METSÄ GROUPIN
OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2026
Oman yhtiön paperia kannattaa ostaa
Janne Murtomäki löytää ainakin kolme syytä käyttää Lambia ja Serlaa. s. 45
FSC-SERTIFIOINTI NOSTAA SUOSIOTAAN s. 18
MAAILMA MUUTTUU, METSÄ GROUP KORJAA KURSSIAAN s. 21
KORIPALLOA TURKISSA, METSÄÄ PARIKKALASSA s. 28
Puun hinta on erittäin hyvällä tasolla
Uudistushakkuu, tulo e/ha
16 000
14 000
12 000
10 000
Kuusi
8 000
6 000
Mänty
4 000
2 000
0
Kuvan esimerkissä on käytetty männikössä 70 prosentin ja kuusikossa 75 prosentin tukkiosuutta, leimikon kertymää 200 m 3 /ha männikössä ja 220 m 3 /ha kuusikossa sekä Suomen uudistushakkuiden keskihintoja (Luke vko 18/2026).
Sinun kannattaa nyt uudistaa kasvultaan hiipuneet uudistushakkuukohteet sekä hoitaa harvennus- rästisi. Näin metsäsi kasvu ja tuotto säilyvät vahvoina. Tukkipuun hinta on historiallisen korkealla tasolla ja kuitupuunkin hinta on hyvä eli selvästi parempi kuin vuosikymmenen alussa ennen maailman suuria myllerryksiä. Ansaitse rahaa metsäsi kasvusta nyt. Omistajajäsenenä hyödyt lisäksi laajoista jäsen- eduistamme. Selvitetään yhdessä metsäsi mahdollisuudet.
Ota yhteyttä ja tee parhaat puukaupat: metsagroup.com/metsaasiantuntija
2/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
METSÄ GROUPIN
OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2026
Oman yhtiön paperia kannattaa ostaa
Janne Murtomäki löytää ainakin kolme syytä käyttää Lambia ja Serlaa. s.45
FSC-SERTIFIOINTI NOSTAA SUOSIOTAAN s. 18
MAAILMA MUUTTUU, METSÄ GROUP KORJAA KURSSIAAN s. 21
KORIPALLOA TURKISSA, METSÄÄ PARIKKALASSA s. 28
Viesti_26-2.indd 1
12.5.2026 12.01
Kannessa: Lambi ja Serla ovat tulleet Janne Murtomäelle verenperintönä. s. 45
KUVA: TOMI AHO
Metsä Groupin Viesti on Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsen- ja Metsä Groupin sidosryhmälehti.
Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 77. vuosikerta.
JULKAISIJA METSÄLIITTO OSUUSKUNTA WWW.METSAGROUP.COM
PÄÄTOIMITTAJA MARIA MROUÉ MARIA.MROUE@METSAGROUP.COM
PÄÄKIRJOITUS
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ ILKKA LUUKKONEN ILKKA LUUKKONEN@ METSAGROUP.COM
Muutosten aikaa
TOIMITUSNEUVOSTO JUHA JUMPPANEN, HELI RIPPO, STEFAN SAARISTO, JUHA LAINE, ANTTI KOSKINEN, PÄIVI ANTTILAINEN TOIMITUS POSTIOSOITE PL 10, 02020 METSÄ KÄYNTIOSOITE REVONTULENPUISTO 2, 02100 ESPOO OSOITTEENMUUTOKSET: JÄSENTEN OSOITTEET PUHELIN 010 7770 JASENPALVELUT@METSAGROUP.COM MUUT OSOITTEET MGVIESTIN.OSOITTEENMUUTOKSET @METSAGROUP.COM
V iimeisten kuuden vuoden aikana lukuisat kriisit ovat muuttaneet maailmaa: koronavirus, Venäjän hyökkäyssota ja Yhdysvaltain aset- tamat tullit. Tätä kirjoitettaessa sota Ira- nissa on nostanut polttoaineen hintaa. Olimme ehtineet tottua maailmaan, jossa globalisaatio etenee ja kansainväliset toimitusketjut toimivat yhä tehokkaammin. Uusia markkinoita haettiin Aasiasta, etenkin nopeasti teollistuvasta Kiinasta. EU ja jäsenmaat keskittyivät sääntelyä laatiessaan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Luotiin päästökauppa ja asetettiin ehtoja uusiutuvan energian käytölle, ja lisäksi edis- tettiin luonnonsuojelua monin tavoin. Globalisaatiokehitys on ainakin toistai- seksi hidastunut, ja sääntöpohjaista maail- manjärjestystä haastetaan. Maailma hakee uutta tasapainoa. Tällaisessa tilanteessa olemme laati- neet Metsä Groupille uuden strategian. Kes- kitymme asioihin, joissa omilla toimillamme vähennämme epävarmuuksien vaikutusta.
Taseemme on pysynyt vahvana, ja näin tulee olla jatkossakin. On tärkeää parantaa kilpailukykyämme ja kannattavuuttamme kaikilla liiketoiminta-alueillamme. Meidän tulee toimia asiakaslähtöisesti eli kuunnella asiakkaidemme tarpeita. Haemme kasvua alueilta, joissa kilpailu- kykymme on hyvä ja kysynnän ennustetaan kasvavan. Niissä toiminnoissa, joissa mark- kinanäkemys on epävarma, parannamme kilpailukykyä ja kannattavuutta. Jokainen lii- ketoiminta-alue on kuitenkin Metsän tulevai- suuden kannalta yhtä tärkeä. Metsä Groupin historia ulottuu 92 vuo- den taakse, ja yhtiö on käynyt läpi monia muutoksia. On varmaa, että jatkossakin niin meillä kuin suomalaisella metsällä on maa- ilmassa tärkeä rooli. Se kuitenkin edellyttää, että uskallamme uudistua ja muuttaa roh- keasti toimintatapojamme.
ILMOITUSMARKKINOINTI RIITTA ANTINMÄKI RIITTA.ANTINMAKI@HTF.FI
ULKOASU WWW.BERRYCREATIVE.FI
KIRJAPAINO PUNAMUSTA
PAINOS 110 000
PEFC/02-31-151
PAPERI GALERIE FINE SILK 90 G/M²
PEFC-sertifioitu
Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi
Wilhelm Wolff Strategiajohtaja Metsä Group
PALAUTE METSAGROUPINVIESTI@ METSAGROUP.COM
3
2/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
FSC parantaa puun menekkiä 18 FSC tuo varmuuden siitä, että toiminta täyttää tulevaisuuden vaatimukset, arvioi Riitta Toivanen.
4
2/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
METSÄ GROUPIN VIESTI 2/26
3 7 8
Pääkirjoitus
Henkilökuvassa
Ajankohtaista metsässä
10
Pesimäaikana erityisen varovasti
11
Päätoimittajalta
14 18 21 24 25 27 32 36 38 39 40 41 42 43 44 45 48 50 53
Kannatti valita Metsä Group Plus
FSC avartaa ajattelua
28 Metsäyhtymän hyvät puolet
Metsä Group päivitti strategiansa
”Metsä pitää Suomessa valot päällä”
Mikael Jantunen pelaa koripalloa Turkissa, mutta suvun metsät ovat Parikkalassa.
Metsäliiton vaalit ovat ensi keväänä
Näkökulma: Ei unohdeta metsänomistajaa
Lämpösumma ohjaa metsänhoitoa
MTK lähti luonnonarvokauppaan
Termit tutuiksi: suojatiheikkö
Myrskypuut korjattiin
Näin verotetaan osuuskorkoja
Vinkit taimikonhoitoon
Pienvedet ovat tärkeitä
Suojelusäätiön työ on vauhdissa
Myönteistä kustannuskehitystä
Omaa paperia kannattaa ostaa
Katse Euroopan ulkopuolelle
16
Puunkorjuu suojelualueella edellytti hyvää yhteistyötä viran omaisten kanssa. Luonnonhoitohakkuu toi niitylle valoa
Metsä Board hakee kasvua Puutuotepioneeri luottaa Metsä Groupiin
12
Puumarkkina- katsaus
Haluatko antaa palautetta? Lähetä postia osoitteeseen
Tarvitsemme lisää FSC-puuta, koska lopputuotemarkkinoilla sen kysyntä kasvaa, kirjoittaa Juha Jumppanen.
metsagroupinviesti@metsagroup.com tai Metsä Groupin Viesti, PL 10, 02020 Metsä .
5
Taimikonhoidolla panostat metsäsi tulevaisuuteen
Taimikonhoidolla varmistat, että metsäsi pysyy elinvoimai- sena ja kasvaa hyvin – puut saavat riittävästi kasvutilaa ja ne järeytyvät nopeasti. Näin arvokkaan tukkipuun osuus koko kiertoajan puuntuotoksesta kasvaa. Koska tukki- puusta saa noin kolminkertaisen tulon kuitupuuhun verrattuna, parantaa tukkiosuuden kasvu metsätalouden kannattavuutta selvästi. Taimikonhoito kannattaa tehdä ajallaan, sillä toimenpiteen myöhästyessä työ on haastavampaa, siitä aiheutuvat kustannukset nousevat ja metsän kasvu kärsii. Tasainen ja oikea-aikaisesti hoidettu taimikko, jossa puilla on riittävästi kasvutilaa, saavuttaa ensiharvennusvaiheen selvästi hoitamatonta taimikkoa nopeammin. Näin sinulle kertyy enemmän ainespuuta ensiharvennusvaiheessa kuin hoitamattomassa metsikössä.
