HENKILÖ
Metsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvostoon saatiin viime keväänä kovan luokan talousosaamista, kun jäsenistöön nousi varainhoitoyhtiö Taalerin metsäspesialisti, Jyrki Ketola. Hän lukeutuu Suomen suurimpiin yksityisiin metsänomistajiin. Hän hoi- taa omaisuuttaan aktiivisesti ja viettää ison osan vapaa-ajastaan metsänhoitotöissä. S ijoittaminen vaatii paitsi hyvää pohjatyötä myös rohke utta ja riskinottokykyä. Niitä oli aikanaan repussaan myös markkinahäiriöstä, joka johtuu pitkälti laskusuhdanteesta ja tuhopuusta. ”Markkinoille on tullut Keski-Euroo TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVA SEPPO SAMULI
Kannattava kasvu myös jäsenistön etu Varainhoidon ammattilainen on seu rannut vuosien mittaan tarkasti myös Metsäliitto Osuuskunnan ja Metsä Groupin taivalta vuosituhannen vaihteen tuskan vuosista nykyiseen kukoistukseen. Ketolan mukaan se on elävä esimerkki huolellisesta strategiatyöstä ja sen määrä tietoisesta toteuttamisesta. ”Matkan varrella on jouduttu tekemään monia kovia päätöksiä, mutta valitulta tieltä ole poikkoiltu syrjäpoluille. Se on ollut Metsä Groupin ja samalla Metsäliitto Osuuskunnan jäsenten etu”, Ketola muis tuttaa. Hallintoneuvostossa hän aikoo pitää katseen tiukasti horisontissa ja hakea edessä oleviin haasteisiin ratkaisuja ennen kaikkea keskustelemalla ja yhteistyöllä. ”Hallintoneuvoston jäsenyys on tehtävä, jossa on turha lähteä mestaroimaan. Se on tiimityötä, jonka tavoitteena on varmistaa yhtiölle kannattava ja vastuullinen kasvu myös tulevina vuosina. Tätä kautta se kan taa hedelmää jäsenistöllekin hyvänä osuus korkona ja paranevina palveluina”, Ketola tähdentää. Kuinka sijoitusjohtajasta itsestään sitten tuli ”Metsäliiton mies”? ”Kyllä se lähti heti ensimmäisestä puu kaupasta. Sitä osaavat toki tehdä myös kilpailijat, mutta vastaavaa yhdistelmää jäsenetuja ja metsäalan palveluja ei saa mistään muualta.”
pan myrsky- ja kirjanpainajatuhojen takia paljon tavaraa, mikä on painanut meilläkin hintoja. Markkinahäiriö tulee jatkumaan useita vuosia, sillä ainakin nuo kirjanpaina jatuhot jatkuvat.” Kotimaiseen hakkuukeskusteluun ja kädenvääntöön siitä, pitäisikö metsänomis tajien siirtyä jaksollisesta kasvatuksesta jatkuvan kasvatukseen malliin, Ketolalta löytyy niinikään selkeä kanta.
Jyrki Ketolalla, kun hän 1980-luvun lopulla alkoi miettiä ensimmäisen metsä kauppansa tekoa. Nuori metsätalouden opiskelija oli tuol loin iskenyt silmänsä Lestijärven kunnan metsäalueeseen ja onnistui toteuttamaan tavoitteensa. Samalla runsaan 180 hehtaarin metsä sai todennäköisesti historiansa nuo rimman omistajan: Ketolalla oli tuolloin ikää vasta 23 vuotta. ”Näin jälkikäteen voi kyllä sanoa, että oli siinä hullunrohkeuttakin mukana. Onneksi sain pankkilainat maksettua ennen 1990-luvun lamavuosia”, Ketola naurahtaa. Hintojen nousu harmittaa Kyseisestä kaupasta sai myös alkunsa Ketolan kasvava kiinnostus metsänomis tukseen. Toki siihen oli syntynyt ensim mäinen kontakti jo lapsuuden kodissa vanhempien metsäpalstan kautta. ”Ei tuota palstaa kuitenkaan varsinai sena sijoituksena pidetty – eikä sitä myös kään hankittu lisää. Toki siellä riitti aina tekemistä”, Ketola muistelee. Mies on tehnyt vuosikymmenten saa tossa lukuisia tilakauppoja ja lukeutuu 1 400 hehtaarin omistuksillaan Suomen suurimpiin yksityisiin metsänomistajiin. Tilukset sijaitsevat keskisessä Suomessa molemmin puolin Kokkola–Joensuu- akselia. Taimikonhoito- ja istutustöitä tehdään vastapainoksi palaveriputkille jatkuvasti myös itse. Kaupanteossa on kuitenkin painettu viime vuosina jo jarrua. Kokeneen sijoitus ammattilaisen mielestä metsätilamarkki noilla on ollut nähtävissä ylikuumenemisen merkkejä. ”Hinnat ovat nousseet vähän turhan korkeiksi. Kehitys alkoi muutama vuosi sitten eteläisestä Suomesta, ja nyt samaa ilmiötä on havaittavissa muuallakin. Hintapyynnöt ovat aika tapissa.” Hakkuukeskustelu kummastuttaa Metsätilojen hinnannousun ohella yksi alan kuluvan vuoden puheen aiheista on ollut tukkipuun laskeva hintakehitys. Ketolan mukaan kyse on
”Valitulta tieltä ei ole poikkoiltu syrjäpoluille.”
”Nykyisellä metsänkasvulla hakkuu varaa on jatkossakin riittämiin. Lisäksi päätehakkuiden jälkeen jalostetuilla taimilla tehtävät istutukset nimenomaan lisäävät hiilinieluja. Jatkuvan kasvatuksen mallissa käy päinvastoin.” ”Jatkuvalle kasvatukselle on toki sijansa, ja se on käytännössä ainoa järkevä vaihto ehto esimerkiksi karuilla ojitetuilla soilla ja muutoinkin heikkotuottoisimmilla mailla. Sillä ei kuitenkaan ratkaista ilmaston muutosongelmaa”, Ketola painottaa. Metsä tuottaa tasaisesti Ketola on ollut vuosien varrella rakenta massa metsästä rahastosijoituskohdetta varainhoitoyhtiö Taalerille. Yhtiön ensimmäinen metsärahasto näki päivän valonsa vuosikymmenen alkupuolella. Kiinnostuksesta silloin vielä uutta sijoi- tusinstrumenttia kohtaan kertoo jotain se, että kyseinen rahasto merkittiin täy teen pikavauhtia. Viime vuosina metsärahastoja ovat perustaneet myös monet muut varainhoi totalot ja pankit. Ketolan mukaan syykin on selvä. ”Pikavoitot ovat totta kai sijoitta misen suola, mutta metsä tarjoaa pitkällä aikavälillä tasaista ja varmaa tuottoa. Se on asia, jota kokeneet sijoittajat osaavat arvos taa”, hän kertoo.
INFO
Jyrki Ketola
55-VUOTIAS varainhoitoyhtiö Taalerin johtaja Helsingistä
VALITTIIN Metsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvostoon toukokuussa 2019 PERHE: Vaimo ja kolme aikuista lasta perheineen
HARRASTAA: Metsänhoitoa, kansantaloutta ja matkailua MOTTO: Kun se on tehty, niin se on tehty TUNNETAAN: Valkoisista Pienpuu Ketola -haalareistaan
metsä groupin viesti | 25
Powered by FlippingBook