METSÄT
”Istuttajalla on taimivakan lisäksi mukanaan siemenpullo. Hän istuttaa osan mättäistä ja kylvää loput”, metsänhoito- päällikkö Teppo Oijala kertoo.
SEKAVILJELY ON OIVA RATKAISU HIRVIALUEILLE Luonnonvarakeskuksen mittaukset ovat osoittaneet, että sekaisin viljeltyjä kuusia ja mäntyjä pystytään kasvattamaan yksijaksoisena sekametsänä, joka on yhden puulajin metsää kestävämpi ja monimuotoisempi. M enetelmä sopii erityisesti alueille, joilla on riski hirvituhoista, ja se vähentää myös muiden tuhojen riskiä. Metsä Group on ryhtynyt markkinoimaan menetelmää met sänomistajille. Kuusen ja männyn sekaviljelystä TEKSTI MARIA LATOKARTANO KUVAT PETTERI KIVIMÄKI JA MARIA LATOKARTANO
”Sekaviljelyyn soveltuvia puolukka- ja mustikkatyypin kangasmaita on Suomessa paljon, joten menetelmä on ter vetullut”, Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylä sanoo. Taimivakka ja siemenpullo mukaan Metsä Groupin tarjoamassa viljelymallissa uudistusala kääntömätästetään, minkä jälkeen alueelle istutetaan kuusta ja kylvetään tai istutetaan mäntyä. Normaalisti kuusia istutetaan 1 000–1 200 kappaletta hehtaarille, ja männyn siementä kylvetään 150 grammaa. ”Istuttajalla on taimivakan lisäksi mukanaan siemen pullo, ja hän istuttaa osan mättäistä ja kylvää loput”, Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala kuvailee. Mänty on perinteisesti kylvetty äestettyyn tai laikutet tuun maahan, mutta kääntömätäs soveltuu hyvin myös männyn kylvöalustaksi. Kustannuksiltaan sekaviljely tulee metsänomistajalle jonkin verran edullisemmaksi kuin jos alueelle istutettai siin pelkästään kuusen taimia. Sekaviljelymetsän taimikon hoito ei Oijalan mukaan poikkea tavanomaisesta. ”Tärkeintä on, että alueelta poistetaan kasvatettavaa puustoa haittaava lehtipuuvesakko. Kuusia ja mäntyjä jä tetään hehtaarille 1 800–2 000 kappaletta ja lehtipuustoa mahdollisuuksien mukaan.” Kylvömännyt pysyvät kuusen matkassa Tähän asti intoa yksijaksoisen sekametsän viljelyyn on jarruttanut pelko siitä, että eri puulajit kasvavat alussa niin eri tahtiin, ettei sekaviljely onnistu. Luken
odotetaan helpotusta metsänuudistamiseen alueille, joilla tiheä hirvikanta vaikeuttaa puhtaan männikön viljelyä. Viljelemällä kuusta ja mäntyä yhtä aikaa metsänomistaja voi varmistaa uudistamisen onnistumisen, vaikka hirvet söisivät osan männyntaimista. Pelkästään yhtä puulajia vil jelemällä männyllä ei saataisi riittävää tiheyttä, ja puhtaalla kuusikolla kasvu jäisi sekametsää pienemmäksi. Luke tutki sekaviljelykohteita Metsä Group on käyttänyt kuusen ja männyn sekavilje lyä satunnaisesti Finsilvan metsissä 1990-luvulta saakka. Sekaviljellyt kohteet näyttivät menestyneen hyvin, joten viime kesänä yhtiö päätti tilata Luonnonvarakeskukselta (Luke) tutkimuksen sekaviljelykohteiden puuston kas vusta ja laadusta. Luke tutki puiden kasvua ja laatuominaisuuksia kym menellä sekaviljelykohteella, jotka sijaitsevat eri puolilla Etelä- ja Keski-Suomea sekä Finsilvan että kahden yk sityisen metsänomistajan mailla. Iältään kohteet olivat 10–25-vuotiaita, ja ne sijaitsivat erilaisilla maapohjilla. Tulokset olivat niin lupaavia, että Metsä Group päätti aloittaa menetelmän markkinoinnin metsänomistajille.
metsä groupin viesti | 17
Powered by FlippingBook