METSÄT
erikoistutkija Saija Huuskosen mukaan nyt saadut mittaustulokset todistavat päinvastaista. ”Mittaukset osoittivat, että kuusi ja mänty kas vavat sekaviljelykohteilla yhtä nopeasti, jos taimi konhoito tehdään ajallaan ja ohjeiden mukaisesti.” Kasvupaikan ravinteisuus vaihtelee usein sa man uudistusalan sisällä. Sekaviljelyn avulla maan kasvupotentiaali saadaan täyteen käyttöön, kun kuvion karuimmilla osilla suositaan mäntyä ja rehevämmillä kuusta. Sekapuusto on jo aiempien tutkimusten valossa osoittautunut kestäväksi erilaisia tuhoja kohtaan. Huuskosen mukaan tutkituissa metsiköissä tuhoja oli vähän. ”Mänty osoittautui hieman kuusta tuhoalttiimmaksi, mutta senkin osalta tuhoja to dettiin keskimäärin vain kahdeksalla prosentilla puista.” Huuskonen huomauttaa, että ilmaston muut tuessa on kaikin tavoin huolehdittava siitä, että tulevaisuudessa metsät ovat mahdollisimman vastustuskykyisiä erilaisia tuhoja ja taudinaiheut tajia vastaan. ”Myös tässä mielessä sekaviljely on järkevää.” Tutkimusyhteistyö Luonnonvarakeskuksen kanssa jatkuu. Puiden pituuden ja läpimitan kas vun sekä puulajisuhteiden dynamiikan lisäksi koe aloilla tarkastellaan myös puiden laatua.
Sekaviljelyyn soveltuvia puolukka- ja mustikkatyypin kangasmaita on Suomessa paljon.
mallinnusta ja paikkatietoa, on tulevaisuutta myös metsäpuolella”, Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Timo Saksa sanoo. Täsmämetsänhoito tarkoittaa, että uudis- tamisessa käytettävä puulaji valitaan paik- kaan sidotun kasvuindeksin perusteella. Sen laskennassa käytetään avuksi hakkuukoneen keräämää dataa ja metsäsuunnitelmatietoa. Kasvuindeksin pohjalta tehdyn mikrokuvioin- nin avulla koko uudistusalan puuntuottoky- vyn vaihtelu pystytään ottamaan huomioon nykyistä tehokkaammin. ”Kasvuindeksin määritystä varten uudis- tusala jaetaan 16 kertaa 16 metrin kokoisiksi pikseleiksi, joille lasketaan vuotuinen keski- kasvu aiemman puuston perusteella. Vierek- käin sijaitsevista, samankaltaisista pikseleistä koostetaan sitten mikrokuviot, joiden minimi- koko on noin neljänneshehtaari. Mikäli kasvu indeksi jää alle kuuden, mikrokuvio soveltuu männylle. Jos se asettuu kuuden ja kahdeksan väliin, kumpi tahansa puulaji tulee kyseeseen, ja jos se on yli kahdeksan, mikrokuvio soveltuu kuuselle”, Saksa esittelee. Kun tutkijat vertailivat Pirkanmaalla teh- dyssä kokeilussa metsiköiden kehitystä eri mikrokuviointivaihtoehdoilla Motti-ohjelmiston avulla, kävi ilmi, että kolmen prosentin korko- kannalla parhaan taloudellisen tuloksen antoi yhdistelmä, jossa perustettiin mänty-kuusi sekametsä verrattuna puhtaaseen kuusikkoon tai männikköön. Erot taloustuloksessa eri vaih- toehtojen välillä eivät kuitenkaan olleet kovin suuret.
Luken johtava tutkija Timo Saksa esittelee esimerkkejä erilaisista mikrokuvioinneista, joissa männyn ja kuusen osuus vaihtelee.
Paikkatietoa puulajivalinnan tueksi Täsmämetsänhoidon menetelmiä tutkittiin EU-rahoitteisessa EFFORTE-hankkeessa.
”TÄSMÄVILJELY on maataloudessa käytetty tekniikka, jossa kasvupaikan vaihtelu otetaan huomioon mahdollisimman pienipiirteisesti
tuotantopanoksia ja -toimia kohdistettaessa. Samankaltainen täsmämetsänhoito, jossa metsänuudistamisessa käytetään hyväksi
18 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook