2/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
LÄMPÖSUMMAN KASVU ei valu puiden kasvuun koko painollaan. ”Yhteyttämisen optimilämpötila on koivulla noin 20–25 astetta, mutta kuu- sella ja männyllä vain 15–20 astetta. Tätä suurempi lämpö saattaa aiheuttaa havu- puille enemmän stressiä kuin hyötyä”, Vanhatalo sanoo. Kuivalla säällä puilla on riski, että ne haihduttavat lehdistä ja neulasista enem- män vettä kuin pystyvät juurillaan ime- mään. Puiden täytyy sulkea ilmarako- jaan, jolloin niihin siirtyy vähemmän hii- lidioksidia ja yhteyttäminen hidastuu. Jos kevät on aikainen, puut reagoivat lämpöön ja alkavat kasvaa varhain. Syk- syllä kuitenkin puut reagoivat valon muu- toksiin. Havupuut ja etenkin kuusi lopet- tavat kasvunsa, kun illat loppukesästä pimenevät, vaikka syksy olisi lämmin. ”Havupuilla kasvuun vaikuttaa myös edellinen kesä, koska silmut muotoutu- vat jo silloin. Jos kasvukausi on ollut läm- min, silmut ovat isompia, ja niistä kasvaa pidempi verso ja enemmän neulasia”, sanoo Luken erikoistutkija Tiina Ylioja . TUHOHYÖNTEISIIN LÄMPÖSUMMAN kasvu vaikuttaa suoraan. Kuusen pelä- tyin tuhohyönteinen kirjanpainaja lisääntyy Suomessa tavallisesti vain kerran kesässä. Lämpötilan noustessa kuitenkin kirjanpainajan ensimmäinen parittelu aikaistuu ja munat ja toukat kehittyvät nopeammin, jolloin Suomen lämpöisimillä alueilla saattaa myöhem- min kesällä syntyä sisarsukupolvi tai toi- nen sukupolvi tai molemmat. ”Kahden sukupolven rajana pidetään 1500:aa astepäivää. Suoraan siihen ei silti voi luottaa. Vaikka kaksi sukupolvea olisi mahdollinen, kyseinen hyönteispopulaa- tio ei välttämättä geneettisistä tai muista syistä tartu tilaisuuteen”, Ylioja sanoo. Etelä-Suomessa on mitattu lämpösummia, jotka 50 vuotta sitten olivat tyypillisiä Puolassa
Suomen lämpötilat Etelä-Lappiin. Etelä- Suomessa puolestaan on jo nyt mitattu lämpösummia, jotka 50 vuotta sitten olivat tyypillisiä Puolassa, ja tulevaisuu- dessa näin lämpimät kesät yleistyvät”, Lehtonen sanoo. LÄMPÖSUMMIEN KOHOAMINEN aiheut- taa muutospainetta metsänhoitosuosi- tuksiin, mutta toistaiseksi aluerajoja ei ole piirretty uusiksi. ”Tuhat astepäivää olisi sinällään luonteva Pohjois-Suomen raja, ja tark- kailemme tämän lämpösumman nouse- mista yhä ylemmäs. Toisaalta eteläisen rannikkoalueen lämpösumma alkaa olla jo paljon suurempi kuin vaikkapa Jyväs- kylän seudulla, mikä nostaa kysymyksen, onko eteläkaistan metsänhoidon malleja tarkasteltava erikseen”, sanoo palvelu- alueen päällikkö Kalle Vanhatalo Tapio Oy:ssa. Tapio koordinoi metsänhoidon suositusten valmistelua ja ylläpitoa. Vaikka rajoja ei ole siirretty, kautta lin- jan koko maassa on jo muutettu metsän- hoidon suosituksia. Tämä näkyy muun muassa pari vuotta sitten päivitetyissä harvennusmalleissa. Keskeinen muutos on se, että nykyi- siin talousmetsiin suositellaan jättämään ensiharvennuksessa ja toisessa harven- nuksessa selvästi enemmän puuta kuin aiemmin. Myös harvennustarvetta ilmai- sevia leimausrajoja on nostettu eli metsiä suositellaan kasvatettavan hieman aiem- paa järeämmäksi ennen harvennusta. Harvennusvaiheessa aikaisempaa suuremmalla tiheydellä voidaan saavut- taa niin taloudellisia kuin ilmastollisia- kin hyötyjä. ”Ero näkyy eritoten Lapissa, jossa hoi- detut viljelymetsät kasvavat huimasti nopeammin kuin ennen. Ne myös sallivat kasvatuksen aikaisempaa tiheämpänä. Samoin Etelä-Suomen havupuuvaltai- sissa metsissä se, mikä silmiin näyttää sopivalta, on luultavasti nykysuosituksiin nähden hieman liian harvaa”, Vanhatalo sanoo. Kuusen osalta tiheys ei ole niin kriit- tistä, koska kuusella yksittäiset puut jous- tavasti lisäävät kasvuaan, jos kasvulle aukenee tilaa. Männiköissä sen sijaan liiallinen harvennus johtaa tappioihin puuntuotoksessa.
Jokaisella hyönteislajilla on oma läm- pösummansa, jonka ne tarvitsevat lisään- tyäkseen. Lämpösumman kasvaessa Suomeen voi levitä uusia hyönteislajeja, jotka ennen eivät ehtineet lisääntyä täällä mutta nyt ehtivät. Talvien lyhetessä kuusia ja mäntyjä kalvavien juurikääpien leviämisen riski kasvaa, koska juurikäävät itiöivät kaik- kina muina vuodenaikoina paitsi talvella. Juurikäävän aiheuttama kuusentyvilaho altistaa kuivina vuosina kuusia myös kir- janpainajalle. Ilmaston lämmetessä saadaan myös uusia tauteja, mutta kaikki taudit eivät voita. Esimerkiksi versosurmatuhot voivat vähentyä. Versosurman itiöinti onnistuu parhaiten kosteassa ja viileässä säässä, joten kuivat ja lämpimät keväät ovat sille haitaksi. ”Kaiken kaikkiaan lämpösumman kasvu on metsänomistajalle hyvä uuti- nen, kun puiden kasvu kiihtyy. Se vaatii
34
Powered by FlippingBook