuullisesti ja kuuset hie- man keskimääräistä vähemmän. Yleisesti ottaen yksittäisen

”Pohjoisen puut ovat geneettisesti sopeutuneet siihen, että tietty muutos valon määrässä syksyllä tarkoittaa pakkasten kohta jo koittavan. Puun ei kan- nata sen jälkeen enää jatkaa kasvuaan, vaikka yksit- täisinä vuosina olisi hyvinkin lämpimiä syksyjä. Kylmä jakso on kasvuvaiheessa olevalle puulle iso riski ja voi jopa tappaa sen”, Mäkinen sanoo. Pituuskasvu päättyy kuusella ja männyllä jo keskikesällä, mutta koivulla pituuskasvu ajoittuu pidemmälle jaksolle läpi koko kasvukauden. Juuriaan puut kasvattavat syksyllä kauemmin kuin runkoaan, ja kasvukauden aikana juurten kasvu onkin hitaimmillaan keskikesällä. KASVUA RAJOITTAA Suomessa myös veden saanti. Kuivuus vaikuttaa kasvuun kahdella tavalla. ”Kuivalla säällä on riski, että puu haihduttaa leh- tien tai neulasten ilmaraoista enemmän vettä kuin se pystyy juurillaan kuivasta maasta imemään. Hidastaakseen veden virtausta sisällään puu pie- nentää ja sulkee ilmarakojaan. Tällöin ilmaraoista siirtyy puun sisään vähemmän hiilidioksidia, ja yhteyttäminen hidastuu. Kun energiaa on vähem- män, myös uusia soluja syntyy vähemmän”, Mäki- nen selittää.