Metsä Groupin Viesti 4 - 2019

OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 4/2019

monia hyötyjä s. 16 Kuusen ja männyn sekaviljelystä

JÄSENET Mittaustodistus uudistuu alkuvuonna s. 26

PIIRITOIMIKUNNAT Kevään vaalissa valitut on perehdytetty s. 34

METSÄ FIBRE Sellun monet käyttökohteet yllättävät s. 46

METSÄT Tuplaamme tekopökkelöiden määrän s. 22

URA KÄYNTIIN METSÄSTÄ

Kesätyöt Metsä Groupissa antavat sadoille nuorille tilaisuuden ponnistaa työuralle metsäteollisuuteen. Tarjoamme vastuullisia tehtäviä, joiden parissa pääset oppimaan ja näyttämään osaamistasi monipuolisesti. Haku vuoden 2020 kesätyöpaikkoihin on käynnissä 4.12.2019–28.2.2020 .

Lue lisää ja liity seuraan! www.metsagroup.com/kesatyot

PÄÄKIRJOITUS

OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 4/2019

monia hyötyjä s. 16 Kuusen ja männyn sekaviljelystä

METSÄT Tuplaamme tekopökkelöiden määrän s. 22

JÄSENET Mittaustodistus uudistuu alkuvuonna s. 26

PIIRITOIMIKUNNAT Kevään vaalissa valitut on perehdytetty s. 34

METSÄ FIBRE Sellun monet käyttökohteet yllättävät s. 46

viesti_4-19_taitto_v2.indd 1

15.11.2019 15.11

Kannessa: Kuusen ja männyn sekaviljely sopii etenkin alueille, joilla on suuri hirvituhoriski. s. 16 KUVA: PETTERI KIVIMÄKI

METSÄ GROUPIN VIESTI ON METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN OMISTAJAJÄSEN- JA METSÄ GROUPIN SIDOSRYHMÄLEHTI. LEHTI ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA. 70. VUOSIKERTA.

Yhdessä eteenpäin

JULKAISIJA METSÄLIITTO OSUUSKUNTA WWW.METSAGROUP.FI

PÄÄTOIMITTAJA JUHA LAINE JUHA.LAINE@METSAGROUP.COM

V uosi 2019 on ehtinyt lopuilleen ja on yhteenvedon hetki. Maailmantaloudessa vuosi on ollut epävarmuuden aikaa erityi­ sesti kauppapolitiikan riskien vuoksi. Tämä on heijastunut Metsä Groupin tuotteiden kysyntään. Heikossa markkinatilanteessa olemme tehneet kohtuullista tulosta, ja omistajajäsenten kannalta tärkeä tasainen puun käyttö on voitu turvata. Metsä Groupin omistajastrategian ydin on kasvattaa osuuskunnan jäsenten metsäomaisuuden arvoa. Keinot tähän ovat moninaiset lähtien puunkäytön ja talousmetsien hoidon yhteiskunnallisen haluttavuuden edistämisestä jatkuen teh­ taidemme, tuotteidemme ja asiakasosaa­ misemme kehittämiseen. Kehitystyön saralla näkyvimmät teot tänä vuonna ovat olleet Kemin, Rauman ja Husumin investointien valmistelu. Toteu­ tuessaan ne vahvistavat kykyämme täyttää metsän arvon kasvattamisen perustehtä­ vämme kaikissa markkinatilanteissa. Keväällä olivat äänestysaktiivisuudel­ taan menestyksekkäät edustajistovaalit, ja syksyn aikana uusi edustajisto ja piiri­ toimikunnat aloittivat toimintansa. Piiri­ toimikunnat ovat tärkeitä foorumeita osuuskunnan jäsenistön edustajien ja

meidän konsernissa päivätyötä tekevien tavata ja keskustella jäsenten odotuksien ja konsernin liiketoiminnan kehityksen yhteensopimisesta. Metsä Groupin erottaa kilpailijoistaan omistajarakenne, joka tuo meille selkeät peruslinjat liiketoimintastrategiaan. Vah­ vuutemme on laaja ja aktiivinen jäsenistö. Kiitos kuluneen vuoden yhteistyöstä, yhdessä eteenpäin.

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ SIRKKU VANHATALO SIRKKU.VANHATALO@METSAGROUP.COM TOIMITUSNEUVOSTO KRISTA KIMMO, JUHA MÄNTYLÄ, MARKKU PAANANEN, TOMI SALO, AHTI SIPONEN TOIMITUS POSTIOSOITE PL 10, 02020 METSÄ KÄYNTIOSOITE REVONTULENPUISTO 2, 02100 ESPOO OSOITTEENMUUTOKSET: JÄSENTEN OSOITTEET PUHELIN 010 7770 TELEFAX 01046 54401 JASENPALVELUT@METSAGROUP.COM MUUT OSOITTEET MGVIESTIN.OSOITTEENMUUTOKSET @METSAGROUP.COM

Espoossa 18. marraskuuta 2019

ILKKA HÄMÄLÄ PÄÄJOHTAJA METSÄ GROUP

ILMOITUSMARKKINOINTI RIITTA ANTINMÄKI PUHELIN 0500 311 711

”Heikosta markkina- tilanteesta huolimatta omistajajäsenten tasainen puunkäyttö on voitu turvata.”

ULKOASU WWW.BERRYCREATIVE.FI

KIRJAPAINO PUNAMUSTA

PAINOS 110 000

PAPERI GALERIE FINE SILK 90 G/M²

PALAUTE METSAGROUPINVIESTI@ METSAGROUP.COM

metsä groupin viesti | 3

PIIRITOIMIKUNNAT PIIRITOIMIKUNNAN jäsen Ilkka Partanen (vas.) sekä edustajiston jäsenet Päivi Ylä-Outinen ja Petri Miettinen olivat tyytyväisiä luottamushenkilöille järjes- tettyyn perehdytykseen. 34

4 | metsä groupin viesti

METSÄ GROUPIN VIESTI 4/2019

PUUMARKKINAKATSAUS

14 ”Kannamme vastuumme metsistä.” JUHA MÄNTYLÄ LIIKETOIMINTAJOHTAJA, METSÄLIITTO OSUUSKUNTA

41

50 ”Kaikki tuotannossa syntyvät sivuvirrat lajitellaan ja hyötykäytetään”, Mäntän tehtaan turvallisuus-, laatu- ja ympäristöpäällikkö Tuomo Kotilainen kertoo.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen toteaa kolumnissaan, että puurakentaminen on tehokas keino pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä.

TUTKIMUSTIETOA METSÄSTÄ 38 TUOTANNON

PÄÄKIRJOITUS 3 ILKKA HÄMÄLÄ Pääjohtaja LYHYESTI 7 HENKILÖKUVASSA metsänomistaja Teuvo Kurola

METSÄT 16 KUUSEN JA MÄNNYN

37  UUDET KEHITTÄJÄ- JÄSENYHTEISÖN jäsenet heti töihin

sekaviljely on oiva ratkaisu hirvialueille

SIVUVIRRAT kiertotalouden raaka-aineiksi

LIIKETOIMINTA- ALUEET 46 SELLULLA on monia yllättäviäkin käyttötapoja

19  MAANMUOKKAUS

kivennäismailla kannattaa

22  EKOLOGISEN

KOLUMNI 41 KRISTA MIKKONEN Ympäristöministeri METSÄASIAN- TUNTIJAT 42 NYKYINEN ja kaksi edeltävää asiantuntijaa tapasivat METSÄRETKI 44 PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN metsänomistajat vierailulla

kestävyyden ohjelma käyttöön

JÄSENET 26 TULOSSA

TULOS 12 KONSERNIN kolmannen

48 METSÄ

BOARDILTA uusi muoviton kartonki

aiempaa selkeämpi mittaustodistus 30  PUUTA TARVITAAN edelleen suuria määriä 32 PUUKAUPAN EUROT kannattaa sijoittaa A-lisäosuuksiin 34 PIIRITOIMIKUNTIEN perehdytyskierros päätökseen 36  SÄILYTÄ

