Tarmo Kallioaho (vas.) kertoo poikansa Joni Kallioahon kanssa, ettei enää vaihda sekaviljelymenetelmää.
Sekaviljelystä hyviä kokemuksia Kuusen ja männyn seka- viljely ei ole uusi menetelmä. Valveutuneet metsänomis- tajat ovat käyttäneet sitä metsissään vuosikymmeniä. YKSI heistä on ähtäriläinen Tarmo Kallio- aho . ”1990-luvun lopulla alkoi turhauttaa se, että mäntyä istutettiin joka paikkaan, ja sen vuoksi hirvituhot olivat yleisiä.” Kallioaho alkoi pohtia vaihtoehtojaan. Hänen Ähtärissä, Virroilla ja Keuruulla sijait- sevat metsänsä kasvavat pääosin puo- lukka- ja mustikkatyypin välimaastossa olevilla maapohjilla, joten ne eivät sovellu pelkän kuusen viljelyyn. ”Lapsuudesta muistan, miten metsät olivat pääasiassa sekametsiä. Yhden puu- lajin metsät ovat syntyneet vasta viljelyn myötä.” Eräänä keväänä Kallioaho otti pullollisen männyn siementä mukaan uudistusalalle. ”Siitä se ahaa-elämys syntyi, ja sen jälkeen minulla on aina ollut siemenpullo mukana istutuksilla.” Omiin metsiinsä Kallioaho istuttaa kuu- sia 1 800 kappaletta hehtaarille ja kylvää lisäksi männyn siementä 200 grammaa. ”Kokeilin myös istuttaa mäntyä ja kuusta yhtä aikaa, mutta männyn kylväminen tun- tui helpommalta.” Kaikkiaan Kallioaholla on sekavilje- lyssä taimikoita noin 50 hehtaaria. Niistä ensimmäiset ovat nyt ensiharvennusikäi- siä. Puuston kasvuun hän on tyytyväinen. ”Tätä menetelmää en vaihda.”
Maanmuokkaus kivennäismailla kannattaa Muokattuun maahan perustettu metsä kasvaa nopeasti ja täystiheänä ja sitoo siksi hiiltä tehok- kaasti. Professori Hannu Ilvesniemi Luonnon varakeskuksesta kannustaa metsänomistajia huolehtimaan maanmuokkauksesta jatkossakin. TEKSTI MARIA LATOKARTANO KUVAT MIKA ANKKURI JA ERKKI OKSANEN M uokattuun maahan perustettu metsä sitoo ensimmäisinä vuosikymmeninään enemmän hiiltä kuin muokkaamattomaan maahan perustettu, selviää Skandinavian Journal of Forest -lehdessä julkaistusta ruotsalaistutkimuksesta. Siinä, missä muokattuun maahan perustettu metsä ehti 25 vuoden ikään mennessä sitoa hiiltä 101 tonnia per hehtaari, jäi hiilen sidonta muokkaamattomaan maahan perustetussa metsässä 78 tonniin per hehtaari. Tutkijat vertailivat hiilen sidontaa kivennäismaiden kuusi- ja mäntymet sissä erilaisilla muokkausmenetelmillä. Selvisi, että kaikki tutkituista muokkausmenetelmistä paransivat metsän hiilensidontaa.
metsä groupin viesti | 19
Powered by FlippingBook