METSÄ GROUPIN
OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 3/2026
Vaivaton prosessi, sanoivat Kalle Linkki ja Niina Wunsch Linkki, kun heidän tilansa oli liitetty FSC:hen. s. 14 ”Tästä tulee valtasertifikaatti”
KUITUPUULLE RAJATON HINTATAKUU VUODEKSI s. 10
METSÄLIITON VAALIT LÄHESTYVÄT s. 26
METSÄTUOTTEIDEN MARKKINAT MUUTTUVAT s. 46
Enemmän kuin paperia: puhtaampaa ja helpompaa arkea, omasta metsästä
Oma metsä taipuu moneen – myös pehmopapereihin. Lambin ja Serlan tutut tuotteet valmistetaan sinun metsäsi puista Mäntän tehtaallamme. Kaikki wc-papereista talouspapereihin ja nenäliinoihin on suunniteltu varmistamaan hyvä hygienia sekä pikkuisen pehmeämpi ja fiksumpi arki.
3/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
METSÄ GROUPIN
OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 3/2026
”Tästä tulee valtasertifikaatti”
Vaivaton prosessi, sanoivat Kalle Linkki ja Niina Wunsch Linkki, kun he liittivät tilansa FSC:hen. s. 14
KUITUPUULLE RAJATON HINTATAKUU VUODEKSI s. 10
METSÄLIITON VAALIT LÄHESTYVÄT s. 26
METSÄTUOTTEIDEN MARKKINAT MUUTTUVAT s. 46
Viesti_26-3.indd 1
1.9.2026 12.58
Kannessa: Kalle Linkki ja Niina
Wunsch Linkki ovat yksi- mielisiä metsänhoidon tavoitteista. s. 14
KUVA: TOMI AHO
Metsä Groupin Viesti on Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsen- ja Metsä Groupin sidosryhmälehti.
Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 77. vuosikerta.
JULKAISIJA METSÄLIITTO OSUUSKUNTA WWW.METSAGROUP.COM
PÄÄTOIMITTAJA MARIA MROUÉ MARIA.MROUE@METSAGROUP.COM
PÄÄKIRJOITUS
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ ILKKA LUUKKONEN ILKKA LUUKKONEN@ METSAGROUP.COM
Sellumarkkinat ovat muuttuneet
TOIMITUSNEUVOSTO JUHA JUMPPANEN, HELI RIPPO, STEFAN SAARISTO, JUHA LAINE, ANTTI KOSKINEN, PÄIVI ANTTILAINEN TOIMITUS POSTIOSOITE PL 10, 02020 METSÄ KÄYNTIOSOITE REVONTULENPUISTO 2, 02100 ESPOO OSOITTEENMUUTOKSET: JÄSENTEN OSOITTEET PUHELIN 010 7770 JASENPALVELUT@METSAGROUP.COM MUUT OSOITTEET MGVIESTIN.OSOITTEENMUUTOKSET @METSAGROUP.COM
S ellun valmistus on Metsä Grou- pin arvoketjun keskeinen lenkki, joka yhdistää suomalaisen met- sän ja metsänomistajat globaalei- hin loppukäyttöihin ja miljoonien kulutta- jien arkeen. Toimitamme sellua sekä Metsä Groupin omiin tuotteisiin että asiakkaille ympäri maailmaa, ja olemme läsnä kaikilla päämarkkina-alueilla. Sellu on yhä vahvem- min hygieniatuotteiden raaka-aine, ja niiden kulutus kasvaa edelleen. Kestävän kehityksen merkitys on kasva- nut. Asiakkaamme erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa edellyttävät käyttämil- tään raaka-aineilta vastuullisuutta ja luotet- tavaa alkuperää. FSC-sertifikaatin merkitys on kasvanut niin Euroopan kuin Pohjois- Amerikan markkinoilla. Metsien kestävä käyttö, sertifioidut toimitusketjut ja vastuul- linen toiminta ovat liiketoimintamme perus- edellytyksiä. Uudistava metsätalous ja fos- siilista polttoaineista vapaa tuotantomme on myös noteerattu korkealle. Toimintaympäristömme on muuttunut. Sellumarkkina on ollut haastava jo useiden
vuosien ajan, eikä kyse ole pelkästä suhdan- nevaihtelusta vaan pysyvistä muutoksista. Kiinan kasvanut ylikapasiteetti paperin ja kartongin tuotannossa on alentanut pape- rin ja kartongin hintoja. Samaan aikaan Kii- nan paperintuotantoon integroitu lehtisellun tuotanto on kasvanut, mikä pitää niin mark- kinahavu- kuin lehtisellun hinnat matalina. Nyt menestyksen ratkaisee kilpailu- kyky. Olemme viimeisen kymmenen vuoden aikana investoineet tuotantomme uudista- miseen, ja modernit biotuotetehtaat luovat vahvan perustan kustannuskilpailukyvylle. Menestys edellyttää myös kilpailukykyistä puuraaka-ainetta ja sen tasaista saatavuutta tehtaiden täyden käynnin varmistamiseksi. Vaikka toimintaympäristö on muuttunut, yksi asia on säilynyt: laadukkaalle, vastuulli- sesti tuotetulle pohjoiselle sellulle on kysyn- tää. Tehtävämme on vastata siihen.
ILMOITUSMARKKINOINTI RIITTA ANTINMÄKI RIITTA.ANTINMAKI@HTF.FI
ULKOASU WWW.BERRYCREATIVE.FI
KIRJAPAINO PUNAMUSTA
PAINOS 110 000
PEFC/02-31-151
PAPERI GALERIE FINE SILK 90 G/M²
PEFC-sertifioitu
Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi
Ismo Nousiainen Toimitusjohtaja Metsä Fibre
PALAUTE METSAGROUPINVIESTI@ METSAGROUP.COM
3
3/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
Vain yhdelle myydään 30
Ilkka Uusitalo ei ole koskaan myynyt puuta muille kuin Metsä Groupille. Hänestä tuli Metsäliiton hallinto neuvoston puheenjohtaja huhtikuussa.
4
3/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
METSÄ GROUPIN VIESTI 3/26
3 7 8
Pääkirjoitus
Henkilökuvassa
Ajankohtaista metsässä
10 14 17 19 22 23 26 33 34 36 37 39 42 43 44 46 52 53 54
Houkutteleva hintatakuu
Maajussi ja morsian valitsivat FSC:n
Uudistavaa metsätaloutta tutkitaan
Yllättävä tieto avohakkuista
24 Taimet vievät flow-tilaan
Luontohaitat ylikompensoidaan
Jussi Linnarannan kolumni
Parhaimmilaan tätä ei edes tajua työksi, sanovat Oskari Tamminen (vas.) ja Otto Haapalainen.
Vaalit lähestyvät
Taimikonhoidon hinta tiedetään nyt etukäteen
Muutos näkyy koneyrittäjillä
Termit tutuiksi: jalostettu taimi
Muista Metsän sijoituskohteet
Sekametsän hyödyt
Uuden metsänomistajan vinkit
Parempi tulos
Metsä Groupilla suuri merkitys Suomelle
Markkinat muuttuvat
Muoto-tehdasta laajennetaan
Serla menestyi testissä
Kirjan kannet kartongista
50
Kerto LVL on säilyttänyt suosionsa vaikeinakin aikoina, etenkin Yhdys- valloissa. Kertopuutehdas starttaa Äänekoskella
12
Puumarkkina- katsaus
Haluatko antaa palautetta? Lähetä postia osoitteeseen
Me Metsä Groupissa uskomme pohjoisen puun pitkän aikavälin hyvään kysyntään, kirjoittaa Juha Jumppanen.
metsagroupinviesti@metsagroup.com tai Metsä Groupin Viesti, PL 10, 02020 Metsä .
5
Pyydä kiinteähintainen tarjous taimikonhoidosta
Taimikonhoidolla varmistat, että metsäsi pysyy elin- voimaisena ja kasvaa hyvin – puut saavat riittävästi kasvutilaa ja ne järeytyvät nopeasti. Sinun kannattaa tehdä taimikonhoito ajallaan, sillä toimenpiteen myöhästyessä työ on haastavampaa, siitä aiheutuvat kustannukset nousevat ja metsän kasvu kärsii.
Yksityismetsänomistajana saat taimikonhoitoon metka-tukea. Me haemme tuen puolestasi suoraan sinulle työn valmistuttua. Tuki on 200 euroa per hehtaari ja metka-tukea voi hakea 5 vuoden välein.
Pyydä varhaisperkaus- ja taimikonharvennustöille kiinteähintainen tarjous, joka perustuu juuri sinun taimikkosi vaatiman työn vaativuuteen – eikä hinta muutu taimikonhoitotöiden toteuttamisen jälkeen: metsagroup.com/metsaasiantuntija.
3/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
HENKILÖKUVASSA
NAAPURIN TUKKEJA EI JÄTETÄ P ohjois-Suomen metsissä turvemaat ja ojitetut suot ovat arkea. Metsänhoito vaa- tii siksi tavallista enemmän suunnittelua: kantavia kesähak- kuukohteita on vähän ja metsäauto tieverkosto on etelää harvempi. Tukit täytyy joskus ajaa pitkän matkan päähän naapurien maiden kautta kesätien varteen. Tukeilla on kiire: jos ne jäävät kesällä met- sään, ne pilaantuvat. Kunnostus ojituksissa mennään aina minimillä, ja vesiensuojelusta huolehditaan esimerkiksi lietekuopilla ja kaivuu- katkoilla. Parasta pohjoisessa on yhteisöllisyys: naapurit auttavat, jotta puut saadaan liikkeelle. Työ on pitkäjänteistä – metsiä hoidetaan seuraaville sukupolville, ei pika voittojen vuoksi.
Tero Linnainmaa Metsäasiantuntija, Oulun hankintapiiri
TEKSTI JOHANNA LINDBLOM KUVA SINI PIRNES
7
3/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
AJANKOHTAISTA METSÄSSÄSI
Metsäliitto Osuuskunnan jäsenedut • Oma metsäasiantuntija ja tilakäynti veloituksetta • Puukauppa ja korjuu • Metsän- ja luonnonhoitopalvelut • Bonukset • Sijoitusmahdollisuudet • Metsäsertifiointi (PEFC ja FSC®) • Metsä Group Plus -hoitomalli • Sukupolvenvaihdospalvelu • Metsä Groupin Viesti • Tapahtumat • Sopimusasiakkaille lisäetuja Metsäasiantuntijoiden yhteystiedot • Voitonjako* • Metsäverkko • Metsäsuunnitelma Kaikkien metsäasiantuntijoidemme yhteystiedot löytyvät osoitteesta metsagroup.com/metsaasiantuntija Pidä jäsentietosi ajan tasalla Muista pitää tila-, tili- ja yhteystietosi ajan tasalla. Helpoiten se tapahtuu Metsä verkossa. Voit myös tulostaa muutos lomakkeen verkkosivuiltamme osoitteesta metsagroup.com/jasentiedot ja lähettää sen allekirjoitettuna asiakaspalveluun. Omis- tajajäsenenä olet itse vastuussa siitä, että jäsentietosi mukaan lukien tilinumerotie- tosi ovat ajan tasalla. Huomioithan, että esi- merkiksi tilinumerosi puuttuminen voi johtaa tilanteeseen, jossa Metsäliitto Osuuskunta ei pysty maksamaan jäsenyyteesi liittyviä suori- tuksia kuten voitonjakoa tai osuuspääomien palautuksia. Mikäli emme saa tilinumeroasi ennen kuin lainsäädännön mukaiset vanhen- tumisajat täyttyvät, voit lopulta kokonaan menettää oikeutesi näihin suorituksiin.
KUVA METSÄ GROUP
Kirjapainajan jättämä kuvio tulee näkyviin, kun kuusen kuori irtoaa puun kuollessa. Kuluvana kesänä tuhot jäivät maltillisiksi.
Tarkista taimikot
• KESÄN 2026 OLOSUHTEET eivät laajasti suo- sineet kirjanpainajan joukkoesiintymiä, ja Luon- nonvarakeskuksen seurantatietojen perusteella tuhotilanne on pysynyt valtakunnallisesti melko maltillisena verrattuna viime vuosien pahim- piin tuhovuosiin. Erityisesti varttuneiden kuusi- koiden kuntoa kannattaa kuitenkin seurata edel- leen, sillä paikallisia tuhoja voi esiintyä etenkin kasvukunnoltaan heikentyneissä metsiköissä. Päivitimme tuhoriskistä kertyvän karttatason toi- sen kerran tälle vuodelle, käy katsomassa omien metsiesi tilannetta Metsäverkossa! • VAIKKA TAIMIKON- JA NUOREN METSÄN hoidon Metka-tukien määrärahat ovat kulu- vana vuonna loppuneet kesken ja osa hake- muksista siirtyy käsiteltäväksi vuoden 2027 määrärahoista, taimikonhoito on edelleen yksi metsänomistajan kannattavimmista investoin- neista. Oikea-aikaisella hoidolla varmistetaan metsän hyvä kasvu, puuston laatu ja tulevat hak- kuutulot vuosikymmeniksi eteenpäin. Uudis- timme taimikonhoidon hinnoittelua kiinteähintai- seksi – lue lisää tästä lehdestä (s. 33). • SYKSY ON HYVÄÄ AIKAA tarkastaa ja hoitaa pienet taimikot, ettei tuleva lumi paina heinää taimien päälle. Maanmuokkauksia voidaan tehdä niin pitkään kuin lumi ja routa eivät ole esteenä, jolloin uudistusalat ovat valmiita ensi kevään vil- jelyille. Myös elo-syyskuussa tehtävä syysistutus on varteenotettava vaihtoehto sopivilla kohteilla. Muistathan tilata uudistamistyöt jo puukaupan yhteydessä, jotta taimitoimitukset ja istutukset on helppo sovittaa haluttuun ajankohtaan!
Asiakaspalvelun yhteystiedot ma–pe klo 8–16 010 7770 jasenpalvelut@metsagroup.com M etsäliitto Osuuskunta, asiakas palvelu, PL 10, 02020 Metsä Chat-palvelu www.metsagroup.com/puunhankinta www.metsaverkko.fi Olemme myös somessa Facebook: Metsä palvelee
Tiina Laine Metsänhoitopäällikkö Metsä Group
*Metsäliitto Osuuskunnan edustajisto päättää vuosittain osuuskoroista ja muusta voitonjaosta hallituksen esityksestä. Takeita voitonjaosta ei ole.
PEFC/02-31-03 FSC-C111942 FSC-C014476
8
3/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
Metsä Group ja Qutwo yhteistyöhön
METSÄVERKKOON MUUTOKSIA
METSÄ GROUP JA TEKOÄLY-YHTIÖ QUTWO aloittavat yhteistyön, jonka tavoitteena on nostaa puuraaka- aineesta saatavaa arvoa ja vahvistaa Metsä Groupin kilpailukykyä. ”Metsä Groupin sitoutuminen pitkäjänteiseen kehitysyhteistyöhön Qutwon kanssa synnyttää tekoäly malleja, jota kumpikaan ei rakentaisi yksin. Näin eurooppalaiset yritykset voi- vat olla teknologian eturintamassa sen sijaan, että seuraavat muita”, sanoo Qut- won perustaja Peter Sarlin . Ensimmäiset kehityshankkeet kes- kittyvät puunhankinnan optimointiin ja tehtaiden jalostuslinjojen tuottavuuden parantamiseen. Tekoälyn ansiosta voidaan yhä paremmin ottaa huomioon useita tekijöitä samanaikaisesti, ja se tehostaa puun matkaa metsästä tehtaalle.
METSÄVERKON METSÄSUUNNITELMA MUUTTUU: vanha metsäsuunnittelunä- kymä jää pois, ja uuteen jo tarjolla ollee- seen näkymään tehdään parannuksia. Muutoksista tiedotetaan Metsäverkossa. Metsäverkko on Metsä Grou- pin asiakkailleen tarjoama maksuton verkkopalvelu, joka helpottaa metsä- omaisuuden hallintaa.
METSÄPOLKU NUORILLE
VIROLAHDELLA SIJAITSEVA HARJUN oppimiskeskus rakentaa yhdessä Metsä Groupin ja Kaakonkulman 4H-yhdistyksen kanssa Vahtivuoren metsiin uuden metsä- aiheisen oppimispolun. Se tarjoaa nuorille mahdollisuuden tutustua metsään, met- sätalouteen ja metsäalan ammatteihin.
Tekoälyä käytetään jo muun muassa metsätuhosovelluksessa.
Jäsenten osuusvelvoitteita tarkastetaan
MUISTA TILATA TAIMET
osuussijoitusvelvoite on kerrottu laskentaperusteineen. Sen mukaan jäseniä ohjeistetaan osuussijoitusten suhteen riippuen siitä, onko sijoitusvel- voite tarkistuksen myötä kasvanut vai vähentynyt. Huolehdithan myös itse omien tie- tojesi ajantasaisuudessa. Oikeat jäsen tiedot ovat jäsenen vastuulla. Jäsenyy- den tiedot voit tarkastaa Metsäverkon Asiakastiedot-osiossa osoitteessa www.metsaverkko.fi.
METSÄLIITTO OSUUSKUNTA TARKASTAA uudella automaattisella prosessilla jäsenten metsäkiinteistöjen pinta- aloja ja niiden perusteella laskettuja perusosuuksien sijoitusvelvoitteita. Tarkastusta tehdään, jotta jäsenkuntaa kohdellaan varmasti samanarvoisesti sääntöjen mukaisesti eli sijoitettujen perusosuuksien määrä on oikeassa suh- teessa metsäomaisuuteen. Osa jäsenistä saa kirjeen, jossa tietoihin päivitetty tarkastettu
PUUNTAIMET JA SIEMENET kannattaa tilata metsän päätehakkuun yhteydessä, jotta uusi metsä saadaan nopeasti kas- vamaan. Jos tarvitset ensi keväänä taimia, siemeniä tai istutustöiden teki- jöitä, kannattaa tilata ne mahdollisimman nopeasti, viimeistään lokakuun aikana. Ota yhteyttä Metsä Groupin metsäasian- tuntijaasi asian hoitamiseksi.
TURVALLISUUS ON AMMATTITAITOA
Ota vielä tästä kypärä päähän.
Ei täällä onneksi tuhoja näy.
Halojaa. Voiko tulla katsomaan motoa? Metsäverkko näyttää, että kirjanpainajariski on koholla. Menenpä katsomaan.
Pue värikästä päälle, hirvijahti on alkanut.
Kyllä voi, mutta pue päälle huomioliivi, jonka sait kun teit puukaupat.
9
3/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
M etsä Group lupaa rajattoman hintata- kuun nykyisille omistajajäsenilleen ja niille metsänomistajille, jotka liitty- vät Metsä Groupin omistajajäseniksi. Etu on voimassa niissä puukaupoissa, jotka tehdään välillä 17.8.–15.10.2026 välisenä aikana. Hintatakuu koskee kuitupuusta maksettavaa hintaa. Hintatakuu tarkoittaa sitä, että jos puun osto- hinta nousee kaupantekohetken jälkeen, sovit- tua hintaa tarkistetaan. Nyt Metsä Group lupaa tarkistaa kuitupuun hintaa, jos puukauppa on tehty kampanja- aikana ja jos puun hinnat nousevat syyskuun 2027 loppuun mennessä. Mahdollinen lisätili maksetaan metsänomistajalle vuoden 2027 jou- lukuussa. Jos hinnat laskevat, metsänomistajan saama puukauppamaksu ei kuitenkaan pienene. Hintatakuun lisäksi Metsä Group maksaa kampanjan ajan euron lisäbonuksen jokaiselle tukki- ja kuitupuukuutiometrille. Kampanja bonus maksetaan tavallisen bonuksen päälle ja sen voi lunastaa rahana seuraavan puukaupan yhteydessä tai käyttää esimerkiksi metsänhoito- töiden maksamiseen. ”Puulle on erinomainen kysyntä ja puun hin- nat ovat Suomessa metsänomistajan kannalta erittäin vahvalla tasolla, kun tilannetta vertaa pidempään historiaan. Haluamme kannustaa metsänomistajia puukaupoille ilman huolta mahdollisesta tulevasta hinnanmuutoksesta sekä tarjota tavallista paremmat edut myös uusille omistajajäsenille”, sanoo Metsä Grou- pin puukauppa- ja metsäpalvelujohtaja Juho Rantala . HINTATAKUUMALLISSA PUUN HINTA sidotaan Metsä Groupin alueelliseen hintaindeksiin ja oman puukaupan takuuhinnan kehitystä voi seurata Metsäverkko-asiointipalvelussa. Sopimusasiakkaiden hintatakuukausi on tavalliseen tapaan voimassa myös kampanjan jälkeen 1.12.–31.5. Kannattaa olla hyvissä ajoin yhteydessä omaan metsäasiantuntijaan, jotta kaupan ehtii tehdä kampanjan aikana, Rantala sanoo. ”Monissa tapauksissa puukauppatarjous vaa- tii maastokäynnin, ja hyvä on varata aikaa myös tarjouksen läpikäymiseen.”
Kuitupuulle rajaton hintatakuu vuodeksi Metsä Group antaa omistajajäsentensä 17.8.– 15.10.2026 tekemille puukaupoille vuodeksi rajattoman hintatakuun, joka voi nostaa kuitupuun hintaa takautuvasti. Etu koskee sekä nykyisiä että uusia jäseniä. Lisäksi tukki- ja kuitupuulle maksetaan yhden euron lisäbonus.
TEKSTI METSÄ GROUP KUVA PETRI LYYTIKÄINEN
TUTUSTU ALKUSYKSYN PUUKAUPPAKAMPANJAAN
JA SEN EHTOIHIN : metsagroup.com/ hyvaametsasta
Hintatakuu tarkoittaa, että jos puun hinta nousee kaupanteon jälkeen, hintaa tarkistetaan.
10
3/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
NIMITYKSIÄ
PALAUTETTA
PÄÄTOIMITTAJALTA
Uudet asiantuntijat
EDELLÄKÄVIJÖITÄ
Juri Koivunoro Puh. 040 677 1137 Kouvolan Valkeala, Viiala, Enäjärvi, Kaipiainen, Saaramaa Juuso Paldanius Puh. 040 630 4397 Viitasaari länsi
Maria Mroué Viestintäjohtaja Metsä Group
TEKOÄLYSTÄ puhutaan pal- jon, ja jokaista on kilvan hopu- tettu käyttämään tekoälyä kaikkeen mahdolliseen. Nyt yrityksissä on havah- duttu yhä kallistuviin lisens- seihin ja ennakoimattomiin kustannuksiin. Esimerkiksi kuljetusyhtiö Uber kertoi, että sen koko vuoden AI-budjetti oli syöty huhtikuussa. Oikeassa paikassa tekoäly voi auttaa tekemään loikan tuottavuudessa tai laadussa. Kaikkeen ei kuitenkaan kan- nata käyttää kalleinta kieli- mallia, ja yrityksen pitää tun- nistaa asiat, jotka kannattaa automatisoida tai tehostaa tekoälyn avulla. Metsäasiantuntijamme ovat pitkään hyödyntäneet tekoälyä esimerkiksi metsätu- hojen ennakoinnissa ja puu- kaupan ja taimikonhoidon hinnoittelussa. Tekoäly yhdis- tää valtavan määrän dataa ja auttaa tekemään oikeita pää- töksiä nopeasti. Seuraavaksi tuomme teko- älyn prosesseihimme teko- äly- ja kvanttiteknologiayritys Qutwon kanssa. Ensimmäiset kehityshankkeet keskittyvät puunhankinnan ja puun koko- naisvaltaisen käytön opti- mointiin sekä pehmopaperi- tehtaiden jalostuslinjojen tuot- tavuuden parantamiseen. Meiltä Metsästä löytyvät edelläkävijät myös tekoälyssä.
Rahaa luontohankkeille
Anna arviosi lehdestä
METSÄ GROUPIN LUONTO HANKKEIDEN rahoitusohjelmaan valittiin tänä vuonna 22 uutta monimuotoisuutta vahvistavaa ja ennallistavaa hanketta eri puo- lilta Suomea. Rahoitusta myön- nettiin yhteensä 300 000 euroa. Tämän vuoden haussa painot- tuivat muun muassa hankkeet, joissa yhdistyvät konkreettiset luonnonhoitotoimet, ympäristö- kasvatus ja yhteisöllisyys.
ANNA PALAUTETTA METSÄ GROUPIN Viesti -lehdestä vastaamalla verkko kyselyyn. Kyselyssä on kolme kysy- mystä. Palautekysely on anonyymi. Arvomme kaikkien vastanneiden kesken pehmopaperituotepaketteja neljä kertaa vuodessa. Yhteystiedot kysytään palaut- teen lähettämisen jälkeen, eikä niitä voi yhdistää annettuun palautteeseen. Pääset antamaan palautetta alla ole- van QR-koodin avulla tai kirjoittamalla verkkoselaimeen osoitteen: http://vastaa.innolink.fi/viesti
MITEN QR-KOODI TOIMII? Osoita koodia puhelimen kameralla, aivan kuin oli- sit ottamassa kuvaa. Kun kamera on tarkentanut koodiin, näyttöön tulee teksti: innolink.fi. Klikkaa tekstiä, ja kysely avautuu selaimeen.
11
3/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
M aailmantalouden epävarmuus on näkynyt niin tuote- kuin puumarkkinoilla. Yksityismet- sien puun tarjonta oli alku- vuonna odotettua vähäisempää, vaikka puun hinnat ja kysyntä ovatkin olleet hyvällä tasolla. Erityisesti tukkipuun hinnat ovat pysyneet vahvoina, ja kuitu- puun hintatasokin on selvästi Venäjän hyökkäyssotaa edeltävää aikaa parempi. Viime viikkoina on kuitenkin nähty selviä merkkejä puumark-
ja luomme hyvinvointia suomalaiseen yhteiskuntaan. Me Metsä Groupissa uskomme vah- vasti pohjoisen puun pitkän aikavä- lin hyvään kysyntään. Samalla tiedos- tamme, että kilpailukyky syntyy jatku- vasta uudistumisesta. Puunhankinnan ja metsäpalveluiden strategiamme kes- keisiä painopisteitä ovat muun muassa kustannustehokkuuden parantaminen, FSC-puun saatavuuden vahvistaminen, metsäpalveluliiketoi- minnan kasvattaminen, ilmastonmuutokseen
kinoiden normalisoitu- misesta määrällisesti. Vaikka metsäteollisuus- tuotteiden markkinat ovat edelleen haastavia, ostamme puuta täyttä vauhtia teollisuuden tarpeisiin. Tarvetta on kaiken tyyppisille leimi- koille, ja erityisen vahvaa kysyntä on koivutukille sekä FSC®-sertifioidulle puulle, jonka merkitys kasvaa jatkuvasti asiak- kaidemme vaatimusten mukana. Meillä on omistaja- jäsenille tarjolla erin- omainen kampanjaetu lokakuun puoleen väliin asti. Saat vuodeksi kuitu- puun rajattoman hinta-
sopeutuminen sekä datan ja tekoälyn hyödyntämi- nen kaikissa keskeisissä prosesseissamme. Tavoitteenamme on tarjota metsänomistajille entistä parempia palve- luja ja helpompaa asioin- tia. Hyvä esimerkki tästä on uusi tekoälyyn perus- tuva taimikonhoitotöiden suunnittelu- ja hinnoitte- lumalli. Se mahdollistaa kiinteän hinnan antami- sen jo tarjousvaiheessa, mikä tekee palvelusta metsänomistajalle aiem- paa läpinäkyvämmän ja ennustettavamman. Käynnistimme yhteis-
Juha Jumppanen Metsäjohtaja Metsä Group
Maineemme ja sidosryhmä tukemme
PUUMARKKINAKATSAUS
metsänomistajien keskuudessa ovat alan parhaat.
Puumarkkinat piristymään päin – hienoja kampanjaetuja tarjolla
takuun, joka voi nostaa kuitupuun hintaa takautuvasti. Lisäksi maksamme kam- panjan ajan yhden euron suuruisen lisä- bonuksen nykyisen bonuksen päälle sekä tukki- että kuitupuulle. Nyt onkin mainio aika tehdä puukauppaa. Yhdessä omis- tajajäsentemme kanssa rakennamme metsien kestävää kasvua, vahvaa tule- vaisuutta koko suomalaiselle metsäalalle
työn suomalaisen tekoäly- ja kvanttitek- nologiayritys Qutwon kanssa. Tavoit- teemme on syventää tekoälyn käyttöä. Pyrimme kasvattamaan puuraaka- aineesta saatavaa arvoa läpi koko arvo- ketjun. Vahvistamme myös uudistavan metsätalouden käytäntöjä. Näemme vas- tuullisuuden edelleen vahvana kilpailu- tekijänä, joka luo lisäarvoa sekä metsän- omistajille että asiakkaillemme. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että maineemme ja sidosryhmätukemme metsänomistajien keskuudessa olivat myös tänä vuonna alan parhaat Repu- tation and Trust Analytics -yhtiön alku- kesästä toteuttamassa tutkimuksessa. Metsänomistajien antama asiakaspalaute puukaupasta ja metsänhoitotöistä saa- vutti uuden ennätystason. Korjuunkin asiakaspalaute oli lähes ennätystasolla. Nämä ovat hienoja esimerkkejä siitä, että yhteistyömme toimii ja olemme oikealla kehittämisen tiellä. Kiitos yhteistyöstä ja aktiivista syksyn jatkoa kaikille.
Puun kysyntä syyskuun alussa
Länsi-Suomi
Itä-Suomi
Pohjois-Suomi
Mäntytukki
Kuusitukki
Koivutukki
Mäntykuitu
Kuusikuitu
Koivukuitu
Metsäenergia
FSC-C111942
12
TrueRange Expanding
Lapua True-Range Expanding® (TRX) on moderni metsästysluoti, joka tarjoaa poikkeuksellisen osumatarkkuuden ja uskomattoman terminaaliballistisen suorituskyvyn. Polymeerinen TRX-kärki yhdessä luodin rakenteen kanssa varmistaa luodin hallitun avautumisen ja sienettymisen heti osumasta, jopa markkinoiden matalimmalla iskemänopeudella.
TRX-luotien terminaaliballistiikkaa eri osumanopeuksilla:
6,5 mm N583 7,8 g / 120 gr TRX
6,5 Creedmoor, 6,5 x 55 SE
900 m/s 0 m
800 m/s 50 m
700 m/s 190 m
600 m/s 330 m
500 m/s 485 m
.30 N585 9,7 g / 150 gr TRX
308 Win
900 m/s 0 m
800 m/s 50 m
700 m/s 165 m
600 m/s 285 m
530 m/s 380 m
500 m/s 420 m
.30 N584 10,7 g / 165 gr TRX
30-06 Spring., 300 Win. Mag.
900 m/s 0 m
800 m/s 150 m
700 m/s 290 m
600 m/s 445 m
530 m/s 550 m
500 m/s 610 m
Skannaa QR-koodi ja lue lisää!
LÖYDÄ LÄHIN JÄLLEENMYYJÄSI: Nordic Distribution Oy NorDis – www.nordis.fi
3/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
FSC TOI SUKUTILAN METSILLE UUDEN SUUNNAN
Ilmasto- ja luontonäkökulmien merkitys on kasvanut, sanovat Kalle ja Niina Wunsch Linkki.
14
3/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
TEKSTI MARIA LATOKARTANO KUVAT TOMI AHO Kalle Linkille ja Niina Wunsch Linkille sertifiointi on työkalu, jolla tähdätään ilmastoviisaaseen metsänhoitoon. O man kotitilan metsien FSC®-sertifiointi oli pyö- rinyt Kalle Linkin mie- lessä jo jonkin aikaa. Kun Metsä Groupin metsä- asiantuntija kysyi, halu- aisiko hän selvittää, miten tila soveltuisi FSC:hen, oli helppo vastata myönteisesti. ”FSC oli ollut takaraivossa parin vuo- den ajan. Uskon, että siitä tulee valtaser- tifikaatti, ja haluan olla ajan hermolla”, Linkki kertoo. Linkin Sastamalassa sijaitseva koti- tila on ollut suvun omistuksessa pitkään. Kalle Linkki edustaa äidin puolelta tilan yhdettätoista ja isän puolelta kymme- nettä sukupolvea. Linkki kertoo olleensa pitkään perin- teisen metsänhoidon kannattaja. Esimer- kiksi se, että hoitotyöt tehdään ajallaan ja että uudistamiseen käytetään laaduk- kaita taimia, on ollut hänelle tärkeää. Viime vuosina näkökulma metsänhoi- toon on kuitenkin laajentunut. ”Ilmasto- ja luontonäkökulmat ovat tulleet tärkeämmiksi. Osin siksi, että tykkään liikkua luonnossa, vaeltaa ja istua laavulla nuotiolla. Osin siksi, että omissakin metsissä on näkynyt ilmas- tonmuutoksen aiheuttamia ongelmia, kuten esimerkiksi kirjanpainajatuhoja. Mitä enemmän ilmastoasioista tietää, sitä paremmin ne haluaa huomioida myös metsänhoidossa.” Ajattelutapaan on osaltaan vaikutta- nut myös puoliso Niina Wunsch Linkki , jolle metsän luontoarvot ovat erityisen tärkeitä. ”Kun niillä on itselle iso merkitys, niin niitä on tässä vähän rummuttanut”, hän naurahtaa. Kalle Linkki omistaa sukutilan met- sät, minkä lisäksi Kalle ja Niina omista- vat metsää myös yhdessä. Metsänhoidon
Kalle Linkki teroittaa raivaussahaa.
tavoitteista he ovat olleet alusta asti yksi- mielisiä. ”Sukutilalla on pitkä historia ja meillä- kin on jälkikasvua, joten on tärkeää, että metsä säilyy elinvoimaisena myös heille.” FSC-sertifioinnissa Kallea mietitytti etukäteen eniten pysyvän suojelun vaa- tima pinta-ala. FSC edellyttää, että tilan maista viisi prosenttia on pysyvän suoje- lun piirissä. ”Jännitti, että löytyykö sopivia koh- teita, kun metsää oli aiemmin hoidettu puhtaasti talousmetsänä.” Metsä Groupin metsäluonnonhoidon asiantuntija laati Kallelle ja Niinalle luon- noksen uudesta metsäsuunnitelmasta. Suunnitelmassa oli eritelty sekä pysyvän suojelun kuviot että erityisen metsänkä- sittelyn piiriin siirtyvät kohteet. Tällaisia ovat esimerkiksi jatkuvapeitteisesti kas- vatettavat metsät sekä metsät, joissa leh- tipuuston osuus on korkea. ”Koko prosessi oli todella vaivaton ja saimme myös itse ehdottaa esimerkiksi suojeltavia kuvioita”, Kalle kertoo. Suojelupinta-alan täyttymistä hel- potti se, että tarkasteluun voitiin ottaa sekä pariskunnan yhteisesti omistamat että Kallen omassa omistuksessa olevat metsät. ”Riitti, että suojelussa on viisi pro- senttia koko pinta-alasta, ei niin, että viisi prosenttia minun metsistä ja viisi
prosenttia yhteisistä metsistä”, Kalle sanoo. Pysyvän suojelun piiriin siirtyy esi- merkiksi luonnontilainen suo, jolla kas- vaa yli satavuotiaita, mutta karun kasvu- paikan vuoksi heikkokasvuisia mäntyjä. Toinen suojeltava kuvio on vaihteleva kokonaisuus suota, lehtipuuvaltaista metsää kuusialikasvoksineen ja eri-ikäis- rakenteista metsää, jossa on myös uudis- tuskypsää puustoa. ”Siinä on oikeastaan yhdellä kuviolla koko metsän kirjo”, Kalle sanoo. Erityisen käsittelyn kohteiksi vali- koitui juuri harvennettuja vanhoja seka metsiä, joissa on vahva alikasvos, sekä rauduskoivikoita. Niitä kasvatetaan jatkossa jatkuvapeitteisinä ja lehtipuu valtaisina. Luonnoksen saatuaan Kalle ja Niina kävivät sen yhdessä läpi. Molempien mie- lestä ehdotus vaikutti pääpiirteissään toimivalta. Ainoastaan yksi muutos oli tarpeen. ”Alkuperäisessä suunnitelmassa suo- jeltavaksi oli ehdotettu koivikkoa, johon ymppäsin pakurikääpää 5–6 vuotta sit- ten. Se ei ymppäyksen vuoksi sovellu suo- jelukohteeksi, joten se vaihdetaan toiseen kuvioon”, Kalle kertoo.
FSC:N SEURAUKSENA jatkuvapeitteistä kasvatusta tullaan tilan mailla
15
3/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
RAKKAUS LÖYTYI MAAJUSSILLE MORSIAN -OHJELMASTA
KALLE LINKKI JA Niina Wunch Linkki tapasivat toisensa Maajussille morsian -ohjelman kautta vuonna 2021. Niina kiinnostui Kallesta nähtyään tämän esittelyn. Leppoisaksi kuvailtu Kalle kertoi pyörittävänsä sukunsa maa- tilaa Sastamalassa ja työskentelevänsä diplomi-insinöö- rinä sairaalakalusteita valmistavassa yrityksessä. Kalle kertoi myös viihtyvänsä luonnossa ja toivovansa rinnalleen luotet- tavaa elämänkumppania. Niina päätti kirjoittaa, vaikka ajatus osallistumisesta tv- ohjelmaan jännitti. Päätös kannatti. Tutustuminen eteni nopeasti ja pari ihastui toisiinsa päätä pahkaa. Nykyisin he jakavat yhteisen arjen lisäksi myös kiinnostuksen metsän- hoitoon.
Muutamissa kohteissa voidaan siirtyä jatkuvapeitteiseen kasvatukseen, sanoo Niina Wunsch Linkki.
käyttämään aiempaa useammilla kuvi- oilla, Kalle arvioi. ”Sitä on pohdittu aiemminkin, mutta olemme ajatelleet, ettei siihen oikein löydy sopivia kohteita. Nyt täytyy miettiä aiem- paa tarkemmin, soveltuisiko jatkuvapeit- teinen metsänkasvatus tai pienaukkohak- kuu jollekin kuviolle”, Kalle sanoo. ”Meillä on muutamia kuvioita, joilla on useampi latvuskerros. Esimerkiksi näissä jatkuvapeitteiseen kasvatukseen voidaan siirtyä vähitellen”, Niina täydentää. FSC-sertifioidulle puulle on kysyntää, koska moni loppukäyttäjä edellyttää sitä. Metsä Group maksaa FSC-sertifioidusta puusta FSC-lisää. Kalle ja Niina eivät silti tehneet päätöstä talous edellä. ”Talous oli mukana päätöksenteossa, muttei merkittävässä roolissa. Meillä ei ole FSC:n suhteen taloudellisia odotuksia. Tärkeämpää on, että se ohjaa ilmastovii- saampaan metsänhoitoon”, Kalle sanoo. Jos FSC kiinnostaa, siihen kannattaa tutustua, Kalle ja Niina sanovat. ”Meille tämä on ollut todella vaivaton prosessi. Mitään ei ole tarvinnut pohtia yksin.” He odottavat kiinnostuneina, millai- sia muutoksia FSC tuo metsiin pitkällä aikavälillä. ”Ensimmäisenä muutos varmaan näkyy niillä kuvioilla, jotka jäävät metsä- talouskäytön ulkopuolelle. On kiinnosta- vaa kulkea metsässä tulevina vuosina, ja nähdä omin silmin, mihin suuntaan ne kehittyvät”, Niina sanoo. FSC-C111942
FSC kiinnostaa yhä useampaa K alle Linkin ja Niina Wunsch Linkin metsissä ensimmäinen FSC-sertifioitu puukauppa tehtiin helmikuussa. ”Tällä kohteella FSC:n kritee- rit tulevat konkreettisesti esiin. Lei- mikko rajoittuu Ekojärven rantaan, joten rannalle tullaan jättämään vähin- tään kymmenen metrin levyinen suo-
metsiä, suojelupinta-alaa voidaan tar- kastella niiden kokonaisuudesta. Tätä yksityiskohtaa moni ei tiedä.” Jos omista metsistä ei löydy riittä- västi sopivia metsätalouden ulkopuo- lelle jätettäviä kohteita, suojeluvelvoit- teen voi täyttää myös Metsä Groupin luontokohdepalvelun avulla. ”Palvelun ansioista metsän omistaja voi liittyä FSC-sertifiointi- ryhmään ilman, että omilta mailta tarvitsee rajata viittä prosenttia metsämaasta pysyvään suojeluun. Suojeluvelvoite täytetään vuokraa- malla arvokkaat luontokohteet palve- lun kautta.” FSC kiinnostaa Lounajan mukaan metsänomistajia aiempaa enemmän. ”Omista asiakkaistani noin 20 on siirtynyt tänä vuonna FSC:n piiriin. Yhteensä heidän metsänsä kattavat noin tuhat hehtaaria.” FSC kiinnostaa eri metsänomista- jia eri syistä. ”Osalle luonnon monimuotoisuus on tärkein etu. Myös FSC-puusta mak- settava lisähinta on konkreettinen hyöty.”
javyöhyke. FSC:ssä kuollutta puuta ei korjata, joten alueella olevat van- hat tuulenkaadot, joita Kalle ei ole saa- nut vaikean maaston vuoksi korjattua tuoreeltaan, jätetään metsään. Sääs- töpuiksi jätetään leppää ja muita leh- tipuita”, kertoo Metsä Groupin metsä- asiantuntija Antti Lounaja . Hakkuun jälkeen kuvio uudistetaan joko rauduskoivulle tai kuuselle. FSC-sertifioinnissa yksi keskei- siä kysymyksiä on, mikä osa metsästä siirretään pysyvän suojelun piiriin. ”Erityisen käsittelyn kohteita löytyy yleensä melko helposti, mutta pysy- vään suojeluun sopivien kohteiden löy- täminen voi olla haastavampaa. Jos metsänomistajalla on sekä omia että puolison kanssa yhteisesti omistettuja
16
3/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
Pia Asikainen ja BirdPipe eli lintujen laulua tallentava laite.
Samalla kun Jyväskylän yliopisto selvittää uudistavan metsätalouden vaikutuksia, se myös kehittää uusia tutkimusmenetelmiä. Metsä Group Plussan vaikutukset tutkitaan
metsänomistajien mailta. Suojelukohteet ovat Finsilvan tai valtion mailla. Tutkit- tavia kohteita on tänä vuonna yhteensä noin 30 eri puolilla Keski-Suomea, ja ensi vuonna kohteita on lisää. Koealoilta kerätään monenlaista laji- tietoa, jonka avulla selvitetään, miten eri metsänhoitomenetelmät vaikuttavat monimuotoisuuteen. Säästöpuut ja suoja- tiheiköt lasketaan ja puulajit määritetään, lahopuun määrä arvioidaan. Hyönteisnäytteitä kerätään telttamai- sella malaise-pyydyksellä. Kerätyt hyön- teiset tunnistetaan DNA-menetelmillä eli perimätiedon perusteella. Maaperänäyt- teet puolestaan kerätään lapiolla, ja DNA- menetelmillä tunnistetaan sienet, mikro- bit ja maaperäeläimet. SAMALLA KUN Metsä Group Plussan vai- kutuksia tutkitaan, kehitetään myös uusia tutkimusmenetelmiä. Esimerkiksi lintu- ja lepakkolajien tunnistamisessa käytetään hyväksi tekoälyä. Laitteiston on kehittänyt akatemiaprofessori Otso Ovaskaisen tutkijaryhmä. Yksittäinen mittauslaite on nyrkin kokoinen muoviputki, joka pitää sisällään mikrofonin, digitaalisen ääninauhurin, sijaintia mittaavaan gps-sirun, virtaläh- teen ja lähettimen. Näitä muoviputkia sijoitetaan maastoon kuusikulmion
TEKSTI ILKKA LUUKKONEN KUVAT MIKA NUORVA
J yväskylän yliopisto tutkii, miten uudistavan metsätalouden nou- dattaminen vaikuttaa metsien monimuotoisuuteen. Nelivuoti- nen tutkimus alkoi tammikuussa 2026. Uudistavaa metsätaloutta toteutetaan käytännössä esimerkiksi Metsä Group Plus -metsänhoitomallilla, jonka Metsä Group esitteli kolme vuotta sitten. Tut- kimuksen toisessa osassa selvitetään uudistavan liiketoiminnan mahdolli- suuksia ja esteitä Metsä Groupin verkos- tossa. Tutkimuksen rahoittavat Metsä Group ja Jyväskylän yliopisto.
Väitöskirjatutkija Pia Asikainen kehuu hanketta. ”Tutkimuksessa on laaja näkökulma, koska mukana on bio- ja ympäristötietei- den laitoksen lisäksi myös kauppakorkea- koulu. Siksi projektiin pääseminen olikin itselleni ihan napakymppi.” Metsä Group Plussan vaikutuksia tutkitaan vertaamalla Plus-kohteita toi- saalta PEFC-sertifioinnin mukaisiin metsäkohteisiin, toisaalta suojelualuei- siin. Tutkimuksen Plus-kohteet löyty- vät metsä- ja luontopääomayhtiö Fin- silvan mailta, PEFC-kohteet yksityisten
17
3/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
Otso Ovaskainen esittelee metsän 3D-mallinnusta, johon kerätään aineistoa droonien avulla.
senttimetrin tarkkuudella, minkä kerä- tyn tiedon avulla metsiköstä voidaan luoda kolmiulotteinen malli. Jatkossa laserkeilain pystyy ehkä kartoittamaan myös maassa makaavat lahopuut. Asikainen sanookin, että tule- vaisuudessa tämä saattaa tuo helpotusta lahopuun arviointiin. Tällä hetkellä pie- net lahopuurykelmät arvioidaan laske- malla runkojen määrä ja määrittämällä puulajit. Yli viiden sentin paksuiset laho- puut arvioidaan yksilöinä. Tutkijat kirjaa- vat puulajin ja puun lahoamisasteen. Laserkeilausta ei ainakaan vielä tänä vuonna päästä käyttämään Asikaisen tutkimuksessa, mutta jatkossa sekin saat- taa kuulua tiedonkeruutapoihin. Metsäteollisuudessa on toimijoita, jotka vievät asioita eteenpäin.
muotoon, ja kulmion keskelle sijoitetaan seitsemäs laite. Jokainen laite äänittää linnun laulua muistikortille, josta tie- dosto siirretään manuaalisesti keskusyk- sikköön. Siellä tekoäly tunnistaa lintula- jin. Jatkossa tekoälytunnistus on tarkoi- tus tehdä jo maastossa. Myös linnun sijainti voidaan määrit- tää. Jokainen yksittäinen laite näet kuu- lee saman linnun äänen, mutta ääni saa- puu laitteisiin eri aikaan. Tämän pienen aikaviiveen perusteella voidaan laskea linnun sijainti. ”Hyvissä tuulettomissa oloissa mit- tatarkkuus on noin puoli metriä, eli tie- dämme linnun sijainnin yksittäisen puun tarkkuudella”, Ovaskainen sanoo. Asikaisen tutkimuksessa laitteet sijoi- tetaan koealalle vuorokauden ajaksi, minkä jälkeen ne siirretään seuraavalle kohteelle. Kartoituksessa päästään vielä edellä mainittuakin tarkempiin kuvauksiin todellisuudesta, jos hyödynnetään droo- nia ja 3D-mallinnusta. Drooniin kiinnitetään laserkeilain eli ”lidari”, ja kokonaisuus nostetaan met- säkohteen yläpuolelle. Laserkeilain kar- toittaa alueen jokaisen puun jopa kolmen
tehnyt kesätöitä muun muassa taimitar- halla. Hän on opiskellut sekä johtamista että ympäristötieteitä, ja ennen nykyistä väitökseen tähtäävää tutkimustaan hän teki töitä teknologiayhtiössä HSEQ-pääl- likkönä työturvallisuuden, terveyden, ympäristön ja laatuasioiden parissa. Häntä kiehtoo erilaisten tutkimusnäkö- kulmien yhdistäminen. ”Näkökulmani on monitieteellinen, koska tutkin toisaalta vaikkapa maape- rän pieneliöitä, toisaalta selvitän, miten uudet metsänkäsittelytavat näkyvät koko talouden arvoketjussa.” Finsilva on yksi Suomen suurimmista metsänomistajista, ja sen motiivina osal- listua tutkimukseen on halu parantaa metsätalouden kokonaiskestävyyttä. ”Nyt saamme totuuden siitä, onko Metsä Group Plussassa ideaa. Meillä on vahva luotto siihen, että kyllä on”, sanoo Finsilvan metsä- ja ympäristöpäällikkö Markus Nissinen . Asikainen pitää arvokkaana sitä, että Metsä Group ja Finsilva ovat mukana tut- kimuksessa. ”On hienoa, että suomalaisessa metsä- teollisuudessa on toimijoita, jotka halua- vat viedä asioita eteenpäin.”
ASIKAINEN ON VIETTÄNYT lapsuu- tensa pohjoissavolaisella maaseudulla ja
18
3/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
Vastoin yleistä luuloa avohakkuut eivät ole suometsissä ongelma turpeen hajoamisen näkökulmasta. Avohakkuut nostavat pohjaveden pintaa, mikä suojaa turvetta. Avohakkuut eivät kiihdytä turpeen hajoamista vaan hidastavat sitä
TEKSTI ANTTI KIVIMÄKI KUVAT MIKA ANKKURI
S uometsissä eli turvemailla harjoitettu met- sätalous vaikuttaa hiilenkiertoon pääsään- töisesti kahdella tavalla. Kasvaessaan suometsä voi toimia hiili- nieluna, mutta hakkuiden aikaan se muuttuu pääs- tölähteeksi, kun puusto poistetaan ja sen hiilensi- donta lakkaa. Myös hakkuiden jälkeen metsä pysyy pitkään päästölähteenä, kun hakkuutähteet lahotes- saan vapauttavat hiilidioksidia enemmän kuin tai- met sitovat hiiltä kasvuunsa. Kivennäismaiden metsiin verrattuna suomet- sien erityispiirre on turve. Turpeeseen on sitoutunut valtavasti hiiltä, ja turpeen lahotessa syntyy hiilidi- oksidipäästöjä. Kysymys kuuluukin, vaikuttavatko hakkuut turpeen hajoamiseen kiihdyttävästi vai hil- litsevästi. Yleisesti on ajateltu, että turvemaiden avohak- kuut kiihdyttävät turpeen hajoamista. Nyt kuitenkin Luken ja Helsingin yliopiston uusi tutkimus esittää, että näin ei ole. Tutkimuksen mukaan avohakkuut hieman hidastavat turpeen hajoamista hakkuuta seu- raavien vuosien aikana ravinteikkaissa suometsissä. ”Tulos on ollut monille yllätys. Useat ihmiset ovat hämmästyneitä, että miksi turpeen hajoaminen ei kiihdy avohakkuiden jälkeen. Sen sijaan ihmiset, jotka tutkivat juuri suometsiä, ovat todenneet, että juuri noinhan sen pitääkin mennä. Turpeen hajo- amisen pitääkin hieman hidastua hakkuiden jäl- keen”, sanoo laajan tutkimuksen ensimmäinen kir- joittaja, Luken erikoistutkija ja akatemiatutkija Aino Korrensalo . Vaikutusmekanismi kulkee pohjaveden kautta. Kun puusto hakataan pois, puut eivät enää juurillaan ime ja lehdillään haihduta vettä, jolloin pohjaveden pinta nousee. ”Turve hajoaa nopeasti, kun se on kosketuksissa ilman kanssa, varsinkin jos ilma on lämmintä.
Suometsien turpeeseen on sitoutunut valtavasti hiiltä.
19
3/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
Vedenpinta nousi lähes kaikkialla, mutta tämä ei aina vähentänyt turpeen hajoamista. Ravinteik- kaista maista mustikkaturvekankailla vain avohak- kuut hidastivat turpeen hajoamista, kun taas ruoho- turvekankailla vain osittaiset hakkuut eli harven- nus- ja poimintahakkuut tekivät niin. Karuilla mailla eli niukkaravinteisilla puolukka- ja varputurvekankailla hakkuut eivät hidastaneet turpeen hajoamista. Vedenpinta nousi avohakkuilla, mutta ei osittaisilla hakkuilla. Vedenpinnan nousukaan ei riittänyt näillä karuilla mailla vähentämään turpeen hajoamista. Puolukkaturvekankaalla itse asiassa avohakkuut hieman lisäsivät turpeen hajoamista, vaikka veden- pinta samalla nousi. ”Luultavasti tämä liittyy lämpötilaan. Puuston poistuttua aurinko osuu suoraan turvekankaalle, ja lämpö kiihdyttää turpeen hajoamista”, Korrensalo sanoo. HAKKUUT NOSTIVAT pohjaveden pintaa enimmil- lään noin 30 senttiä. Vaikuttavuuden kannalta Kor- rensalo huomauttaa, että vedenpinnan nousu on tärkeintä lähellä pintaa. Jos pohjaveden pinta nou- see 40 sentistä 20 senttiin, vaikutus on isompi kuin jos se nousee 80 sentistä 60 senttiin. ”Syvällä oleva turve on jo pitkälle hajonnutta, ja jäljellä on vaikeammin hajotettavaa ainesta. Syvällä on myös kylmempää. Merkittävimmät ilmasto- hyödyt saadaan keskittymällä siihen turvekerrok- seen, jossa valtaosa hajotuksesta tapahtuu.” Isossa kuvassa Korrensalo katsoo, että turpeen hajoamisen näkökulmasta oleellisempaa kuin miet- tiä oikeaa hakkuutapaa on miettiä oikeaa pohjaveden tasoa. ”Vedenpintaa pitäisi saada ylös enemmän kuin millään hakkuukäsittelyllä saatiin. Tämä liittyy enemmän ojituksiin kuin hakkuisiin sinänsä.” Korrensalo huomauttaa, että turpeen hajoaminen on suometsien päästöissä vain yksi näkökulma. ”Vaikka tästä näkökulmasta jatkuvalla kasvatuk- sella ei ollut etua avohakkuisiin nähden, jatkuvalla kasvatuksella voi olla muita etuja, kuten aluskasvilli- suuden hiilinielun vahvistuminen, monimuotoisuu- den säilyminen ja vaikutukset vesistöihin.” KORRENSALON JOHTAMASSA tutkimuksessa oli mukana yhteensä 12 tutkijaa, pääosin Lukesta. Tut- kimuksessa mitattiin hakkuiden vaikutusta yhdel- lätoista koealalla, jotka sijaitsivat kahdeksassa suo- metsässä. Pohjoisimmat metsät olivat Rovaniemellä ja Heinävedellä mutta yleisesti ne olivat selvästi ete- läisessä Suomessa. Vanhimmat tutkitut hakkuut olivat parin kymmenen vuoden takaa ja nuorimmat 2020-luvulta. Maaperää mittaroitiin koealoilla
Turpeen hajoaminen hidastuu avohakkuun jälkeen.
Sen sijaan vedenpinnan alla turve hajoaa hyvin hitaasti, kun vedessä on vain vähän happea ja lisäksi syvällä turpeessa on kylmää. Niinpä kun pohjaveden pinta kohoaa, turpeen hajoaminen pääsääntöisesti hidastuu.” VÄÄRINYMMÄRRYS, että turve alkaisi hakkuiden jälkeen hajota nopeammin, johtuu Korrensalon mukaan muutamasta syystä. Julkisessa keskustelussa asioita useasti yksinker- taistetaan. Kun avohakkuissa ja niiden jälkeen suo- metsän päästöt nettona lisääntyvät, on ollut helppo ajatella, että varmaan sitten turpeenkin hajoaminen lisääntyy. Hakkuiden jälkeen turpeen hajoamiseen myös kiinnitetään enemmän huomiota. ”Turpeen hajoaminen on kuin musiikin borduna- ääni, joka soi koko ajan taustalla, mutta sen päällä melodia vie suurimman huomion. Turve hajoaa maassa kaiken aikaa, mutta täysikasvuisessa suo- metsässä puuston hiilensidonta peittää helposti tämän ilmiön alleen.” SUOMETSIEN TUTKIJANA Korrensalo itse osasi odottaa tulosta, että hakkuut nostavat pohjaveden pintaa ja vähentävät turpeen hajoamista suomet- sissä. Tutkituista menetelmistä avohakkuut vähen- sivät turpeen hajoamista yleisesti ottaen eniten. Tulos ei kuitenkaan ollut yksityiskohdissaan niin suoraviivainen kuin tutkijat olivat odottaneet.
20
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16 Page 17 Page 18 Page 19 Page 20 Page 21 Page 22 Page 23 Page 24 Page 25 Page 26 Page 27 Page 28 Page 29 Page 30 Page 31 Page 32 Page 33 Page 34 Page 35 Page 36 Page 37 Page 38 Page 39 Page 40 Page 41 Page 42 Page 43 Page 44 Page 45 Page 46 Page 47 Page 48 Page 49 Page 50 Page 51 Page 52 Page 53 Page 54 Page 55 Page 56Powered by FlippingBook