Avartava työmaavierailu Helsinkiläisen Antti Kivisaaren metsät sijaitsevat Joutsassa. Viime keväänä hän ryhtyi opiskelemaan metsätalousyrittäjän ammattitutkintoa työnsä ohessa. ”Aloitin opinnot sen varalta, että joskus joutuu kantamaan enemmän vastuuta omista metsistä. Olen mukana parissa useam man henkilön omistamassa metsässä. On hauskaa hallita metsäasioita entistä paremmin.” ”Oli kiinnostavaa kuulla mittaus- ja katkonta-asioista sekä siitä, kuinka tar kasti niitä seurataan. Sain päivän kuluessa paljon hyvää käytännön tietoa, ja sana valmis yrittäjä oli kyllä mainio ja selvästi ylpeä työstään. Moni sanoikin, että hänet minä haluaisin omaankin metsääni”, Kivisaari kertoi nauraen. Hyvinkääläinen Marjut Salomaa on haaveillut pienestä pitäen metsänomis tajuudesta. ”Kesällä sain tietää, että sukumme oli myymässä metsätilaa, jossa soranotto oli päättynyt. Tein kaupat ti lasta, josta melkein puolet on ollut soran ottoaluetta. Ensi keväänä minulla onkin arviolta 7 000 taimen istutustalkoot.” Salomaan mielestä metsäpäivä oli an toisa. Hän oli käynyt hyviä keskusteluja muiden metsänomistajien kanssa. ”En ollut ennen vieraillut hakkuutyö maalla, joten se oli avartavaa. Tajusin esi merkiksi sen, kuinka paljon tilaa iso kone metsässä vaatii ja kuinka tärkeää ennakko raivaus on.”
Laatu- ja turvallisuuspäällikkö Timo Saarentaus ja Jarno Iso-Junno kertoivat muun muassa, miten katkontatarkkuutta seurataan.
Tiedot siirtyvät Metsä Groupin tietojärjes telmään, ja toimihenkilöt tekevät tarkas tuksia maastossa samoilla kohteilla. ”Metsänhoidossa seurataan säännölli sesti maanmuokkauksen, metsänviljelyn ja taimikonhoitotöiden laatua sekä niiden toteuttajien omavalvontana että toimi henkilöidemme tekeminä.” Saarentaus kertoi myös Metsä Grou pissa käytössä olevasta laatuun, ympäris töön ja turvallisuuteen liittyvien asioiden käsittelyjärjestelmästä. ”Jos joku asia menee pieleen – tai vaikka onnistuu eri tyisen hyvin – se kirjataan järjestelmään. Jos sinne on kirjattu esimerkiksi tieto tien huonosta kunnosta, sovitaan kuka käy tarkistamassa tilanteen ja sopii mahdol liset korjaustoimenpiteet. Näin toimien esimerkiksi reklamaatiot tulevat nopeasti käsitellyiksi.” Saarentaukselle esitettiin kysymyksiä hakkuukoneiden mittaus- ja katkonta tarkkuudesta. Hän kertoi, että mittauslain mukaan mittaustarkkuuden pitää mah tua plus miinus neljän prosentin sisään. ”Meillä vaade on lakia tiukempi.” Sama mittauslaki edellyttää, että kul jettaja tarkistaa vähintään kaksi kertaa viikossa koneensa laitteen mittaustark kuuden. ”Valtaosa tekee tarkastuksia tuota useammin. Kun esimerkiksi saha vastaanottaa tukit, katkontarkkuudesta lähtee saman tien tieto hakkuukoneen tietokoneelle, minkä jälkeen kuljettaja näkee, onko katkonta kunnossa.”
sonnustautuneet vieraat työmaalleen. Hän sai heti kysymyksen hakkuukoneen mittauslaitteen kalibroinnista. ”Lain mukaan pitää tarkistusmitata kuusi pölkkyä kaksi kertaa viikossa. Minä teen sen useammin ja mittaan useamman pölkyn. Me yrittäjät olemme tavallaan samalla puolella metsänomistajien kanssa, sillä mekin saamme tilin sen mukaan, paljonko puuta on pinossa. Jo siksikin on syytä olla tarkkana.” Ennakkoraivauksen tärkeyttä ei Iso- Junnon mukaan voi liiaksi korostaa. ”Jos pientä runkoa on poistettavan puun juu rella, koneen koura ei välttämättä pysty katkaisemaan puuta, jos edes rungolle näkee. Jos ryteikköä on paljon tai raivaus tehty huonosti, on pakko nostaa kädet ylös, ajaa kone lavetille ja vaihtaa työmaata.” Kokenut kuljettaja kertoo oppineensa tunnistamaan lahopuun pullistuneesta tyvestä. ”Sellainenkin kuusi katkaistaan tyvestä, sillä ei metsässä istumapenkkejä tarvita, ja se puu kelpaa sellukattilaan. Työmailla torjumme juurikääpää biologi sella torjunta-aineella.” Iso-Junnon luokse metsänomistaja on aina tervetullut, kunhan soittaa ensin työmaan laidassa olevassa kyltissä näky vään puhelinnumeroon ja ilmoittautuu. Vaatetuskin pitää olla värikäs tai suojaliivi päällä, ja metsänomistajan on syytä lähes tyä konetta niin, että kuljettaja hänet ha vaitsee. Turvaetäisyys koneeseen pitää olla vähintään 90 metriä, kunnes kuljettaja sen sammuttaa. ”Mielelläni kuulen metsänomistajan toiveita, vaikka ne on toivottavasti kirjattu jo puukauppapapereihin, jolloin ne näky vät työohjeessani.”
Antti Kivisaari ja Marjut Salomaa olivat tyytyväisiä Metsä Groupin järjestämän metsäpäivän antiin.
Metsänomistaja on tervetullut työmaalle
Jarno Iso-Junno keskeytti harven nuksen ja vastaanotti suojaliiveihin
metsä groupin viesti | 45
Powered by FlippingBook