Metsä Groupin Viesti 4 - 2019

JÄSENET

Kadonneesta perintöveropäätöksestä voi tulla kallis lasku Verovähennysten sijaan mojovat mätkyt? Se on täysin mahdollista, mikäli metsäpalstojen omistajavaihdoksiin liittyvät asiapaperit ovat päässeet vuosien varrella hukkumaan.

TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVA MARKKU TISSARINEN

D igitalisaatio etenee laajalla rintamalla, ja entistä useammat arkiset asiat hoidetaan sähköi sesti joko suoraan verkkopalve luissa tai sähköisten asiakirjojen kautta. Tästä ovat saaneet esimakua myös metsänomistajat – viimeksi vuoden 2018 veroilmoituksen täyttämisen yhteydessä. Metsäveroilmoitus täytetään ja jätetään lähtökohtaisesti sähköisesti, paperiversio on tulostettava Verohallinnon verkkopalve lusta ja postitettava omin avuin. ”Sähköiset palvelut ja digitalisaatio ovat helpottaneet tiedonhallintaa, mutta paperi- arkistoille ja tulostetuille asiakirjoille on edelleen sijansa”, sukupolvenvaihdos- asiantuntija Matti Sipilä muistuttaa. ”Etenkin omistajanvaihdoksiin,

Myyntitappiosta veromätkyihin Euro kuuluu olevan tässäkin hyvä muis tinvirkistäjä, sillä matkan varrella kadon neiden veropäätösten katoamisesta voi koitua metsäpalstastaan luopuvalle yllät tävä jälkilasku. Pahimmillaan vähennys kelpoiset myyntitappiot voivat kääntyä mojoviksi veromätkyiksi. Verottaja ei säilytä lahjaveropäätöksiä. Sanojensa vakuudeksi monissa omistaja- ja sukupolvenvaihdoksissa mukana ollut Sipilä kertoo käytännön esimerkin. Aika naan lahjana saatu 100 000 euron arvoinen metsätila päätetään hakkuiden ja istutusten jälkeen laittaa myyntiin. Myyntihinta putoaa tukkipuiden puuttuessa reippaasti alkuperäi sestä ja asettuu lopulta 20 000 euroon. Metsänomistaja luonnollisesti olettaa, että hän voi kirjata metsäkaupasta 80 000 euron myyntitappion. Verottaja on kui tenkin asiasta täysin toista mieltä ja päätyy hankintameno-olettamalla 12 000 euron myyntivoittoon. ”Näin voi käydä, jos verottajalla ei ole tietoa metsätilan alkuperäisestä arvosta. Ja muutoksenhaku on todella työlästä, mi käli omat perintöveropäätökset tai lahja- ja kauppakirjat ovat kadonneet. Jos esimerkiksi vanhaa lahjaveropäätöstä ei löydy, joutuu verottaja käyttämään laskelmissaan hankin tameno-olettamaa. Se taas tietää aina myyn tivoittoa verotukseen”, Sipilä sanoo.

metsävähennykseen, perintöön tai lahjaan liittyvät asiakirjat kannattaa pitää tarkasti tallessa.” ”Hyvä nyrkkisääntö on säilyttää täl laiset dokumentit yhtä kauan kuin itse omistaa metsää. Ne on syytä pitää myös kohtuullisessa järjestyksessä, jolloin ne ovat tarvittaessa nopeasti käsillä.”

Arkisto kuntoon koko omistusajaksi

Metsää vanhemmiltaan tai sukulaisil taan perineiden kannattaa niinikään olla hereillä. Verottaja säilyttää arkistoissaan kaikki perintöveropäätökset, mutta periaate ei koske lahjaveropäätöksiä. Jos vaarin työpöydän laatikosta löytää pals toihin liittyviä asiakirjoja, veroilmoituk sia tai verotuspäätöksiä, niitä ei kannata heittää suin päin menemään. ”Esimerkiksi yli kymmenen vuotta vanhojen verotietojen selvittäminen on jäl kikäteen hidasta ja työlästä. Niille voi olla käyttöä viimeistään silloin, kun metsäpals toja laittaa myyntiin. Viisainta onkin, että avaa ja säilyttää kaiken verottajalta tulleen kirjepostin”, Sipilä ohjeistaa. Dokumenttien säilyttämiseen velvoittaa myös se, että metsänomistaja on Y-tunnuk sensa myötä rinnastettavissa elinkeinonhar joittajaan. Siinä yleissääntönä on säilyttää tositteet kuusi vuotta, tilinpäätökset ja kirjanpito vähintään 10 vuotta. ”Se on hyvä perusohjeistus veroasioiden osalta myös metsänomistajalle, mutta eten kin kauppa- ja lahjakirjat on syytä pitää tallessa aina seuraavaan omistaja- tai suku polvenvaihdokseen saakka. Metsävähen nystä kannattaa niinikään seurata samalla tarkkuudella. Erityisesti yhteisomistuksissa käytettyä metsävähennystä kannattaa seu rata tiloittain koko omistusaikansa.”

MATTI SIPILÄ SUKUPOLVENVAIHDOS-

ASIANTUNTIJA METSÄ GROUP

36 | metsä groupin viesti