2/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
MIKÄ ON LÄMPÖSUMMA?
asteen, silloin lämpösumma on nolla eli astepäivät eivät voi pai- nua negatiivisen puolelle. Keväällä kasvukausi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila hieman pidemmältä jaksolta ylittää viisi astetta ja yhtenäinen lumipeite on sulanut. Syksyllä kasvukausi päättyy, kun keskiläm- pötila alittaa viisi astetta. Jos siis vaikkapa maaliskuun alussa tai joulukuussa tuleekin yksittäisiä päiviä, jolloin vuorokauden keskilämpötila ylittää viisi astetta, näitä ei lasketa mukaan lämpösummaan, koska ne ovat määritelmällisesti kasvukauden ulkopuolella. ”Käytännössä tästä syntyvä ero on häviävän pieni. Varhaiske- vään tai myöhäissyksyn lämpimät päivät yltävät vain hieman vii- den asteen yläpuolelle, joten niistä kertyisi vain vähän astepäi- viä”, Lehtonen sanoo.
LÄMPÖSUMMA KUVAA LÄMMÖN kertymistä kasvukauden aikana kynnysarvon ylittävältä osalta. ”Kynnysarvo on lämpötila, jolloin kasvit yleisesti ottaen alkavat kasvaa, ja Suomessa kynnysarvona on pidetty viittä astetta”, selittää Ilmatieteen laitoksen meteorologi Ilari Lehtonen . Lämpösummaa tai ”tehoisaa lämpösummaa” mitataan niin sanottuina ”astepäivinä”, ja sen lyhenne on d.d. (degree days). Jokaiselta kasvukauden päivältä mitataan keskilämpötila ja katsotaan, paljonko se on 5 asteen yläpuolella. Jos siis vuorokau- den keskilämpötila on 8 astetta, lämpösummaa kertyy 3 aste- päivää, koska 8–5=3. Jos vuorokauden keskilämpötila on 22 astetta, lämpösummaa kertyy vastaavasti 17 astepäivää. Mikäli kasvukaudella tulee kylmiä päiviä, jolloin keskilämpötila jää alle 5
2010–2039
Metsälainsäädännön aluejako
33
Powered by FlippingBook