50 MÄNTÄN

neljänneksen tulos

TEHTAALLA materiaalit hyödynnetään tarkasti

PUUMARKKINA- KATSAUS 14 JUHA MÄNTYLÄ Liiketoimintajohtaja

52 PUURAKENTAMINEN

hillitsee ilmastonmuutosta

53 INVESTOINTI- HANKKEIDEN kuulumiset

HENKILÖ 24 JYRKI KETOLA Uusi hallinto- neuvoston jäsen

54 PUUKERROSTALO- RAKENTAMISTA kehitetty yhteistyössä

perintöverotuksesta saadut dokumentit

metsä groupin viesti | 5

KORKEAMPAA TUOTTOA METSÄSTÄSI

Metsäomaisuuden hoitosopimuksella varmistat parhaan tuoton metsästäsi. Metsä Groupin metsäomaisuuden hoito- sopimusasiakkaiden metsätilat tuottavat selvästi enemmän kuin yksityismetsät keskimäärin*. Korkeampaan tuottoon päästään pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella metsän- hoidolla, josta huolehtii metsäomaisuuden hoitoon erikoistunut metsäasiantuntija. Hae oma metsäasiantuntijasi www.metsaforest.com tai soita 010 7770 ja kysy lisää!

LYHYESTI

HENKILÖKUVASSA-PALSTALLA TAPAAMME OMISTAJAJÄSENIÄ JA METSÄAMMATTILAISIA

HENKILÖKUVASSA

METSÄNHOITOTÖIHIN pääsin vanhan metsurin oppiin ensimmäi- sen kerran jo ennen armeija-aikaa. Ennakkoraivaukset teen mielelläni itse metsäpalstoilla, jotka aikoinaan 1960-luvulla olivat aurattuja ja veden ja hoitorästien vaivaamia. Metsänomistajan kannalta tär- keitä asioita ovat ajantasainen metsäsuunnitelma, paikallinen metsäasiantuntija ja hyvä korjuu- ketju. Metsäasiantuntija Petri Pellikan kanssa asiat ovat sujuneet ensim- mäisestä tapaamisesta lähtien. Se ei suinkaan ole itsestään selvää. Sanonkin, että jos toiset pystyvät samaan kuin Petri, niin silloin asiat ovat tosi hyvin. Jokaisesta puukaupasta on jäänyt aina hyvä tunne. Ilmoituk- set töistä tulevat jämptisti ajallaan. Jälki metsässä on ollut huippuhyvä. Olen varma, että myös hakkuu­ koneen kuljettaja pyrkii parhaim- paan, kun hän näkee, että metsän- omistajakin on tehnyt parhaansa ennakkoraivuulla. Sen olen oppinut, että metsässä ei välivuosia kannata pitää ja että työ on ollut jatkuvaa oppimista. Toimiva kokonaisuus

TEUVO KUROLA METSÄNOMISTAJA KEMPELE

metsä groupin viesti | 7

TEKSTI OUTI LAHDENMÄKI KUVA JUSSI TUOKKOLA

LYHYESTI

JOULUTAPAHTUMAT

INFO

Tervetuloa joulutapahtumiimme!

Metsä- omaisuutesi hoitopalvelut OSUUSKUNNAN JÄSENEDUT • Oma metsäasiantuntija • Sijoitusmahdollisuudet • Bonukset • Yksilöllinen metsäsuunnitelma • Tila-arvio • Metsäverkko-internetpalvelu ja -mobiilisovellus • Virtuaalimetsä • Veroneuvonta • Sukupolvenvaihdospalvelu • PEFC-sertifiointi • Yhteismetsä Forestia • Jäsenlehti Metsä Groupin Viesti PUUKAUPPAA YMPÄRI SUOMEN • Maksuton tilakäynti • Hankinta- ja pystykauppa – myös sähköisesti Metsäverkossa • Korjuun suunnittelu ja toteutus • Rahaliikenteen suunnittelu • Jäsenetusopimus METSÄN- JA LUONNONHOITO • Metsänhoidon suunnittelu ja toimenpiteet • Metsäpalstan perushuolto • Metsäomaisuuden hoitosopimus • Taimiturva • Metsätuhojen torjunta • Luonnonhoito ja vapaaehtoinen suojelu

Omistajajäsenille on tarjolla kahvia ja pipareita seuraavissa toimistoissamme – vain Ylitornion tilaisuus järjestetään muualla kuin toimistossa.

Akaa , Yrittäjäntie 4, ke 11.12. klo 13–16 Hankasalmi , Keskustie 36, pe 13.12. 10–14 Ii , Haminantie 4, to 5.12. klo 9–15 Iisalmi , Kilpivirrantie 7, pe 20.12. klo 9–13 Ikaalinen , Vanha Tampereentie 10, ke 11.12. klo 13–16 Joensuu , Rekkatie 2, to 19.12. klo 10–14 Jyväskylä , Kuormaajantie 7, ke 11.12. klo 13–15 Kangasniemi , Kankaistentie 4, pe 13.12. klo 9–13 Kankaanpää , Kauppatori 1, to 19.12. klo 9–13

Kannus , Asematie 4, ke 18.12. 10–14 Kemi , Studiokatu 3, pe 13.12. klo 10–14 Kitee , Olkontie 6, ke 18.12. klo 10–14

Kokemäki , Tulkkilantie 20, ma 9.12. klo 9–13 Kuopio , Asemakatu 7, 3. krs., pe 20.12. klo 9–13

Kuusamo , Kitkantie 18, ke 18.12. klo 10–14 Lappajärvi , Nissintie 29, to 5.12. klo 10–14 Laukaa , Rokkakaantie 12 B, ti 10.12. klo 10–14 Miehikkälä , Keskustie 15 A, pe 29.11. klo 9–14 Mikkeli , Porrassalmenkatu 29, pe 20.12. klo 9–12 Myllykoski , Paperitehtaantie 2, ti 17.12. klo 10–14 Mäntyharju , Asematie 4, ke 18.12. klo 9–12 Nilsiä , Nilsiäntie 65, pe 20.12. klo 9–13 Närpiö , Uudensillankatu 2, pe 20.12. klo 13–16 Pori (Noormarkku) , Rauhalammintie 1, pe 20.12. klo 9–13 Pello , Kauppatie 35 A 6, pe 20.12. klo 10–14 Pielavesi Puistotie 24, pe 20.12. klo 10–14 Pihtipudas , Asematie 7, ke 18.12. klo 10–14 Pudasjärvi , Toritie 1, pe 13.12. klo 10–14 Puumala , Keskustie 14, pe 20.12. klo 9–12 Pännäinen , Jauhotie 2, pe 20.12. klo 13–16 Saarijärvi , Sivulantie 11, pe 13.12. klo 10–14 Sastamala , Asemakatu 14, ma 16.12. klo 9–13 Simpele , Pankkikatu 1, pe 13.12. klo 10–14 Sodankylä , Jäämerentie 14 L 8, pe 13.12. klo 10–14 Sotkamo , Torikatu 1, ti 17.12. klo 10–14

INFO

Asiakaspalvelu

Suonenjoki , Ainonkatu 2, pe 20.12. klo 9–13 Utajärvi , Vanhatie 50, pe 13.12. klo 10–14 Vaasa , Myllykatu 15, pe 20.12. klo 13–16 Viitasaari , Keskitie 8, to 19.12. klo 10–14