Yksityismetsänomistajan on mahdollista saada taimikonhoitoon valtiolta metka-tukea. Me haemme tuen puolestasi suoraan sinulle työn valmistuttua. Tuki on 200 euroa per hehtaari ja metka-tukea voi hakea 5 vuoden välein. Olethan yhteydessä, niin kerromme sinulle mielellämme lisää metsänhoitoon liittyvistä palveluistamme ja jäseneduista metsagroup.com/metsaasiantuntija.
Kasvua, jolla on tulevaisuus
2/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
HENKILÖKUVASSA
KAKSI MILJOONAA UUTTA ELÄMÄÄ O len tehnyt metsänhoitotöitä Metsä Groupille jo kymme- nen vuotta. Työni on etelä- suomalaisten metsien tule- vaisuuden rakentamista: istutuksia sekä varhais- ja taimikonhoitoa. Tehtävämme on toimia yhteistyössä luonnon kanssa ja varmistaa, että metsät siirtyvät hyvässä kunnossa seuraaville sukupolville. Istutamme vuosittain noin kaksi miljoonaa uutta tainta – se on iso panostus tulevaisuuteen. Erityisen mieleen- painuva hetki oli, kun istutimme lapiolla vahvoja tammen taimia Loh- jalle. Niitä myös lapsenlapseni voivat aikanaan ihailla. Sydäntä särkee, jos metsiä ei hoi- deta ajoissa. Metsänhoidon perusta on oikea ajoitus, oikeat puulajit ja toimiminen aina metsän ehdoilla. Suurimman vau-efektin tässä työssä saa, kun raivaa läpipääsemättömän ryteikön. Se muutos on niin valtava ja näky komea – siinä jos jossain näkee kättensä jäljen. Valokuvani on otettu Pärnun hiih- toradalla maaliskuussa, juuri ennen kuin lähdin kesäkaudeksi Suomeen metsänhoitotöihin.
Vitali Dubik Metsäpalveluyrittäjä, Metsä Laatu Oy
TEKSTI JOHANNA LINDBLOM KUVA MARTEN MARTŠENKOV
7
2/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
AJANKOHTAISTA METSÄSSÄSI
Metsäliitto Osuuskunnan jäsenedut • Oma metsäasiantuntija ja tilakäynti veloituksetta • Puukauppa ja korjuu • Metsän- ja luonnonhoitopalvelut • Bonukset • Sijoitusmahdollisuudet • Metsäsertifiointi (PEFC ja FSC®) • Metsä Group Plus -hoitomalli • Sukupolvenvaihdospalvelu • Metsä Groupin Viesti • Tapahtumat • Sopimusasiakkaille lisäetuja Metsäasiantuntijoiden yhteystiedot • Voitonjako* • Metsäverkko • Metsäsuunnitelma Kaikkien metsäasiantuntijoidemme yhteystiedot löytyvät osoitteesta metsagroup.com/metsaasiantuntija Pidä jäsentietosi ajan tasalla Muista pitää tila-, tili- ja yhteystietosi ajan tasalla. Helpoiten se tapahtuu Metsä verkossa. Voit myös tulostaa muutos lomakkeen verkkosivuiltamme osoitteesta metsagroup.com/jasentiedot ja lähettää sen allekirjoitettuna asiakaspalveluun. Omis- tajajäsenenä olet itse vastuussa siitä, että jäsentietosi mukaan lukien tilinumerotie- tosi ovat ajan tasalla. Huomioithan, että esi- merkiksi tilinumerosi puuttuminen voi johtaa tilanteeseen, jossa Metsäliitto Osuuskunta ei pysty maksamaan jäsenyyteesi liittyviä suori- tuksia kuten voitonjakoa tai osuuspääomien palautuksia. Mikäli emme saa tilinumeroasi ennen kuin lainsäädännön mukaiset vanhen- tumisajat täyttyvät, voit lopulta kokonaan menettää oikeutesi näihin suorituksiin.
KUVA SEPPO SAMULI
Istutuskausi on hyvässä vauhdissa.
