Metsä Groupin Viesti 4 - 2019

INFO

Hakkuun jälkeen maan voi joko muo­ kata tai jättää muokkaamatta, sillä toisin kuin kivennäismailla, turvemaalla uudis­ tuminen näyttäisi onnistuvan myös ilman maanmuokkausta. Hiilinielu lähes kaksinkertaistunut Viime aikoina metsien hiilen sidonnasta on keskusteltu julkisuudessa vilkkaasti. Ilvesniemi muistuttaa, että maanmuok­ kauksella aikaansaatu kasvunlisäys on yksi niistä toimenpiteistä, joilla Suomen metsien hiilinielu on saatu liki kaksinker­ taistumaan viimeisten 60 vuoden aikana. ”Hiilinielun ylläpitäminen edellyttää, että metsän uudistumisesta huolehditaan jatkossakin. Tästä näkökulmasta katsot­ tuna maanmuokkaus on ympäristöteko”, Ilvesniemi sanoo.

MAANMUOKKAUKSELLA on monia positiivisia vaikutuksia, jotka takaavat taimien nopean kasvuun lähdön ja varmistavat taimien elossa säilymisen kylvön tai istutuksen jälkeen. Lähde: Luonnonvarakeskus

• Pienentää ahava- ja ruostetuhojen riskiä MUOKKAAMATON MÄTÄSTETTY

• Lisää ravinteiden kiertoa • Vähentää tuho- riskiä • Vähentää pinta- kasvillisuuden kilpailua • Vähentää halla­ tuhoja ja piden- tää kasvukautta lämpötilan nou- sun myötä

ALKUKESÄN LÄMPÖTILAT

PÄIVÄ YÖ

0

Ilma maanpinnassa (+ 5 cm)

20

HANNU ILVESNIEMI METSÄMAATIETEEN PROFESSORI LUONNONVARA- KESKUS

Mättäässä maanpinnan alla (- 10 cm)

20 7 10 5

Muokkaamattomassa maassa pinnan alla (- 10 cm)

Kun maaperä muokkauksen ja ojien perkauksen seurauksena kuivuu, ravinteita saattaa vapautua hakkuutähteiden lisäksi myös turpeesta niin paljon, ettei kasvil­ lisuus ehdi käyttää niitä hyväkseen. Tur­ vemaa pidättää ravinteita kivennäismaata huonommin, joten huuhtoutumisen riski kasvaa. Kun turvemaa kuivuu, se alkaa hajota. Prosessi, joka vuosituhansien ajan on

kerryttänyt hiiltä maaperään alkaa pyöriä toiseen suuntaan, vapauttaen hiiltä hiilidi­ oksidina ilmakehään. Näiden turvemaiden erityispiirteiden vuoksi Ilvesniemen mukaan on järkevää harkita turvemaalla jatkuvan kasvatuksen mukaisia hakkuita, joissa kaikkea puustoa ei korjata kerralla. Kun osa puustosta jää haihduttamaan, ojia ei ole välttämätöntä perata.

Maanmuokkauksessa ei pidä viivytellä

Maa pitää muokata ja metsä viljellä mahdollisimman pian uudistushakkuun ja mahdollisen hakkuutähteiden korjuun jälkeen, Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala muistuttaa.

”NORMAALISTI maanmuokkaus tehdään joko samana tai viimeistään seuraavana vuonna uudistushakkuun jälkeen. Jos muokkaus viiväs- tyy, alueelle noussut pintakasvillisuus ja vesakko vaikeuttavat muokkausta sekä heikentävät vil- jellyn taimikon kasvua. Jos muokkaus jää koko- naan tekemättä, tukkimiehentäin tuhot lisäänty- vät ja taimien alkukehitys on selvästi hitaampaa kuin muokatulla alueella”, Teppo Oijala sanoo. Muokkausmenetelmä valitaan kasvupai- kan mukaan ja tarvittaessa menetelmää myös vaihdetaan työmaan sisällä. Oijalan mukaan

istutuskohteilla niin kivennäis- kuin turvemailla päämenetelmä on kääntömätästys, jossa maanpintaa paljastetaan vain vähän. ”Muokkauksen yhteydessä on tärkeää, ettei maanpintaa rikota yhtään enempää kuin on tar- peen. Myös uudistusalueella mahdollisesti ole- vien ojien perkaus pitää harkita tarkkaan, ja perata vain ne ojat, jotka sitä todella tarvitsevat.” Luontaisesti uudistettaessa turvemailla selvitään Oijalan mukaan usein ilman maan- muokkausta, sillä maanpinta rikkoutuu hel- posti hieman korjuun yhteydessä, jolloin sie-

men itää hyvin paljastuneessa turpeessa. Viljeltäessä istuttaen tai kylväen turvemaat vaativat yleensä muokkauksen, jolloin käyte- tään pääasiassa kääntömätästystä. Kylvökoh- teet voidaan myös laikuttaa. ”Turvemailla on erityisen tärkeää, ettei muokkaus ole liian voimaperäistä.” Jatkuvan kasvatuksen kohteilla muokkauk- sia on toistaiseksi tehty niukasti, mutta Oijala arvioi, että pienaukkohakkuun pienaukkojen taimettumista voitaisiin nopeuttaa muokkaa- misella.

metsä groupin viesti | 21

Powered by