PALVELEMME Arkisin ma–pe 8–18

Lauantaisin 10–16 Puhelin: 010 7770 Sähköposti: jasenpalvelut@metsagroup.com

Ylitornio , Festi-palvelu, Alkkulanraitti 61, to 19.12. klo 10–14 Ylivieska , Juurikoskenkatu 8 LT 3, pe 20.12. klo 10–14 Ähtäri , Yrittäjäntie 1, pe 13.12. klo 10–14

CHAT-PALVELU www.metsaforest.com www.metsaverkko.fi

PÄÄKAUPUNKISEUDUN omistajajäsenten perinteistä, koko perheen Kuusijuhlaa vietetään Metsä Groupin pääkonttorilla Espoon Tapiolassa Revontulenpuisto 2C:ssa torstaina 19. joulukuuta. Ohjelmallisessa Kuusijuhlassa tarjoillaan joulupuuroa, koristellaan pipareita ja myydään joulukuusia – sekä tavataan tietenkin joulupukki. Tervetuloa Espoossa ja Vantaalla asuvat omistajajäsenet klo 17 alkaen sekä Helsingissä ja Kauniaisissa asuvat klo 18 alkaen. Ilmoittauduthan 11.12. mennessä osoitteessa www.lyyti.in/kuusijuhla2019 tai puh. 010 7770.

OLEMME MYÖS SOMESSA Twitter: @metsapalvelee Facebook: Metsä palvelee

8 | metsä groupin viesti

HCV-KARTAT

TEKOPÖKKELÖT

500 000 ALOITIMME kolme vuotta sitten tekopökkelöiden teon hakkuutyömailla, jos metsänomistaja on antanut siihen luvan. Kahdeksan kymmenestä on näin tehnyt. Työmaillamme on tehty tähän mennessä yli puoli miljoonaa tekopökkelöä. Liikutamme nuoria myös ensi vuonna METSÄ GROUP jatkaa Olympiakomi­ tean #nuorellesiivet -kampanjan yritys­ yhteistyökumppanina. Tänä vuonna

HCV-kartat on julkaistu Metsä- verkossa

MAHDOLLISTEN arvokkaiden luontokoh- teiden keskittymiä kuvaava kartta-aineisto on julkaistu Metsäverkkoon, jotta metsän- omistaja näkee hänen omien tilojensa tilan- teen. Kartat koskevat vain sellaisia metsiä, joilla ei ole FSC®-sertifikaattia. Toukokuussa voimaan tulleet FSC:n kontrolloidun puun minimivaatimukset koskevat kaikkea FSC-sertifioimatonta puuta ja ulottuvat kaikkiin metsiin riippu- matta siitä, mihin sertifiointijärjestelmään metsänomistaja on sitoutunut. HCV-kohde tarkoittaa FSC:n määrittä- miä arvokkaita, suojelunarvoisia luontokoh- teita, joiden ominaisuuksia ei saa heiken- tää, jos ne esiintyvät laajoina keskittyminä. Alun perin toukokuussa käyttöön otet- tua kartta-aineistoa on päivitetty ja mah- dollisten luontoarvokeskittymien pinta-ala on pienentynyt merkittävästi. Päivitetty kartta-aineisto on julkaistu Metsäverkossa. Metsäverkossa aineisto näkyy kartta- tasona nimellä ”Mahdollinen luontoarvo- keskittymä (HCV)”. Jos metsänomistaja valitsee tämän karttatason, eikä metsäkiin- teistölle tule merkintää, sillä ei ole mahdol- lista luontoarvokeskittymää. Jos metsäkiinteistölle tulee merkintä, se kertoo, että kyseiselle alueelle osuva puukauppakohde tulee aina tarkistaa ennen puukauppaa. Sen tekee meidän metsäasiantuntijamme.

lahjoitimme stipendit kahdeksalle Urheiluakatemialle, jotka toimivat lähellä tehdaspaikkakuntiamme. Lah- joituksella pystytään palkkaamaan ylä- kouluikäisille nuorille ammattivalmen- taja yhdeksi kokonaiseksi lukuvuodeksi. Syksyllä järjestettiin kolme maksu- tonta Liikettä perheille -tapahtumaa, jotka kannustivat perheitä liikunnalli- seen yhdessäoloon ja hyvinvoinnista huolehtimiseen. Mitä ensi vuosi tuokaan tullessaan – ohjelman suunnittelu on jo käynnis- tynyt. Lisätietoja: nuorellesiivet.fi

Turussa Kupittaan urheiluhallissa oli syyskuun lopulla Liikettä perheille -tapahtuma, jossa riitti vauhdikasta menoa moneksi tunniksi.

Mikko Mäkimattila osuuskunnan hallitukseen METSÄ GROUPIN emoyrityksen Metsäliitto

Mäkimattila on myös maa- ja metsätalous­ yrittäjä. Vuodesta 2017 lähtien hallituksessa ollut maa- ja metsätieteiden maisteri, agronomi Jussi Linnaranta valittiin uudelle kolmivuotis- kaudelle. Vuodesta 2005 lähtien hallituksessa ollut metsäneuvos Martti Asunta ei ollut enää käytettävissä uudelleenvalintaa varten.

Osuuskunnan hallintoneuvosto valitsi 31.10. osuuskunnan hallituksen uudeksi jäseneksi kolmivuotiskaudelle 2020−2022 maa- ja metsätieteiden maisteri, agronomi, Mikko Mäkimattilan . Hän toimii maatalous- koneita valmistavan ja myyvän Dometal Oy:n osakkaana ja toimitusjohtajana.

FSC-C014476

TURVALLISUUS ON AMMATTITAITOA

150 m

600 m +

Kaukovaloissa ilman heijastinta oleva ihminen näkyy vain 150 metrin päähän. Heijastimet näkyvät 600 metrin päähän.

metsä groupin viesti | 9

LYHYESTI

Ranuan yläasteen kahdeksasluokkaiset tutustuivat Metsä Groupin Kemin sellu- ja kartonkitehtaisiin ja saivat vinkkejä, millaisia työelämätaitoja tulevaisuudessa tarvitaan ja millaisia työmahdollisuuksia Kemin tehtaat tarjoavat.

4H-yhteistyö tutustuttaa nuoria metsäalaan Ranuan 4H-yhdistyksen organisoima vierailu toi Ranuan yläkoulun kahdeksasluokkalai- set Eemeli Niemelän ja Arttu Hietalan luokkakavereineen tutustumaan Kemin sellu- ja kartonkitehtaisiin. Vierailun aikana konkretisoitui, millaisia töitä tehdas tarjoaa ja millaisia osaajia metsäalalla tulevaisuudessa tarvitaan.

TEKSTI ANNAMARI HEIKKINEN KUVAT MIKA AHONEN

Vierailut hyödyllisiä Ranuan yläkoululaiset ovat vierailleet Kemin tehtailla jo vuosien ajan. ”Todella hyödyllisiä vierailuja”, Ranuan yläkoulun koulunkäynninoh- jaaja Sointu Lohi sanoo. Vierailulla ala on tullut nuorille tutummaksi ja lähestyttävämmäksi. Ranuan 4H-yhdistys on kunnassa suuri ylä- asteikäisten kesätyöllistäjä. 4H-yhdistys järjesti muutama vuosi sitten oppilaille raivaussaha­ kurssin. Kurssi koettiin todella hyödylliseksi, ja nuoret työllistyivät taimikonraivaustöihin. Lohi toivoisikin raivaussahakurssille tulevaisuudessa jatkoa. Metsäalan merkitys työnantajana koros- tuu pienellä paikkakunnalla, kun tehtaat lisää- vät työmahdollisuuksien määrää arvoketjussa. Metsäpitäjänä tunnetulla Ranualla on paljon metsäkoneyrittäjiä. Myös tytöt ovat tervetul- leita metsäalalle. ”Harjoittelupaikka järjestyy takuuvarmasti ja ehkä myös tulevaisuuden työpaikka”, Lohi innostuu. Ammatillinen koulutus jo suunnitteilla Metsäalalle on lähivuosina tulossa kaksi reipasta tekijää, kun Niemelä ja Hietala aiko- vat hakea peruskoulun jälkeen opiskelemaan Metsäalan koulutuskeskus Reduun. Niemelä

METSÄ GROUPIN tukemilla yläkoululaisten tutustumisvierailuilla on tavoitteena tuoda metsäalaa lähemmäksi nuoria ja esitellä metsäalan monipuolisia uramahdollisuuksia. Suomen 4H-yhdistyksen organisomana kah- deksasluokkalaiset pääsevät tutustumaan konsernin tuotantolaitoksille eri puolille maata. Vierailulla oppilaat saivat kuulla muun muassa millaisia työelämätaitoja tulevaisuuden työntekijä tarvitsee sekä millaisia koulutus- ja työmahdollisuuksia Metsä Groupin Kemin teh- taat lähitulevaisuudessa tarjoaa. Metsäala kiinnostaa nuoria Niemelän ja Hietalan suvuissa on pitkät perin- teet metsäalan töistä. Niemelän tädin mies on ollut metsäkoneyrittäjänä pitkään, ja hänelle onkin syntynyt alasta hyvä mielikuva. ”Metsäkoneyrityksissä on hyvät työllisty- mismahdollisuudet, ja työ vaikuttaa mielen­ kiintoiselta”, Niemelä sanoo. ”Lisäksi työssä saa olla paljon luonnossa”, hän tiivistää työn hyviä puolia. Hietalaa innostaa alalle oman isän ja papan esimerkki. Molemmat ovat olleet vuosia kul- jetusalan yrittäjinä. Tulevaisuus näyttää, onko Hietalan tuleva työpaikka puutavara-auton ratin takana.

aikoo suorittaa metsäkoneenkuljettajan tutkin- toon tähtäävän metsäalan perustutkinnon ja Hietala logistiikka-alan perustutkinnon. Tulevaisuudessa metsä on varmasti näiden nuorten elämässä vahvasti mukana. Metsä Groupin ja Suomen 4H-liiton yhteis- työ jatkuu myös ensi vuonna.

Arttu Hietala (vas.) ja Eemeli Niemelä aikovat tulevaisuudessa työskennellä metsäalalla.

10 | metsä groupin viesti

AJANKOHTAISTA METSÄSSÄSI

NIMITYKSIÄ

PÄÄTOIMITTAJALTA

Uudet puukaupan ja metsäpalveluiden asiantuntijat

Perinteistä mutta uudistuvaa

Kalle Koskenranta Pudasjärvi, länsiosa Puh. 040 352 4260 Antti Malm Alajärvi, Vimpeli Puh. 050 518 5775 Anton Peltokangas Toholampi, Sievi Puh. 050 337 3041

Talvi • Vuosi alkaa olla lopuillaan, ja on aika kääntää katse ensi vuoden toimenpiteisiin metsässäsi. Hyvällä hoidolla saat metsäsi kas- vamaan paremmin ja sitomaan myös samalla enemmän hiiltä. Hyvin hoidetut metsät ovat myös kestävämpiä tuhoja vastaan. • Metsäverkon toimenpide-ehdo- tusten ja Metsä Groupin metsä­ asiantuntijasi avulla on helppo suunnitella ja sopia metsäsi vaa- timat toimenpiteet, niin hakkuut kuin metsänhoitotyötkin, oikea- aikaisiksi, jolloin metsäsi säilyy elinvoimaisena. • Sekametsät ovat yhden puulajin metsiköitä monimuotoisempia ja kestävät paremmin ilmastonmuu- toksen vaikutuksia. Taimikonhoi- doissa ja harvennushakkuissa on tärkeää ottaa huomioon metsän säilyttäminen sekametsänä. Älä siis raivaa kaikkia rauduskoivuja ja mäntyjä pois kuusentaimikostasi. • Männyn ja kuusen sekaviljelyllä voit varmistaa jo metsänuudista- misessa, että saat aikaan hyvä­ kasvuisen sekametsän. • Lannoitus on nopein tapa lisätä metsäsi kasvua ja hiilensidontaa. Se on myös erittäin kannattava investointi sopivalla kohteella. Parhaimman tuoton kasvatus- lannoituksista saat lannoitta- malla hyväkuntoiset kasvatusmet- sät noin kymmenen vuotta ennen päätehakkuuta. Metsäasiantunti­ jasi auttaa parhaiden kohteiden valinnassa ja suunnittelee lannoi- tukset. • Joulukuu on hyvää aikaa ennakko- raivauksille, jos lunta ei ole liikaa. Ja jos kaikki raivuutyötkin on jo tehty, joulukuusen hakuun omasta metsästä pitää löytyä aikaa. Se on aina yhtä mukavaa.

ENSIMMÄINEN Metsäliiton Viesti julkaistiin vuonna 1949. Sen painosmäärä oli noin 45 000. Lehden kannessa oli hevonen talvi- sella savotalla. Pääkirjoituksessa korostet- tiin, että lehti on osuuskunnan jäsenten kes- keinen yhdysside, ja että sen tarkoitus on käsitellä ajankohtaisia metsä- ja puutalou- dellisia kysymyksiä sekä tärkeitä metsän­ hoidollisia asioita. Mainittiin myös, että oman etunsa kannalta jäsenten kannattaa perin pohjin tutkia jokainen numero. Metsä Groupin Viestinä nykyisin tunnettu jäsenlehtemme täyttää siis tänä vuonna 70 vuotta. Kansikuvat ovat jo pitkään kes- kittyneet hevosella tehtävää metsätyötä modernimpiin asioihin. Ulkoasu toki muuten- kin on käynyt läpi lukuisia eri kehitysvaiheita. Metsä Groupilla on useita ulkoisen vies- tinnän kanavia, mutta Metsä Groupin Viesti on edelleen tärkeässä roolissa. Se tulee omistajajäsenille painettuna versiona suo- raan kotiin. Lehden tarkoitus on pysynyt kaikkien näiden vuosikymmenten ajan aivan samana. Kerromme ajankohtaisista metsän- hoitoon, puukauppaan ja liiketoimintaamme liittyvistä asioista ja tuomme esille jäsenyy- teen kuuluvia hyötyjä. Lehden painosmäärä on noussut 110 000:een. Kysymme ja saamme kysymättäkin palautetta lehdestämme, minkä ansiosta pystymme kehittämään sitä edelleen. Kiitos teille lukijoille, että koette jäsenlehtenne tärkeäksi ja esitätte kehitysideoitanne. Perinteisenkin pitää uudistua, jotta merkitys säilyy myös jatkossa suurena. Rauhallista joulun aikaa lehden lukijoille.

