3/23
METSÄ GROUPIN VIESTI
Soilfood valmistaa kartonkitehtaiden tuotannon yli jäävistä kuitupitoisista jakeista maataloudelle puupohjaisia maanparannusaineita.
FAKTA Soilfood
VUONNA 2015 perustettu yritys, jonka tavoitteena on korvata neitseellisiä raaka-aineita kierrä- tetyillä.
M etsä Boardin kartonki- tuotannon yhteydessä syntyvillä kuitujakeilla tehdään merkittä- vää maanparannusta yhteistyössä Soilfood- yhtiön kanssa. Tuotannon sivuvirrat on tärkeää saada tehokkaaseen hyötykäyt- töön, muistuttaa Metsä Groupin ympä- ristöjohtaja Mika Leino . ”Kuitujen kierrätys on osa meidän kiertotalousajatteluamme. Maanparan- nuksessa alettiin nähdä taloudellista potentiaalia noin kymmenen vuotta sit- ten, jolloin kehitystyö varsinaisesti alkoi”, Leino kertoo. Sivuvirtojen jalostaminen maaparan- nuskuiduiksi kierrättää puukuidun ravin- teet, minkä lisäksi se myös sitoo puun hiiltä peltoihin. Vuonna 2015 perustettu Soilfood on suomalainen kiertotalous-startup, jonka tavoitteena on korvata kierrätetyillä materiaaleilla neitseellisiä raaka-aineita paljon ja nopeasti. Soilfood valmistaa Metsä Boardin kartonkitehtaiden tuotan- nosta yli jäävistä kuitupitoisista jakeista maataloudelle puupohjaisia maanparan- nusaineita, joilla sekä lisätään maan mul- tavuutta että parannetaan sen vedenpi- dätyskykyä. Maanparannuskuitujen käyttö on lisäksi tehokas vesiensuojelumenetelmä, sillä se voi jopa puolittaa pellon fosfori valuman. SOILFOOD NOUTAA Metsä Boardin Kemin ja Äänekosken tehtailta sivuvir- toja hyötykäyttöön kausittaisesti siten, että vuoden tasolla keskiarvoksi tulee kaksi kuormaa joka arkipäivä. Näistä Äänekoski on operaation varsinainen ”volyymiankkuri”: ”Äänekoskelta saadaan kuitujakeita vuositasolla noin 10 000 tonnia, kun Kemin volyymi on alle 500 tonnia”, Leino vertailee.
Peltomaan parannuksen lisäksi kui- tuja sisältäviä sivuvirtoja ohjataan teh- tailta myös energiantuotantoon sekä viher- ja maanrakentamiseen kuten meluvalleihin ja kaatopaikkojen maise- mointiin. Miten pörssiyhtiö ja vastaperus- tettu startup sitten alun perin löysivät toisensa? Metsä Boardin ja Soilfoodin yhteistyö sai varsinaisesti alkunsa Luonnonvarakeskuksen kanssa vuonna 2015 aloitetusta tutkimushankkeesta. Tässä hankkeessa tutkittiin kuituliet- teestä valmistetun maanparannusai- neen kykyä vakauttaa peltomaan raken- netta – ja näin ollen vähentää eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista pellosta vesistöön. Tutkimuksen kenttäkokeissa maan- parannuskuitujen havaittiin vähentä- vän ravinteiden huuhtoutumisriskiä jopa puolella. Hankkeen arvokkaat opit pää- tettiin kaupallistaa. SIVUVIRTOJEN HYÖDYNTÄMINEN on toki ollut luonteva osa Metsä Boardin kestä- vyystavoitteita jo pitkään. Itse asiassa yli 99 prosenttia Metsä Boardin tuotannon sivuvirroista hyödynnetään joko mate- riaaleina tai energiana. Tavoitteena on sivuvirtojen sataprosenttinen hyödyn- täminen – eli vuoden 2030 jälkeen pro- sessissa ei synny lainkaan kaatopaikka- jätettä. Mika Leino huomauttaa, että kuitu jakeita voidaan käyttää energiatuotan- toon polttamalla, mutta käyttö maan parannusaineena on kiertotalouden kan- nalta arvokkaampaa. Näin puupohjaisen materiaalin ravinteet päätyvät takaisin maaperään, ja osa hiilestä sitoutuu pitkä- aikaisesti. ”Etenkin savimaalla saadaan aikaan halutunlaista huokoisuutta, samalla kun maanparannuskäsittely parantaa maa- perän rakennetta ja auttaa pitämään kos- teutta.”
TYÖNTEKIJÖITÄ 25
LIIKEVAIHTO 10 miljoonaa euroa.
HALLITUKSEN puheenjohtajana toimii Ilkka Herlin.
METSÄ BOARD toimittaa Soilfoodille kartongintuotannon sivuvirtoja.
Yhdellä kuitukäsittelykerralla maan- viljelijä lisää peltoon jopa yli viisi tonnia hiiltä, josta osa hajoaa biologisissa pro- sesseissa maaperämikrobiston ruoaksi ja osa sitoutuu maahan pitkäkestoisesti muodostaen yli 20 vuotta säilyvän hiili- varaston. ”Tyypillisesti käsittely toteutetaan syksyllä, jolloin peltoon lisätty maanpa- rannuskuitu ottaa typen itseensä ja luo- vuttaa sen taas keväällä. Paras hyöty saadaan, kun kuitukäsit- tely toistetaan viiden vuoden välein. LEINO ON OLLUT Metsä Groupissa nyt 23 vuotta ja nähnyt, kuinka kiertotalous on hitaasti mutta varmasti kerännyt vauh- tia. Lainsäätäjän toimet – kuten vuoden 2011 teollisuuden jätevero ja vuoden 2016 orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto – ovat ohjanneet toimialaa kestävämpään suuntaan, mutta alan ajatusjohtajat ovat tehneet kiertotaloutta tukevia peliliik- keitä myös oma-aloitteisesti. ”Meillä on jo paljon kehitystyötä takana kiertotalouteen liittyen ja halu- amme jatkaa samalla polulla. Sivuvirtoja hyödyntämällä voidaan saada aikaan vielä hyvinkin uudentyyppisiä tuotteita ja ratkaisuja.”
49
Powered by FlippingBook