Metsä Groupin Viesti 3 - 2023

Juttusarjassa tutustutaan metsänhoidon perusteisiin.

3/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

KUVA SAMI KARPPINEN

TERMIT TUTUIKSI

Harvennettu metsä, lihava puu

Harvennuksessa tehdään kasvutilaa puustolle.

H arvennus tai harventaminen tarkoittaa, että osa kasvavista puista kaadetaan ja kuljetetaan pois metsästä. Siinä tehdään tilaa niille puille, jotka jätetään kasva- maan. Harvennetussa metsässä puu kas- vaa järeyttä eli ”lihoo”. Näin puun arvo nousee, koska mitä järeämpi runko, sitä enemmän siitä saadaan arvokasta tukkia. ”Harvennushakkuissa kannattaa säi- lyttää sekapuustoisuutta, joka parantaa puuston kykyä vastata ilmastonmuutok- sen tuomiin riskeihin. Oikea-aikaisilla harvennuksilla metsät pidetään hyvässä kasvukunnossa ja sitä kautta terveinä ja elinvoimaisina”, sanoo Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Tiina Laine . Harvennukset voi jakaa kahteen ryh- mään: ensiharvennukseen ja myöhem- pään harvennukseen. MYÖHEMMÄN HARVENNUKSEN ajan- kohta on joustavampi kuin ensihar- vennuksen. Tavallisimmin metsissä tehdään kaksi harvennusta ennen pääte- hakkuuta, joskus kolmekin kertaa. Suo- metsissä riittää usein yksi harvennus. Alaharvennuksessa, joka on yleisin tapa, poistetaan pienimmät puut ja jäte- tään isoimmat kasvamaan. Yläharven- nuksessa taas poistetaan suurimmat puut, jolloin saadaan enemmän tuloja mutta joudutaan lykkäämään pääte hakkuuta. Harventaminenhan ylipäänsä tähtää siihen, että metsä aikanaan päätehaka- taan ja sen tilalle istutetaan uusi metsä. Harventaminen ei ole sama asia kuin jat- kuva kasvatus, jossa poistetaan suurim- pia puita ja jossa kasvatetaan samassa metsikössä sekä taimia että suuria puita.

ENSI HARVENNUS

Ensiharvennus tehdään yleensä silloin, kun puut ovat 12–15 metriä pitkiä. Ajankohta riippuu siitä, onko taimikko aikanaan raivattu; jos raivaus on jäänyt tekemättä, ensiharvennus pitää tehdä aikaisemmin kuin raivatuissa kohteissa.

MYÖHEMPI HARVENNUS Myöhemmän harvennuksen ajankohta on joustavampi kuin ensiharvennuksen ja se tehdään puun kasvutilan loppuessa. 900–1100 kpl Esimerkiksi eteläsuomalaisessa kuusikossa ensiharvennus tehdään siten, että metsään jää kasvamaan 900–1100 puuta hehtaarille. 16 SENTTIÄ Myöhempi harvennus tehdään Etelä-Suomessa yleensä 15–25 vuotta ensiharvennuksen jälkeen, pohjoisessa myöhemmin. Silloin metsää kutsutaan varttuneeksi kasvatusmetsäksi. Se tarkoittaa, että puut ovat vähintään 16 senttiä paksuja, kun mittaus tehdään rinnankorkeudella eli 1,3 metrin korkeudella.