Kaikkien metsäasiantuntijoidemme yhteystiedot löytyvät osoitteesta: www.metsaforest.com Ota yhteyttä

METSO- täsmennys

Arvomme Metsä Tissuen tuotteita LÄHETÄ toimitukseemme palautetta ja juttuideoita tammikuun 2020 loppuun mennessä, niin olet mukana kolmen Metsä Tissuen tuotepaketin arvonnassa. Lähetä postia osoitteeseen: Metsä Groupin Viesti, PL 10, 02020 METSÄ tai metsagroupinviesti@metsagroup.com. Liitäthän viestiisi osoitteesi ja puhelin- numerosi. KERROIMME viime lehdessä metsäyhty- mästä, jonka runsaalle kolmelle hehtaarille oli haettu määräaikaista METSO-suojelua jolloin metsämaa jää metsänomistajan omis- tukseen. Jutussa todettiin, että korvaus vaih- telee kohteen mukaan ja että korvaussumma on veronalaista tuloa. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuus- ohjelma METSOssa voi lisäksi suojella met- sää myös pysyvästi, jolloin kertakorvauk- sesta ei tarvitse maksaa veroa.

JUHA LAINE VIESTINTÄJOHTAJA METSÄ GROUP

Full color logo

1 color logo

B&W logo

metsä groupin viesti | 11

KONSERNIN TULOS

Sellun hinnan lasku heikensi tulosta

METSÄ GROUPIN TULOS

Tammi–syyskuu 2019 (1–9/2018) • Liikevaihto oli 4 183 miljoonaa euroa (4 290). • Liiketulos oli 342 miljoonaa euroa (635). Vertailukelpoi- nen liiketulos oli 418 miljoonaa euroa (641). • Tulos ennen veroja oli 298 mil- joonaa euroa (576). Vertailu- kelpoinen tulos ennen veroja oli 374 miljoonaa euroa (582). Heinä–syyskuu 2019 (7–9/2018) • Liikevaihto oli 1 374 miljoonaa euroa (1 386). • Liiketulos oli 110 miljoonaa euroa (223). Vertailukelpoi- nen liiketulos oli 110 miljoonaa euroa (223). • Tulos ennen veroja oli 96 mil- joonaa euroa (208). Vertailu- kelpoinen tulos ennen veroja oli 96 miljoonaa euroa (208).

Konsernin tammi–syyskuun vertailukelpoinen liiketulos oli 418 miljoonaa euroa ja liikevaihto 4 183 miljoonaa euroa.

M etsä Groupin kolmannen neljänneksen tulos heikkeni ennakoidusti edelliseen neljännekseen verrattuna. Sellun hintataso Euroopassa jatkoi laske­ mistaan Kiinan matalamman hintatason seurauksena. ”Kiinassa havusellun hinnat olivat kolmannen neljänneksen aikana vakaat ja kääntyivät syyskuun lopussa lievään nou­ suun havuselluvarastojen lähestyessä keski­ määräistä tasoaan ja useiden tuottajien ilmoitettua markkinatilanteesta ja tekni­ sistä syistä johtuvista tuotannon rajoituk­ sista”, pääjohtaja Ilkka Hämälä kertoo. ”Metsä Boardin ennakoitua vahvem­ man kartonkimarkkinan ansiosta yhtiön tulos pysyi edellisen neljänneksen tasolla.” Sahatavaran ja puuviilutuotteiden markkina jatkui normaalia heikompana

erityisesti Euroopassa. Sahatavaramark­ kinaa heikensi myös Keski-Euroopan myrskytuhojen seurauksena syntynyt lisä­ tuotanto. Metsä Tissuen tuotteiden kysyntä jat­ kui vakaana. Sellun hinnan lasku paransi yhtiön tulosta yhdessä alkuvuoden aikana toteutetun liiketoiminnan uudelleenorgani­ soinnin kanssa. ”Kemin, Rauman ja Husumin inves­ tointien hankesuunnittelu jatkuu”, Hämälä sanoo. ”Tavoitteena on saada hankkeet pää­ tösvalmiuteen ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Äänekosken tekstiilikuidun koetehtaan laiteasennukset ovat käynnissä, ja tuotanto alkaa alkuvuonna 2020.” Metsä Groupin vertailukelpoisen liike­ tuloksen arvioidaan heikkenevän vuoden viimeisellä neljänneksellä vuoden kolman­ nesta neljänneksestä.

Puunhankinta ja metsäpalvelut

hankkimasta puusta 40 % ostettiin sähköisesti. Metsän­ hoitopalvelujen myynnissä osuus oli 47 %. Syyskuussa lanseerattiin uusi männyn ja kuusen sekaviljely -palvelu metsänomistajille.

Koivutukista oli ylitarjontaa erityisesti Venäjällä. Puunhankinta ja metsäpal­ velut eli Metsä Forest osti kol­ mannella neljänneksellä kaikkia puutavaralajeja koko Suomessa sekä pysty- että hankintakau­ palla. Puuta ostettiin hieman vähemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Ky­ syntä kohdistui ennen kaikkea sulan maan aikana korjattaviin harvennusleimikoihin. Energia­ puun osto painottui edelleen latvusmassaan. Suomessa pääosa puusta ostettiin Metsä­ liitto Osuuskunnan jäseniltä. Metsäpalveluiden myynti sujui tavoitteiden mukaisesti. Puun toimitukset asiakkai­ den tuotantolaitoksille sujuivat hyvin. Metsä Forest toimitti tammi–syyskuussa 2019 asiak­ kailleen puuta yhteensä 26,4 miljoonaa kuutiometriä (27,2), joista noin 85 % Suomessa sijait­ sevalle teollisuudelle. Tammi–syyskuussa Metsä Forestin yksityismetsistä

lisäkapasiteettia ole saatu täy­ simääräisesti hyödynnettyä. Ison-Britannian liiketoimin­ nassa Brexitin aiheuttama epävarmuus on heikentänyt kuluttajien luottamusta ja kysyntää. Punkaharjun uuden Kerto LVL -linjan tuotannon ylösajo on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja sen vuorotehok­ kuus on ollut ennakoitua pa­ rempi. Koivuvanerin tuotanto Pärnun tehtaalla on edennyt suunnitelman mukaisesti, sopeutustoimenpiteitä lukuun ottamatta. Liiketoiminnan kannatta­ vuus vertailukauteen nähden heikkeni, koska tuotantoa sopeutettiin markkinoiden hiljennyttyä. Lisäksi strate­ gisten investointien ylösajosta aiheutuneet kustannukset, tuo­ tannon haasteet ja korkeat puu­ kustannukset rasittivat kan­ nattavuutta. Ison-Britannian liiketoiminnan kannattavuus koheni vertailukaudesta.

SUOMESSA puun tarjonta oli heikompaa kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Tukkien hinnat ovat laskeneet vuoden alusta asti, ja kuitupuun hinnat kääntyivät laskuun kolmannella neljänneksellä. Puun kumulatiivinen osto­ määrä tammi–syyskuussa oli alhaisempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Toisaalta puunkorjuu- ja kuljetusolo­ suhteet ovat olleet hyvät koko vuoden ajan. Itämeren alueella puun tar­ jonta jatkui kolmannen neljän­ neksen aikana voimakkaana. Erityisesti havupuun tarjonta oli hyvä johtuen manner- Euroopan ja Etelä-Ruotsin met­ sien laajoista hyönteistuhoista. Sen seurauksena koivun osuus tarjonnassa pieneni hakkuiden keskittyessä havumetsiin. Myös tukkimarkkinoilla oli ylitarjon­ taa Ruotsia lukuun ottamatta.

Puutuotteet

METSÄ WOODIN Kerto LVL:n toimitusmäärät nousivat, mutta vanerituotteiden toimitusmäärät laskivat vertailukaudesta. Koivu­ vanerien keskimääräinen myyn­ tihinta oli lähes edellisvuoden tasolla, kun taas havuvanerien ja Kerto LVL -tuotteiden hinnat nousivat. Ison-Britannian liike­ toiminnan toimitusmäärät laski­ vat edellisvuoden tasosta, mutta keskihinta parani. Kerto LVL - ja koivuva­ nerituotteiden epävarman markkinatilanteen seurauk­ sena tuotantoa on sopeutettu, eikä investointien tuomaa

12 | metsä groupin viesti

 Pehmo- ja tiivispaperit

keskihinta Euroopassa oli tam­ mikuun alussa 1 180 dollaria tonnilta ja kolmannen vuosinel­ jänneksen lopussa 866 dollaria. Lyhytkuituisen sellun keski­ hinta oli tammikuun alussa 1 010 dollaria ja katsauskauden lopussa 764 dollaria. Kiinassa pitkäkuituisen sellun keskihinta oli tammikuussa 700 dollaria ja kauden lopussa 568 dollaria tonnilta. Markkinasellun kysynnän lasku on erityisesti kohdistu­ nut lyhytkuituiseen selluun. Pitkäkuituisen sellun kysyntä on toisaalta kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Uuden ka­ pasiteetin täysimääräinen tuo­ tanto sekä korkeat käyntiasteet ovat lisänneet markkinasellun tarjontaa ja pitäneet tuottajien varastot korkeina. Varastotasot kääntyivät kuitenkin laskuun kolmannen vuosineljänneksen aikana erityisesti pitkäkuitu­ sellussa.

heikensivät markkinasellun alhaisemmat toimitusmäärät ja myyntihintojen lasku. Kartongin ja sellun tuotan­ tokustannukset olivat vertai­ lukautta korkeammat, millä oli negatiivinen tulosvaikutus. Kustannusinflaatio vuonna 2018 oli nopeaa, ja erityisesti raakapuun hinta ja logistiikka­ kustannukset nousivat. Baltiasta Ruotsiin tuotavan puun hinta laski jonkin verran kolmannella vuosineljänneksellä. Valuuttakurssivaihteluilla sisältäen suojaukset oli noin 38 miljoonan euron positiivinen tulosvaikutus. Metsä Fibren osuus Metsä Boardin tammi–syyskuun ver­ tailukelpoisesta liiketuloksesta oli 44,4 miljoonaa euroa (92,0). Metsä Boardin vertailu­ kelpoinen sijoitetun pääoman tuotto oli 11,0 % (14,7) ja ver­ tailukelpoinen osakekohtainen tulos 0,32 euroa (0,44). Omava­ raisuusaste oli syyskuun lopussa 58,4 % ja nettovelkaantumisaste 27 % (31.12.2018: 58,1 ja 25).

Sellu ja sahat

METSÄ TISSUEN liikevaihto kasvoi pääosin korkeampien myyntihintojen ansiosta. Ne kompensoivat hieman viime vuotta matalampia myyntivo­ lyymeja sekä Ruotsin ja Nor­ jan valuuttojen heikkenemisen suhteessa euroon. Myyntihintojen nousun lisäksi parempaan tulokseen vaikuttivat tehdyt tehostamis­ toimenpiteet sekä matalammat raaka-ainekustannukset. Helmikuussa 2019 käyn­ nistetty 25 miljoonan euron säästöihin tähtäävä kiinteiden kustannusten säästöohjelma on tarkoitus viedä läpi tämän vuo­ den loppuun mennessä. Toukokuussa aloitettu teh­ dastoimintojen operatiivinen tarkastelu saatiin päätökseen elokuussa. Stotzheimin lautas­ liinatehdasta koskeva strategi­ nen arviointi ja tehostamistoi­ menpiteet jatkuvat suunnitel­ mien mukaan.

METSÄ FIBREN sellun myynti­ määrä tammi–syyskuussa oli 2 269 000 tonnia (2 127 000). Euroopassa pitkäkuituisen sel­ lun valuuttamääräiset markki­ nahinnat laskivat tammi–syys­ kuussa noin 9 % ja lyhytkuitui­ sen sellun noin 11 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kiinassa pitkäkui­ tuisen sellun hinnat laskivat noin 27 % ja lyhytkuituisen sel­ lun noin 21 % edellisen vuoden tammi–syyskuuhun verrattuna. Sahatavaran toimitusmäärä vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana oli 1 379 000 kuutiometriä, mikä on noin 7 % korkeampi kuin edellisvuoden vastaavana ajan­ kohtana. Päämarkkinoiden ylitarjonta painoi markkinahin­ toja tammi–syyskuussa noin 9 % edellisen vuoden vastaa­ vaan ajankohtaan verrattuna. Kuusisahatavaran kysyntä on säilynyt hyvänä kaikilla Euroopan markkinoilla ja alka­ nut elpyä Kiinan markkinalla. Sen sijaan mäntysahatavaran kysyntä on ollut edellisvuotta alhaisempaa. Metsä Fibren liiketulosta hei­ kensi valuuttamääräinen myyn­ tihintojen lasku sekä raaka-aine­ hintojen nousu. Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen edellis­ vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna paransi osaltaan tulosta. Katsauskaudelle ajoittui neljän sellutehtaan vuosihuolto­ seisokit (kolme 1–9 2018). Markkinasellun hinta laski merkittävästi tammi–syyskuun aikana. Pitkäkuituisen sellun

Kartonki

KARTONKIEN kokonaistoimi­ tukset katsauskaudella olivat 1 352 000 tonnia (1 405 000), joista taivekartongin toimituk­ set olivat 907 000 tonnia (922 000) ja valkoisen kraft­ lainerin toimitukset 445 000 tonnia (482 000). Metsä Boar­ din omat markkinasellutoimi­ tukset olivat 322 000 tonnia (362 000). Metsä Boardin vertailukel­ poista liiketulosta paransivat kartonkien ja etenkin taivekar­ tongin kohonneet myyntihin­ nat. Vastaavasti kannattavuutta

Kolmannella vuosineljänneksellä Metsä Tissuen liikevaihto kasvoi, ja vertailu- kelpoinen liiketulos nousi 6,4 miljoonasta 22,8 miljoonaan euroon.

LIIKETOIMINTA-ALUEIDEN TULOKSET

Vertailukelpoinen liiketulos, milj. euroa

Kolmannen neljänneksen liikevaihto, milj. euroa

Kolmannen neljänneksen vertailu- kelpoinen liiketulos, milj. euroa

Liikevaihto, milj. euroa

1–9 2019

1–9 2019

7–9 2019

7–9 2019

1–9 2018

1–9 2018

7–9 2018

7–9 2018

PUUNHANKINTA JA METSÄPALVELUT

1 508,0

21,8

473,9

5,0

1 457,0

23,4

471,4

8,9

341,1

8,3

111,0

3,1

333,9

14,4

105,9

2,8

PUUTUOTTEET

1 745,8

238,7

567,0

33,2

1 839,0

496,7

609,5

186,9

SELLU JA SAHAT

1 453,4

145,3

489,2

42,5

1486,1

191,9

475,1

63,7

KARTONKI

PEHMO– JA TIIVISPAPERIT

796,5

46,7

263,1

22,8

769,4

30,2

254,3

6,4

metsä groupin viesti | 13

PUUMARKKINAKATSAUS

Kannamme vastuumme metsistä Olemme Suomen suurin puunostaja. Siksi kannamme vastuumme myös metsien kasvusta ja hyvinvoinnista. Yhdessä omistajajäsenten kanssa toimimme niin, että heidän metsistään tulee yhä monimuotoisempia ja enemmän hiilidioksidia sitovia.

S uuri osa omistajajäsenistämme on aktiivisia metsänkasvattajia, mikä on metsien hiilensidonnan kannalta hyvä asia: hyvin kasva­ vat metsät sitovat enemmän hiilidioksidia ilmasta. Meillä on tarjota keinoja metsän kasvun lisäämiseen. Avainasioita on olla nopea metsän uudistamisessa, käyttää jalostettuja metsänviljelymateriaaleja, joi­ den ansiosta koko kiertoajan kasvua saa­ daan nostettua ja vielä lannoittaa sopivat kohteet. Näin toimien yhdistyvät puun­ tuotanto ja hiilensidonta – samalla myös taloudellisen kestävyys toteutuu. Viime aikoina on ollut puhetta siitä, että metsää pitäisi jättää hakkaamatta ja antaa sen jäädä hiilivarastoksi. Jos näin halutaan toimia, hiilivarastoksi pitäisi valita vanhaa rehevää metsää, jolloin sillä olisi vaikutusta myös metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta. Tällaisia kohteita, joilla on sel­ keästi tärkeitä monimuotoisuusarvoja, metsänomistaja voi tarjota METSO- ohjelmaan, joka on saanut lisää rahoitusta. Olemme varautuneet metsänomistajien neuvontaan myös suojeluasioissa. MONIMUOTOISUUTTA on syytä lisätä myös talousmetsissä. Tavoitteemme on muun muassa tuplata metsiin jätettävien

tekopökkelöiden määrä hehtaarilla, jos se metsänomistajalle sopii, jättää sään­ nönmukaisesti suojatiheikköjä eläimille ja opastaa metsänomistajia kasvattamaan entistä enemmän sekapuustoisia metsiä. Sekametsäisempään suuntaan oh­ jaa myös uusin palvelumme, kuusen ja männyn sekaviljely, jota olemme kokeil­ leet pitkäaikaisesti. Se soveltuu etenkin puolukka-mustikkatyypin metsiin, joissa

sekä kysynnästä että tarjonnasta. Asiak­ kaamme ovat käyttäneet puuta suunni­ teltua vähemmän, minkä takia olemme valitettavasti joutuneet supistamaan korjuuta syksyn kelirikkoaikana. Loppuvuodesta ostamme ennen muuta sulan maan aikana korjattavissa olevia harvennusleimikoita. Talviharvennus­ leimikoiden oston olemme aloittaneet sopimusasiakkailta. Heidän kauppojensa jälkeen arvioimme, paljonko pystymme puuta tulevana talvena korjaamaan. Siihen vaikuttavat sekä teollisuuden puuntarve että talven korjuuolosuhteet. ITÄMEREN ALUEEN puumarkkina on kään­ tynyt ylitarjonnan puolelle. Ensin mark­ kinalle tuli Puolasta myrsky- ja hyön­ teistuhopuuta, ja nyt sitä tulee Saksasta paljon suuremmalla volyymilla. Tämän seurauksena puun hinta on Baltiassa läh­ tenyt voimakkaaseen laskuun ja lähestyy normaalia hintatasoa. Ruotsissa kysyntä ja tarjonta ovat tasapainottuneet, mikä on rauhoittanut puumarkkinaa. Venäjällä puun tarjonta on ollut hyvä. Nähtäväksi jää, millaiset talven korjuuolo­ suhteet tällä kertaa ovat. Ne vaikuttavat ratkaisevasti siihen, minkälaiset määrät puuta markkinoille tulee. JOULUN LÄHESTYESSÄ moni suuntaa metsäänsä kuusenhakuun. Mikä onkaan parempi paikka irtautua jouluhulinasta ja rauhoittua kuin oma metsä. Nautitaan siitä mahdollisuudesta!

Talousmetsistäkin monimuotoisempia

on suuri hirvituhoriski – näitä metsiä Suo­ messa on paljon. Ajatus on, että jos hirvet syövät osan männyn taimista, kuuset jäävät vielä kasvamaan. Sekaviljely on hyvä menetelmä sekä puuntuotannollisesti että metsien ter­ veyden kannalta. Sekaviljeltyyn metsään syntyy luontaisesti myös lehtipuuta täy­ dennykseksi, jolloin sillä on paremmat mahdollisuudet vastustaa erilaisia metsä­ tuholaisia. Niistä kun suurin osa viihtyy omissa puulajeissaan. Jos joku havupuiden tuholainen vie männyt, kuuset jäävät kas­ vamaan – ja toisin päin. PUUKAUPPA on tänä vuonna ollut viime vuotta hiljaisempaa, mikä on johtunut

PUUN KYSYNTÄ JOULUKUUN ALUSSA

JUHA MÄNTYLÄ LIIKETOIMINTAJOHTAJA

LÄNSI-SUOMI

ITÄ-SUOMI

POHJOIS-SUOMI

METSÄLIITTO OSUUSKUNTA

MÄNTYTUKKI KUUSITUKKI KOIVUTUKKI MÄNTYKUITU KUUSIKUITU KOIVUKUITU METSÄENERGIA

14 | metsä groupin viesti

VAHVAA OSAAMISTA

RAIVURI- PAKETTI Mukana Technical- kypärä, arvo 139 €

HUSQVARNA 545FX/FXT AUTOTUNE™ -RAIVAUSSAHA Helposti hallittava, vahva raivaussaha tehokkaaseen työhön. Balance XT -ammattivaljaat, FXT-mallissa lämpökahvat. 949 € /1.019 €

HUSQVARNA545 MARK II/550XP MARK II Suorituskykyiset ja helposti hallittavat sahat tehokkaaseen kaatoon ja karsintaan. Saatavana myös lämpökahvalliset versiot. 699 € /925 €

UUTUUS!

FLEXI-TYÖKALUVYÖ Joustavaan työhön - mukana vain se, mitä tarvitset. 210 €

FUNCTIONAL- NAHKATURVAKENGÄT

HUSQVARNA- TURVA-ASUT

Vettä hylkivä TE-POR-kalvo, vahvistettu kär- kiosa ja tukeva, pitävä Wibram-ulkopohja. 289 €

Suojaavat erinomaisesti ja tehostavat työtäsi. Laajassa valikoimassamme on sopiva vaate eri töiden vaatimusten mukaan.

Hyödynnä puukaupasta ja metsän- hoitopalveluista kertyneet bonuksesi Husqvarnan moottori- tai raivaus- sahaan tai turvavarusteisiin.

Tarjoukset ovat voimassa 15.12.2019 saakka. Lisätietoja tuotteistamme ja jälleenmyyjistämme: www.husqvarna.fi

METSÄT

”Istuttajalla on taimivakan lisäksi mukanaan siemenpullo. Hän istuttaa osan mättäistä ja kylvää loput”, metsänhoito- päällikkö Teppo Oijala kertoo.

SEKAVILJELY ON OIVA RATKAISU HIRVIALUEILLE Luonnonvarakeskuksen mittaukset ovat osoittaneet, että sekaisin viljeltyjä kuusia ja mäntyjä pystytään kasvattamaan yksijaksoisena sekametsänä, joka on yhden puulajin metsää kestävämpi ja monimuotoisempi. M enetelmä sopii erityisesti alueille, joilla on riski hirvituhoista, ja se vähentää myös muiden tuhojen riskiä. Metsä Group on ryhtynyt markkinoimaan menetelmää met­ sänomistajille. Kuusen ja männyn sekaviljelystä TEKSTI MARIA LATOKARTANO KUVAT PETTERI KIVIMÄKI JA MARIA LATOKARTANO

”Sekaviljelyyn soveltuvia puolukka- ja mustikkatyypin kangasmaita on Suomessa paljon, joten menetelmä on ter­ vetullut”, Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylä sanoo. Taimivakka ja siemenpullo mukaan Metsä Groupin tarjoamassa viljelymallissa uudistusala kääntömätästetään, minkä jälkeen alueelle istutetaan kuusta ja kylvetään tai istutetaan mäntyä. Normaalisti kuusia istutetaan 1 000–1 200 kappaletta hehtaarille, ja männyn siementä kylvetään 150 grammaa. ”Istuttajalla on taimivakan lisäksi mukanaan siemen­ pullo, ja hän istuttaa osan mättäistä ja kylvää loput”, Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala kuvailee. Mänty on perinteisesti kylvetty äestettyyn tai laikutet­ tuun maahan, mutta kääntömätäs soveltuu hyvin myös männyn kylvöalustaksi. Kustannuksiltaan sekaviljely tulee metsänomistajalle jonkin verran edullisemmaksi kuin jos alueelle istutettai­ siin pelkästään kuusen taimia. Sekaviljelymetsän taimikon­ hoito ei Oijalan mukaan poikkea tavanomaisesta. ”Tärkeintä on, että alueelta poistetaan kasvatettavaa puustoa haittaava lehtipuuvesakko. Kuusia ja mäntyjä jä­ tetään hehtaarille 1 800–2 000 kappaletta ja lehtipuustoa mahdollisuuksien mukaan.” Kylvömännyt pysyvät kuusen matkassa Tähän asti intoa yksijaksoisen sekametsän viljelyyn on jarruttanut pelko siitä, että eri puulajit kasvavat alussa niin eri tahtiin, ettei sekaviljely onnistu. Luken

odotetaan helpotusta metsänuudistamiseen alueille, joilla tiheä hirvikanta vaikeuttaa puhtaan männikön viljelyä. Viljelemällä kuusta ja mäntyä yhtä aikaa metsänomistaja voi varmistaa uudistamisen onnistumisen, vaikka hirvet söisivät osan männyntaimista. Pelkästään yhtä puulajia vil­ jelemällä männyllä ei saataisi riittävää tiheyttä, ja puhtaalla kuusikolla kasvu jäisi sekametsää pienemmäksi. Luke tutki sekaviljelykohteita Metsä Group on käyttänyt kuusen ja männyn sekavilje­ lyä satunnaisesti Finsilvan metsissä 1990-luvulta saakka. Sekaviljellyt kohteet näyttivät menestyneen hyvin, joten viime kesänä yhtiö päätti tilata Luonnonvarakeskukselta (Luke) tutkimuksen sekaviljelykohteiden puuston kas­ vusta ja laadusta. Luke tutki puiden kasvua ja laatuominaisuuksia kym­ menellä sekaviljelykohteella, jotka sijaitsevat eri puolilla Etelä- ja Keski-Suomea sekä Finsilvan että kahden yk­ sityisen metsänomistajan mailla. Iältään kohteet olivat 10–25-vuotiaita, ja ne sijaitsivat erilaisilla maapohjilla. Tulokset olivat niin lupaavia, että Metsä Group päätti aloittaa menetelmän markkinoinnin metsänomistajille.

metsä groupin viesti | 17

METSÄT

erikoistutkija Saija Huuskosen mukaan nyt saadut mittaustulokset todistavat päinvastaista. ”Mittaukset osoittivat, että kuusi ja mänty kas­ vavat sekaviljelykohteilla yhtä nopeasti, jos taimi­ konhoito tehdään ajallaan ja ohjeiden mukaisesti.” Kasvupaikan ravinteisuus vaihtelee usein sa­ man uudistusalan sisällä. Sekaviljelyn avulla maan kasvupotentiaali saadaan täyteen käyttöön, kun kuvion karuimmilla osilla suositaan mäntyä ja rehevämmillä kuusta. Sekapuusto on jo aiempien tutkimusten valossa osoittautunut kestäväksi erilaisia tuhoja kohtaan. Huuskosen mukaan tutkituissa metsiköissä tuhoja oli vähän. ”Mänty osoittautui hieman kuusta tuhoalttiimmaksi, mutta senkin osalta tuhoja to­ dettiin keskimäärin vain kahdeksalla prosentilla puista.” Huuskonen huomauttaa, että ilmaston muut­ tuessa on kaikin tavoin huolehdittava siitä, että tulevaisuudessa metsät ovat mahdollisimman vastustuskykyisiä erilaisia tuhoja ja taudinaiheut­ tajia vastaan. ”Myös tässä mielessä sekaviljely on järkevää.” Tutkimusyhteistyö Luonnonvarakeskuksen kanssa jatkuu. Puiden pituuden ja läpimitan kas­ vun sekä puulajisuhteiden dynamiikan lisäksi koe­ aloilla tarkastellaan myös puiden laatua.

Sekaviljelyyn soveltuvia puolukka- ja mustikkatyypin kangasmaita on Suomessa paljon.

mallinnusta ja paikkatietoa, on tulevaisuutta myös metsäpuolella”, Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Timo Saksa sanoo. Täsmämetsänhoito tarkoittaa, että uudis- tamisessa käytettävä puulaji valitaan paik- kaan sidotun kasvuindeksin perusteella. Sen laskennassa käytetään avuksi hakkuukoneen keräämää dataa ja metsäsuunnitelmatietoa. Kasvuindeksin pohjalta tehdyn mikrokuvioin- nin avulla koko uudistusalan puuntuottoky- vyn vaihtelu pystytään ottamaan huomioon nykyistä tehokkaammin. ”Kasvuindeksin määritystä varten uudis- tusala jaetaan 16 kertaa 16 metrin kokoisiksi pikseleiksi, joille lasketaan vuotuinen keski- kasvu aiemman puuston perusteella. Vierek- käin sijaitsevista, samankaltaisista pikseleistä koostetaan sitten mikrokuviot, joiden minimi- koko on noin neljänneshehtaari. Mikäli kasvu­ indeksi jää alle kuuden, mikrokuvio soveltuu männylle. Jos se asettuu kuuden ja kahdeksan väliin, kumpi tahansa puulaji tulee kyseeseen, ja jos se on yli kahdeksan, mikrokuvio soveltuu kuuselle”, Saksa esittelee. Kun tutkijat vertailivat Pirkanmaalla teh- dyssä kokeilussa metsiköiden kehitystä eri mikrokuviointivaihtoehdoilla Motti-ohjelmiston avulla, kävi ilmi, että kolmen prosentin korko- kannalla parhaan taloudellisen tuloksen antoi yhdistelmä, jossa perustettiin mänty-kuusi sekametsä verrattuna puhtaaseen kuusikkoon tai männikköön. Erot taloustuloksessa eri vaih- toehtojen välillä eivät kuitenkaan olleet kovin suuret.

Luken johtava tutkija Timo Saksa esittelee esimerkkejä erilaisista mikrokuvioinneista, joissa männyn ja kuusen osuus vaihtelee.

Paikkatietoa puulajivalinnan tueksi Täsmämetsänhoidon menetelmiä tutkittiin EU-rahoitteisessa EFFORTE-hankkeessa.

”TÄSMÄVILJELY on maataloudessa käytetty tekniikka, jossa kasvupaikan vaihtelu otetaan huomioon mahdollisimman pienipiirteisesti

tuotantopanoksia ja -toimia kohdistettaessa. Samankaltainen täsmämetsänhoito, jossa metsänuudistamisessa käytetään hyväksi

18 | metsä groupin viesti

Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16 Page 17 Page 18 Page 19 Page 20 Page 21 Page 22 Page 23 Page 24 Page 25 Page 26 Page 27 Page 28 Page 29 Page 30 Page 31 Page 32 Page 33 Page 34 Page 35 Page 36 Page 37 Page 38 Page 39 Page 40 Page 41 Page 42 Page 43 Page 44 Page 45 Page 46 Page 47 Page 48 Page 49 Page 50 Page 51 Page 52 Page 53 Page 54 Page 55 Page 56

Powered by