PUUMARKKINAKATSAUS
Kannamme vastuumme metsistä Olemme Suomen suurin puunostaja. Siksi kannamme vastuumme myös metsien kasvusta ja hyvinvoinnista. Yhdessä omistajajäsenten kanssa toimimme niin, että heidän metsistään tulee yhä monimuotoisempia ja enemmän hiilidioksidia sitovia.
S uuri osa omistajajäsenistämme on aktiivisia metsänkasvattajia, mikä on metsien hiilensidonnan kannalta hyvä asia: hyvin kasva vat metsät sitovat enemmän hiilidioksidia ilmasta. Meillä on tarjota keinoja metsän kasvun lisäämiseen. Avainasioita on olla nopea metsän uudistamisessa, käyttää jalostettuja metsänviljelymateriaaleja, joi den ansiosta koko kiertoajan kasvua saa daan nostettua ja vielä lannoittaa sopivat kohteet. Näin toimien yhdistyvät puun tuotanto ja hiilensidonta – samalla myös taloudellisen kestävyys toteutuu. Viime aikoina on ollut puhetta siitä, että metsää pitäisi jättää hakkaamatta ja antaa sen jäädä hiilivarastoksi. Jos näin halutaan toimia, hiilivarastoksi pitäisi valita vanhaa rehevää metsää, jolloin sillä olisi vaikutusta myös metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta. Tällaisia kohteita, joilla on sel keästi tärkeitä monimuotoisuusarvoja, metsänomistaja voi tarjota METSO- ohjelmaan, joka on saanut lisää rahoitusta. Olemme varautuneet metsänomistajien neuvontaan myös suojeluasioissa. MONIMUOTOISUUTTA on syytä lisätä myös talousmetsissä. Tavoitteemme on muun muassa tuplata metsiin jätettävien
tekopökkelöiden määrä hehtaarilla, jos se metsänomistajalle sopii, jättää sään nönmukaisesti suojatiheikköjä eläimille ja opastaa metsänomistajia kasvattamaan entistä enemmän sekapuustoisia metsiä. Sekametsäisempään suuntaan oh jaa myös uusin palvelumme, kuusen ja männyn sekaviljely, jota olemme kokeil leet pitkäaikaisesti. Se soveltuu etenkin puolukka-mustikkatyypin metsiin, joissa
sekä kysynnästä että tarjonnasta. Asiak kaamme ovat käyttäneet puuta suunni teltua vähemmän, minkä takia olemme valitettavasti joutuneet supistamaan korjuuta syksyn kelirikkoaikana. Loppuvuodesta ostamme ennen muuta sulan maan aikana korjattavissa olevia harvennusleimikoita. Talviharvennus leimikoiden oston olemme aloittaneet sopimusasiakkailta. Heidän kauppojensa jälkeen arvioimme, paljonko pystymme puuta tulevana talvena korjaamaan. Siihen vaikuttavat sekä teollisuuden puuntarve että talven korjuuolosuhteet. ITÄMEREN ALUEEN puumarkkina on kään tynyt ylitarjonnan puolelle. Ensin mark kinalle tuli Puolasta myrsky- ja hyön teistuhopuuta, ja nyt sitä tulee Saksasta paljon suuremmalla volyymilla. Tämän seurauksena puun hinta on Baltiassa läh tenyt voimakkaaseen laskuun ja lähestyy normaalia hintatasoa. Ruotsissa kysyntä ja tarjonta ovat tasapainottuneet, mikä on rauhoittanut puumarkkinaa. Venäjällä puun tarjonta on ollut hyvä. Nähtäväksi jää, millaiset talven korjuuolo suhteet tällä kertaa ovat. Ne vaikuttavat ratkaisevasti siihen, minkälaiset määrät puuta markkinoille tulee. JOULUN LÄHESTYESSÄ moni suuntaa metsäänsä kuusenhakuun. Mikä onkaan parempi paikka irtautua jouluhulinasta ja rauhoittua kuin oma metsä. Nautitaan siitä mahdollisuudesta!
Talousmetsistäkin monimuotoisempia
on suuri hirvituhoriski – näitä metsiä Suo messa on paljon. Ajatus on, että jos hirvet syövät osan männyn taimista, kuuset jäävät vielä kasvamaan. Sekaviljely on hyvä menetelmä sekä puuntuotannollisesti että metsien ter veyden kannalta. Sekaviljeltyyn metsään syntyy luontaisesti myös lehtipuuta täy dennykseksi, jolloin sillä on paremmat mahdollisuudet vastustaa erilaisia metsä tuholaisia. Niistä kun suurin osa viihtyy omissa puulajeissaan. Jos joku havupuiden tuholainen vie männyt, kuuset jäävät kas vamaan – ja toisin päin. PUUKAUPPA on tänä vuonna ollut viime vuotta hiljaisempaa, mikä on johtunut
PUUN KYSYNTÄ JOULUKUUN ALUSSA
JUHA MÄNTYLÄ LIIKETOIMINTAJOHTAJA
LÄNSI-SUOMI
ITÄ-SUOMI
POHJOIS-SUOMI
METSÄLIITTO OSUUSKUNTA
MÄNTYTUKKI KUUSITUKKI KOIVUTUKKI MÄNTYKUITU KUUSIKUITU KOIVUKUITU METSÄENERGIA
14 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook