TUTKIMUSTIETOA METSÄSTÄ
”Esimerkiksi energiantuotannossa syntyvän puutuhkan käytöllä metsälan noitteena on pitkät perinteet, ja lannoi tekäytön osuus onkin kasvusuunnassa. Levittämällä tuhka metsään maanparan nusaineeksi sen ominaisuudet saadaan hyötykäyttöön, ja samalla parannetaan metsän kasvua”, Pulkkinen toteaa. Tarvitaan kysyntää ja toimivaa verkostoa Ilman kysyntää minkä tahansa sivu tuotteen hyödyntäminen on hankalaa. Hyvänä esimerkkinä Pulkkinen nostaa esiin kierrätyspaperin. ”Meillä on Suomessa kolme kierrätyspa peria raaka-aineenaan käyttävää tehdasta, joista yksi on Metsä Tissuen Mäntän pape ritehdas. Jos kierrätyspaperille ei olisi ky syntää, tuskin paperin kierrättäminenkään toimisi.”
Kiertotaloudessa on kyse siitä, että yhden toimijan jäte on toisen arvokas raaka-aine. Siksi toimiva yhteistyökump paniverkosto on edellytys kiertotalouden toimimiselle. ”Tarvitaan asiakas, jolla on aitoa kiin nostusta sivutuotteiden hyödyntämiseen, mutta tarpeen on myös pitkäjänteisyys, koska tietyn sivutuotteen ominaisuudet ja toimivuus ajatellussa käyttötarkoituksessa tuottavat toisinaan yllätyksiä. Asiakkai den ohella tutkimus on äärimmäisen tärkeässä osassa, kun sivuvirroille kehi tetään uusia käyttömuotoja”, Pulkkinen kuvailee.
ajatellen. Ensinnäkin tehdas itsessään hyödyntää tuotantoon tarvitsemansa materiaalit mahdollisimman järkevästi: puunkuori kaasutetaan tuotekaasuksi, jonka käyttö mahdollistaa tehtaan toi minnan ilman fossiilisia polttoaineita. Kemikaalien osalta lähestytään suljettua kiertoa – esimerkiksi rikkihappo kier rätetään hajukaasuista takaisin tuotan nossa käytettäväksi kemikaaliksi. Toisekseen tehdas on suunniteltu usean eri toimijan ekosysteemiksi niin, että sivuvirtojen hyödyntäminen onnistuu lähellä niiden syntypaikkaa, jolloin jakei den kuljettaminen ei kuormita ympäristöä ja heikennä kannattavuutta. Äänekoskella jo vuosikymmenten ajan toiminut kumppanuusverkosto tuotannon sivuvirtojen hyödyntämisessä onkin mitä parhain osoitus Metsä Groupin edellä kävijyydestä kiertotaloudessa.
Äänekosken biotuotetehdas kiertotalouden kärjessä
Äänekosken biotuotetehdas on malli esimerkki uuden ajan tuotantolaitok sesta, joka on suunniteltu kiertotaloutta
”PELLOT JA VESISTÖT HYÖTYVÄT SELLUTEHTAIDEN SIVUVIRROISTA”
LUONNONVARAKESKUS (Luke) koordinoi hanketta, jonka tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa maanparannuskuidun vesiensuojeluvaikutuksista. Kuitulietteet maatalouden vesien- suojelukeinona (KUITU) -hanke hyödyntää jo vuonna 2014 aloitetuissa kuitulietehankkeissa Luken Jokioisten toimipis- teeseen perustettua koekenttää ja hankkeissa tuotettua tie- toa. Näissä yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyöhankkeissa myös Metsä Group on ollut mukana. Kuituliete on sellutehtaan jäteveden puhdistamon tuot- tama sivuvirta. Ravinteita ja hiiltä sisältävän kuitulietteen kyky vähentää ravinnekuormitusta todettiin jo aikaisemmissa hankkeissa Jokioisilla. Kuitulisä vähensi selvästi valumaveden sameutta, etenkin ensimmäisinä vuosina levityksen jälkeen. KUITU-hankkeessa uutuusarvo on nimenomaan valuma- aluetason tarkastelu, jollaista ei toistaiseksi ole muualla maail- massa tehty. Valuma-aluetutkimus toteutetaan Tuusulanjärven osavaluma-alueilla, joissa maanparannuskuitua pyritään levittä- mään noin 100 hehtaarin alalle. Tutkimuksessa jatketaan myös aikaisemmin perustettujen Jokioisten kenttäkokeiden seurantaa. Toisin kuin keinolannoitteet, kuituliete sisältää runsaasti orgaanista ainetta. Vesistökuormituksen vähentymisen ohella kuidun käyttö kasvattaa peltomaan hiilen määrää. Orgaani- sella aineella on suotuisa vaikutus maan kasvukuntoon ja vedenpidätysominaisuuksiin. Parantunut maan rakenne pienentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia haittoja kasvintuotannolle ja toisaalta maahan lisätty kuitu toimii ainakin lyhytaikaisena hiilivarastona. Hanke jatkuu vuoden 2021 loppuun, ja sen päätuloksena on tutkimukseen perustuva arvio maanparannuskuiduilla saa- vutettavasta alueellisesta ja valtakunnallisesta vesiensuojelu- hyödystä. Hankkeen taustalla on ympäristöministeriön käyn- nistämä Vesiensuojelun tehostamisohjelma, joka suuntaa huomion ja toimenpiteitä Itämeren ja sisävesien tilaan.”
Kuitulietteiden vesistövaikutuksia tutkiva Luken erikoistutkija Kimmo Rasa harrastaa vapaa-ajallaan metsänhoitoa.
KIMMO RASA ERIKOISTUTKIJA, LUONNONVARAKESKUS (LUKE)
40 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook