Metsä Groupin Viesti 3 - 2023

3/23

METSÄ GROUPIN VIESTI

Kauppojen pehmopaperihyllyille on kuluvan vuoden aikana tullut entistä enemmän ulkomaisia vaihtoehtoja. Hinnan lisäksi kannattaa miettiä tuotteiden laatua, tuotantotapaa ja alkuperää.

TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVA METSÄ TISSUE

A rkisten kulutushyödykkeiden hinnat ovat nouseet. Nousutrendi on näkynyt kauppojen hyllyillä, joissa myös talous- ja vessa- paperipakettien hinnat ovat kiiven- neet tasaista tahtia ylöspäin. Syykin on selvä, sillä energia-, tuotanto-, raaka-aine- ja kul- jetuskustannukset ovat selvästi korkeammat kuin vielä pari vuotta sitten. Kaupan keskusliikkeet ovat reagoineet hinto- jen nousuun lisäämällä pehmopapereiden tuontia ulkomailta. Halpa hinta on helppo houkutin, mutta Metsä Tissuen toimitusketjun johtaja Pekka Lakso muistuttaa mitalin kääntöpuolesta. ”Pidemmässä juoksussa halpa vaihtoehto käy usein kalliimmaksi. Pehmopapereissa ja niiden laa- duissa on eroja, ja edullisemmat ovat yleensä hei- kompilaatuista tavaraa. Se tarkoittaa uutta visiittiä pehmopaperihyllylle ja sitä kautta kokonaiskustan- nusten nousuun. Siksi ostopäätöstä ei kannata tehdä pelkän hinnan perusteella”, hän painottaa. ULKOMAISTEN PAPEREIDEN laatu poikkeaa kotimai- sesta, joka on suomalaisille kuluttajille kehitetty. ”Paperin lujuudessa ja pehmeydessä on eroja. Paperia kuluu enemmän ja rullat tyhjenevät nope- ammin”, Lakso toteaa. Toisena seikkana hän nostaa esiin kuljetus- matkat. Metsä Tissuen laskelmissa kannattava

toimitussäde tehtaalta on maksimissaan 500 kilo- metriä. Näin esimerkiksi Mäntän tehdas voi käytän- nössä hoitaa koko Suomen pehmopaperimarkkinan ja Ruotsin tehdas Skandinavian alueen. ”Näin kevyiden ja tilaa vievien tuotteiden kuljettaminen pitkien matkojen päähän ei ole jär- kevää eikä millään muotoa kestävää. Pitkät kulje- tusmatkat lisäävät päästöjä, joita meillä pudote- taan muun muassa biokaasua käyttävällä kuljetus kalustolla.” Kolmantena kotimaisuusvalttina hän nostaa esiin tuotantoketjun vastuullisuuden, joka ulottuu raaka- ainelähteelle – käytännössä metsäpalstalle saakka. ”Meillä on tarkka tieto siitä, mistä raaka- aineemme ovat peräisin. Käytämme sertifioitua puuta ja entistä enemmän ensikuituja, mikä on hygieniatuotteissa tärkeä laatukriteeri. Kierrätys- kuidun puhdistaminen vaatii paljon sekä vettä että energiaa, mikä tekee käytöstä puhdasta ensikuitua tehottomampaa”, Lakso kertoo. Erityinen arvo kotimaisella tuotannolla on Lak- son mukaan kriisiaikoina. Tästä saatiin esimakua keväällä 2020, kun koronapandemia iski ja ihmiset hamstrasivat vessa- ja talouspaperia. ”Me vastasimme kasvaneeseen kysyntään lisää- mällä tuotantoa Mäntän tehtaalla. Jos olisimme täällä Suomessa pelkästään tuonnin varassa, olisi tilanne huoltovarmuuden kannalta varsin huoles tuttava.”

MÄNTÄN TEHDAS ON TÄRKEÄ TYÖLLISTÄJÄ

Kyse on vakavasta asiasta. Jos kotimaisen pehmopaperin kysyntä vähenee, se näkyy alueen työllisyysluvuissa. ”Tehdas tuo oman väen lisäksi työtä lukuisille ihmisille Män- tässä ja sen ympäristökunnissa. Tarjoamme perinteisesti myös paljon kesätöitä. Tänäkin kesä- työntekijöitä oli 70”, Palander kertoo.

ulottuvat pitkälle 1800-luvulle ja Metsä Tissuen tehtaan hr-päälli- kön Tea Palanderin mukaan niistä ollaan myös aidosti ylpeitä. ”Mänttä on pieni paikkakunta, ja useimmilla sen asukkailla on jokin linkki tähän tehtaaseen. Jos kaupasta ostaa jonkin muun val- mistajan vessapaperia, siitä saa varmasti kuulla jälkikäteen”, hän naurahtaa.

METSÄ TISSUEN Mäntän tehdas työllistää suoraan noin 400 hen- kilöä, mutta sen kerrannaisvaiku- tukset säteilevät laajalti ympäri maakuntaa ja osin koko Suomeen. Hiljattain tehdyn paperikone investoinnin myötä Mäntän pehmopaperitehdas on tuotannon tehokkuudessa ja laadussa alansa kiistatonta kärkeä maailmassa. Mäntän metsäteollisuusjuuret