Kevät saapui varhain
• TÄNÄ VUONNA lumet sulivat aikaisin. Aikainen kevääntulo voi lisätä ahava- ja roustetuhojen ris- kiä edellisenä vuonna istutetuille taimille. Nyt onkin oikea aika käydä tarkastamassa edelli- sen vuoden viljelyiden onnistuminen ja mahdol- liset täydennysviljelytarpeet ennen pintakasvilli- suuden nousua. Metsänhoitosopimusasiakkaille teemme tarkastukset puolestasi! • VILJELYKAUSI on päässyt jo vauhtiin. Omatoimi- istuttajan on tärkeää huolehtia taimista oikein: avaa taimilaatikoiden kädensija-aukot, sulata taimet hallitusti ja istuta mahdollisimman pian, jotta taimet lähtevät ripeään kasvuun. Viljelyn viivästyessä avaa laatikoiden kannet ja kastele taimia tarvittaessa. • TAIMIKONHOITO on tärkeä metsänhoitotyö, jossa tehdään puille kasvutilaa poistamalla kasvatetta- vien taimien ympäriltä kilpailevaa puustoa. Nyrk- kisääntö on, että euron sijoitus taimikonhoitoon tuottaa kolme euroa takaisin harvennusten tuo- ton paranemisena, kiertoajan lyhenemisenä sekä suurempana tukkipuun osuutena. • UUDISTAMME taimikonhoitotöidemme hinnoitte- lua. Hinnoittelu perustuu kehittämäämme teko- älysovellukseen, joka mallintaa kohteella käytet- tyä työaikaa ja huomioi työvaikeuden vaihtelun kohteen sisällä. Mallinnuksessa hyödynnetään aiemmin kerättyä työaikatietoa, satelliittikuvia sekä eri paikkatietoaineistoja. Tämä mahdollis- taa kiinteän hinnan antamisen varhaisperkaus- ja taimikonharvennustöille jo tarjousvaiheessa, eikä yksikköhinta muutu taimikonhoitotyön jälkeen. • KIRJANPAINAJATUHOJA kannattaa seurata kelien lämmetessä. Metsäverkon päivittyvä karttataso auttaa kohdistamaan maastokäynnit riskialttiille alueille. Pihkavuoto, ruskea puru rungon tyvellä sekä pienet reiät rungossa ovat varoitusmerk- kejä, joista kannattaa olla yhteydessä omaan metsäasiantuntijaan.
Tiina Laine Metsänhoitopäällikkö Metsä Group
Asiakaspalvelun yhteystiedot ma–pe klo 8–16 010 7770 jasenpalvelut@metsagroup.com M etsäliitto Osuuskunta, asiakas palvelu, PL 10, 02020 Metsä Chat-palvelu www.metsagroup.com/puunhankinta www.metsaverkko.fi Olemme myös somessa Facebook: Metsä palvelee
*Metsäliitto Osuuskunnan edustajisto päättää vuosittain osuuskoroista ja muusta voitonjaosta hallituksen esityksestä. Takeita voitonjaosta ei ole.
PEFC/02-31-03 FSC-C111942 FSC-C014476
8
2/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
Muoto mukana Finnmetkossa
METSÄ GROUP FARMARI-MESSUILLA METSÄ GROUP OSALLISTUU tänäkin kesänä Farmari-messuille, jotka järjeste- tään Kalajoella kesäkuun lopussa. Mes- suilla pääset tapaamaan Metsä Groupin metsäasiantuntijoita ja voit samalle kes- kustella ajankohtaisista puukauppa- ja metsänhoitoasioista. Yhtiö esittelee myös muun muassa FSC®-sertifiointia, johon se suosittelee metsänomistajia liittymään ja Metsäverkko-palvelua. Metsä Group jär- jestää esittelypisteellään arvonnan, jossa voi voittaa vuoden vessapaperit. Farmari-messut keskittyy maa- ja metsätalouteen lukuisista eri näkökul- mista. Messut järjestetään 25.–27.6. KATSO TYÖMAAKUVAT METSÄVERKOSTA METSÄ GROUP LÄHETTÄÄ jatkossa har- vennushakkuiden ja metsänhoitotöiden työmaakuvat suoraan Metsäverkkoon, jossa niitä voi katsoa sekä uudelta met- säsuunnitelmalta että metsätyömaiden seuranta -osiosta. Metsäverkossa voi katsoa myös vanhoja työmaakuvia. Samalla päättyy multimedia- eli MMS- viestien lähettäminen metsänomistajille. Metsä Group on tähän saakka lähettä- nyt MMS-viesteinä kuvia metsätyömailta samalla, kun metsänomistajalle on lähe- tetty työmaan lopetusilmoitus. Kesäkuun toisesta viikosta lähtien metsänomista- jalle lähetetään vain tekstiviesti, jossa kerrotaan töiden päättymisestä ja siitä, että kuvat löytyvät Metsäverkosta.
METSÄ GROUPIN MUOTO- PAKKAUKSIIN voi tutus- tua Finnmetko-messuilla Jämsässä 3.–5. syyskuuta. Muoto-tuotteet ovat käy- tössä tapahtumaruokailussa ja Elonen Leipomoiden kah- viloissa. Ruokailua varten on suunniteltu Muoto-tuottei- den keräilyastia, joka on val- mistettu Metsä Boardin kar- tongista.
Finnmetkossa pääsee testaamaan Muoto-tuotteita.
Uusitalo jatkaa Paajasen työtä
4,5 prosenttia (5,0), A-lisäosuuksille 1,0 prosenttia (2,0) ja B-lisäosuuksille 0,75 prosenttia (1,0). Ylijäämänpalautuksena jaetaan 0,30 euroa per jäseneltä vastaanotettu teol- lisen ainespuun kuutiometri edellisen neljän päättyneen tilikauden aikana. Ylijäämänpalautus maksetaan pääosin osuuskunnan Metsä1-lisäosuuksina, mutta kunkin jäsenen osalta toimitetta- vaa ennakonpidätystä vastaavalta osin rahana.
METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN HALLINTO- NEUVOSTO on valinnut uudeksi puheen- johtajakseen maa- ja metsätalousyrittäjä Ilkka Uusitalon Salosta. Uusitalo seuraa tehtävässä Juha Paajasta , joka toimi puheenjohtajana vuodesta 2017 lähtien. Metsäliitto Osuuskunnan edustajisto päätti huhtikuussa, että jäsenen sijoit- tamille sääntömääräisille perusosuuk- sille maksetaan vuoden 2025 tuloksen perusteella korkoa 5,0 prosenttia (5,5 prosenttia 2024), Metsä1-lisäosuuksille
TURVALLISUUS ON AMMATTITAITOA
Ota vielä tästä kypärä päähän.
Halojaa. Voiko tulla katsomaan motoa?
Kyllä voi, mutta pue päälle huomioliivi, jonka sait kun teit puukaupat.
9
2/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
Linnut saavat pesiä rauhassa Jo ennen uutta lakia Metsä Group on ottanut lintujen pesinnän huomioon, kun se on suunnitellut hakkuita.
M etsä Group ottaa lintujen pesinnän huomioon, kun se suunnittelee hak- kuita. Näin on toimittu jo tähänkin saakka, eikä asiaa koskeva lainsää- däntö tuo suurta muutosta toimintatapoihin, sanoo Metsä Groupin tuotantojohtaja Ilkka Köntti . ”Kiinnitämme erityistä huomiota metsätöi- den ajoittamiseen ja toteutukseen, jotta lintu- jen pesiminen onnistuisi. Toimialalla on ollut jo pitkään suositukset, käytännöt ja teknologia pesimäkauden huomioimiseen hakkuiden suun- nittelussa ja toteutuksessa. Tämä tarkoittaa sitä, että pesimäaikaiset hakkuut on pyritty teke- mään karummilla alueilla, joissa pesivien lintu- jen määrä on reheviä paikkoja pienempi.” Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen lakiesitystä lintujen pesimäaikaisista hakkuista. Käsittely oli kesken Viestin mennessä painoon. Köntti toteaa, että Metsä Group on tähän- kin saakka välttänyt pesimäaikaisia hakkuita rehevissä lehtipuuvaltaisissa metsissä, korvissa ja rantametsissä. Lakiesityksessä hakkuut oli- sivat jatkossa kokonaan kielletty näillä alueilla Etelä-Suomessa 15.4.–15.7. ja Pohjois-Suomessa 1.5.–31.7. Yksittäiselle metsänomistajalle muutos ei teetä lisävaivaa, vaan pystykaupoilla Metsä Group huolehtii jatkossakin leimikon lainmukai- sesta korjuuajankohdasta. ”Metsä Group on varautunut hyvin mahdolli- seen lakimuutokseen, eikä se toteutuessaan tuo suurta muutosta toimintaamme – käytännössä kyse on nykyisten toimintatapojen ja ohjelmisto- jen täsmentämisestä. Käytössämme on kattava paikkatietoaineisto, jonka avulla on mahdollista huomioida muutokset jo tämän kevään ja kesän korjuusuunnitelmissa.” Köntti huomauttaa, että jaksolle ajoittuu myös kelirikko ja talvikorjuun kerryttämien varastojen tyhjentäminen, joka tehdään hyön- teistuholain asettamassa määräajassa. Arviolta 0,6 prosenttia Suomen metsistä on ollut puun- korjuun piirissä pesimäaikaan.
TEKSTI METSÄ GROUP KUVA VASTAVALO / JUHANI KOSONEN
Kottarainen lähtee pesästään.
10
2/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
NIMITYKSIÄ
PALAUTETTA
PÄÄTOIMITTAJALTA
METSÄT OVAT AINOA LAATUAAN
Uudet asiantuntijat Lauri Kinnunen Puh. 040 185 4642 Virrat länsi Anna Peltonen Puh. 040 559 2122 Vihti, Karkkila Valto Vähä-Iitu Puh. 040 481 4418 Padasjoki
Maria Mroué Viestintäjohtaja Metsä Group
TIESITKÖ, mikä erottaa metsäsektorin uniikilla tavalla monesta muusta toi- mialasta? Metsäsektorin tuottamasta rahasta suu- rin osa jää Suomeen palk- koina, investointeina ja verorahoina. Ja kun raaka- ainekin tulee kotimaasta, jäävät nekin eurot tänne. Kyseessä on yhteiskun- nallisesti merkittävä asia, sillä metsäsektorin vuosit- tain Suomeen tuottama arvo vastaa koko peruskoulujär- jestelmän ja toisen asteen koulutuksen vuosikustan- nuksia. Samaan aikaan metsä sektorilla työskentelee noin 60 000 eri ammattien edus- tajaa. Kun huomioidaan välilliset vaikutukset, saa- daan summaksi yli 80 000 työpaikkaa. Metsäsektorin työpaikat syntyvät siellä, missä metsät ovat. Tämä näkyy vahvana työllisyysvaikutuksena kai- kissa maakunnissa ja monilla pienemmillä paikkakunnilla. Tuotantolaitoksia on jokai- sessa maakunnassa, ja puun- hankinta, kuljetukset ja met- sänhoito luovat työtä laajasti myös haja-asutusalueilla. Sukupolvesta toiseen, metsät luovat ympärilleen työpaikkoja ja hyvinvointia.
Valitse vaalikuntasi
Anna arviosi lehdestä
METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN EDUSTAJISTON vaalit järjestetään keväällä 2027. Omistajajäsenenä sinun on syytä tarkistaa oma vaa- likuntasi tämän vuoden aikana ja ilmoittaa mahdolliset muutokset 31.12.2026 mennessä. Äänestät oman vaalipiirisi ehdokasta. Vaalipiirisi määräy- tyy ensisijaisesti kotipaikkakun- tasi mukaan. Voit halutessasi myös äänestää metsäsi sijain- nin mukaisen vaalipiirin ehdo- kasta. Ilmoita mahdollisista muu- toksesta tämän vuoden loppuun mennessä Metsäverkossa Asia- kastiedot-välilehdellä tai soitta- malla Metsä Groupin asiakas- palveluun numeroon 010 7770. Nykyisen vaalikuntasi, joka perustuu kotipaikkakuntaasi tai aiempaan valintaasi äänes- tää metsäsi sijaintipaikkakunnan mukaan, näet Metsäverkosta.
ANNA PALAUTETTA METSÄ GROUPIN Viesti -lehdestä vastaamalla verkko kyselyyn. Kyselyssä on kolme kysy- mystä. Palautekysely on anonyymi. Arvomme kaikkien vastanneiden kesken pehmopaperituotepaketteja neljä kertaa vuodessa. Yhteystiedot kysytään palaut- teen lähettämisen jälkeen, eikä niitä voi yhdistää annettuun palautteeseen. Pääset antamaan palautetta alla ole- van QR-koodin avulla tai kirjoittamalla verkkoselaimeen osoitteen: http://vastaa.innolink.fi/viesti
MITEN QR-KOODI TOIMII? Osoita koodia puhelimen kameralla, aivan kuin oli- sit ottamassa kuvaa. Kun kamera on tarkentanut koodiin, näyttöön tulee teksti: innolink.fi. Klikkaa tekstiä, ja kysely avautuu selaimeen.
11
2/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
Y ksityismetsien puun tarjonta on alkuvuonna ollut Suomessa vaimeaa. Totta on, että puun markkinahinnat laskivat viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Tämän vuoden alussa kuitupuun hin- nat ovat vakiintuneet ja tukkien hinnat nousseet. On tärkeää kuitenkin muistaa, että kun tilannetta verrataan pidempään historiaan, puun hinnat ovat Suomessa edelleen metsänomistajan kannalta vah- valla tasolla niin tukki- kuin kuitupuun osalta. Metsäliitto Osuus-
mukaisesti. FSC®-metsäsertifiointi kas- vatti selvästi suosiotaan. Tarvitsemme tehtaillemme lisää FSC- puuta, koska lopputuotemarkkinoilla sen kysyntä kasvaa. Rohkaisen ennak- koluulottomasti tutustumaan FSC-ser- tifioinnin hyötyihin, esimerkiksi siitä maksettavaan viime syksynä korotettuun hintalisään. Lisätietoja saat metsäasian- tuntijaltasi. Lopputuotemarkkinat ovat edelleen vaisut ja teollisuuden kannattavuustasot
alhaiset. Puuta kuiten- kin ostetaan täysin nor- maalisti. Eniten vetoa on kantavilla maapohjilla sijaitseviin leimikoihin, joilla on kuusitukkia, ja toki FSC-sertifioituun puuhun. Metsänhoitopalve- luiden kysynnän ennus- tamme virkistyvän puu- kauppavolyymien kasva- essa. Olen jälleen kerran hyvin tyytyväinen siihen, että metsänomistajien antama asiakaspalaute säilyi erinomaisena. Olemme esitelleet taimikonhoitotöiden suunnitteluun ja hinnoit- teluun uuden satelliitti-
kunnan omistajajäsen- ten kannattaa myös huo- mata, mitä taloudellisia hyötyjä jäsenetumme antavat. Ostamme omis- tajajäseniltämme vuo- sittain suhdanteista riippuen 12–18 miljoo- naa kuutiometriä puuta. Vuonna 2025 maksoimme voitonjakoa noin 93 mil- joonaa euroa ja lisäksi puukaupan bonuksia ja hintatakuita yhteensä noin 19 miljoonaa euroa. Näiden laskennalli- nen taloudellinen hyöty Metsä Groupin omis- tajajäseniltä ostetulle
Rohkaisen ennakko luulottomasti tutustumaan FSC-sertifioinnin hyötyihin, esimerkiksi siitä maksettavaan viime syksynä korotettuun hintalisään.
Juha Jumppanen Metsäjohtaja Metsä Group
PUUMARKKINAKATSAUS
Jäseneduilla on merkittävät taloudelliset hyödyt
kuva- ja paikkatietoaineistoihin pohjau- tuvan tekoälysovelluksen. Sen ansiosta voimme antaa kiinteän hinnan varhais- perkaus- ja taimikonharvennustöille jo tarjousvaiheessa, eikä hinta muutu tai- mikonhoitotyön jälkeen. Jo tämän vuo- den aikana osa jäsenistöstämme saa tar- jouksia tämän uuden mallin mukaisesti. Taimikonhoidot pitää tehdä ajallaan, jos haluaa harjoittaa kannattavaa metsätalo- utta. Meiltä siihen saa avun. Metsäpolitiikkarintamalla on aktii- vista. Pesimäaikaisten hakkuiden laki- muutoksia viimeistellään, ennallistamis- asetuksen kansallinen toteutussuunni- telma ja luonnonarvokauppaan liittyvät lakimuutokset ovat tulossa lausunnoille ennen kesää. Metsälakiin on tulossa ilmeisesti ensi syksynä pieniä muutoksia kasvatettavan puuston alarajaan. Nyt on hyvä aika suunnitella kesän metsänhoitotöitä ja puukauppoja. Var- mistetaan aktiivisella hoidolla metsien elinvoimaisuus ja pidetään yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Hyvää alkavaa kesää kaikille!
puukuutiometrille oli vuonna 2025 yli 9 euroa. Tämä on todella merkittävä lisä- hyöty. Aiemmat tuotot eivät toki voi olla tae tulevasta, mutta kyllä omistajajäse- nyys kannattaa jatkossakin. Mitä aktiivi- sempi jäsen olet, sitä paremmat taloudel- liset edut saat. Metsä Groupin puun osto onnis- tui alkuvuonna tehtaiden tarpeiden
Puun kysyntä toukokuun puolivälissä
Länsi-Suomi
Itä-Suomi
Pohjois-Suomi
Mäntytukki
Kuusitukki
Koivutukki
Mäntykuitu
Kuusikuitu
Koivukuitu
Metsäenergia
FSC-C111942
12
Sertifioitu puu näkyy metsänomistajan kukkarossa – FSC®-puulle on kysyntää
FSC-ryhmäsertifiointi – mutkaton ratkaisu, hyvä hinta FSC-sertifiointiin liittyminen on helppoa. Liittymisen yhteydessä käymme kanssasi läpi metsäomaisuutesi hoidolle asettamasi tavoitteet ja laadimme suunnitelman niiden toteuttamiseksi. Sopimusasiakkaanamme voit nyt liittyä mukaan Metsä Groupin FSC-ryhmäsertifikaattiin maksutta. Korotimme myös FSC-sertifioidulle puulle maksettavaa lisähintaa 1.12.2025, joten sertifiointi on sinulle taloudellisesti yhä kannattavampaa. Ota yhteyttä ja liity FSC-ryhmäsertifiointiimme metsagroup.com/metsaasiantuntija.
FSC-sertifioidun puun kysyntä markkinoilla kasvaa ja siitä maksetaan metsänomistajalle aiempaa parempaa lisähintaa. FSC-sertifiointi kertoo puusta valmistettujen tuotteiden käyttäjälle, että puu on tullut laillisesti ja vastuullisen metsänhoidon periaatteita noudattaen korjatusta metsästä. Sertifiointi tukee sinun metsäsi elinvoimaa, kasvua ja metsäluonnon hyvinvointia muun muassa siten, että arvokkaat luontokohteet säilytetään ja suojakaistoilla turvataan vesistöjen tilaa.
Metsäliitto Osuuskunnan FSC-ryhmäsertifikaatin lisenssinumero: FSC-C111942
Kasvua, jolla on tulevaisuus
2/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
Poimintahakkuu sopi tähän metsään Hannu Salmisen metsästä korjattiin helmikuussa puuta Metsä Group Plus -hoitomallin mukaan. ”Minusta näyttää siltä, että siellä on tehty hyvää työtä.” K ierrosta tehdessään metsä- asiantuntija Ville Haavisto näki nopeasti, että metsä TEKSTI MARIA LATOKARTANO KUVA TOMI AHO soveltuisi hyvin Metsä Group Plus -kohteeksi: Rehevällä turvemaalla kas- voi kuusivaltainen sekametsä, joka lähes- tyi uudistusikää. Isokokoisten puiden alla varttui mukava määrä luontaisesti syntynyttä alikasvosta. Sen ja kohteen kasvupaikkatyypin perusteella Haavisto osasi päätellä, että metsällä olisi hyvät edellytykset uudistua luontaisesti. Oriveden eteläpuolella, 9-tien varrella sijaitseva metsä kuuluu metsäyhtymälle, jonka yksi osakas on Hannu Salminen .
Haavisto ehdotti Salmiselle, että noin seitsemän hehtaarin alueella tehtäi- siin uudistushakkuun sijasta poimin- tahakkuu. Ehdotus kuulosti Salmisesta hyvältä. ”Olen ikäni liikkunut metsissä ja teh- nyt nuorempana paljon raivaussahatöitä- kin. Nykyään ikä jo vähän rajoittaa teke- mistä, mutta sienestän ja marjastan edel- leen. Tuore hakkuujälki ei näytä kovin mukavalta, enkä halunnut isoa avohak- kuuta”, Salminen kertoo. Metsä Group Plus -hoitomalli ei ollut Salmiselle ennalta tuttu. Haavisto kävi sen hänen kanssaan läpi ja samalla sovit- tiin, että poimintahakkuun lisäksi tehtäi- siin noin hehtaarin kokoinen uudistus- hakkuu. Metsä Group Plus -hoitomallin tavoit- teena on lisätä metsien monimuotoi- suutta muun muassa jättämällä metsiin lahopuuta sekä eri-ikäisiä ja -kokoisia puita, jotka tarjoavat elinympäristöjä monille kasvi- ja eläinlajeille.
14
2/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
TURVEMAILLE PEITTEINEN KASVATUS
Metsä Group Plussassa vastuullisuus ja taloudellinen kannustin kohtaavat, sanoo Ville Haavisto (oik.). Hannu Salminen valitsi mallin omaan metsäänsä.
METSÄ GROUP SUOSITTELEE peitteistä metsänkasvatusta reheville tur- vemaille, joilla avohakkuu ja kunnostusojitukset aiheuttavat suurimman osan vesistö- ja ilmastokuormituksesta. Vaikutukset ovat suurimmat juuri ojitetuilla rehevillä turvemailla. Turvemailla edellytykset jatkuvapeit- teiselle metsänkasvatukselle ovat kangasmaita paremmat. Metsäverkon metsäsuunnitelmassa ehdotetut toimenpiteet ovat suo- situksia, mutta metsänomistaja päättää, miten metsäänsä lopulta hoitaa. Tarvittaessa kannattaa pohtia metsäasiantuntijan kanssa, täyttyvätkö peitteisen metsänkasvatuksen kriteerit ja mikä on kohteelle paras kasva- tustapa. Kuusivaltaisilla rehevillä turvemailla kannattaa valita Metsä Group Plus -hoitomalli, jossa maksetaan lisäbonusta silloin, kun niillä käytetään avohakkuun sijaan peitteisiä menetelmiä.
”Uudistushakkuissa metsään jäte- tään tavallista enemmän säästöpuita, ja uudistus- ja harvennushakkuissa teh- dään tavallista enemmän tekopökkelöitä. Metsään jätetään myös suojatiheiköitä eli luontaisesti tiheitä puuryhmiä, jotka tar- joavat suojaa esimerkiksi metsäkanalin- nuille. Vesistöjen varsille jätetään tavan- omaista leveämmät suojavyöhykkeet”, Haavisto kertoo. Monimuotoisuuden lisäksi näillä toi- menpiteillä lisätään metsien elinvoimai- suutta ja ilmastokestävyyttä. Koska monimuotoisuuden eteen tehtä- vät toimet voivat vähentää metsänomis- tajan saamia hakkuutuloja, Metsä Group maksaa hoitomallin mukaisista hak- kuista lisäbonuksen. Lisäbonus on samanlaista bonusta kuin mitä kertyy puukaupoista tai met- sänhoitopalveluiden ostosta. Niillä voi maksaa metsänhoitotöitä tai ne voidaan tilittää metsänomistajalle seuraavan puukaupan yhteydessä. ”Tässä kohteessa monimuotoisuus- toimet eivät aiheuttaneet juurikaan lisäkustannuksia, sillä metsässä oli taloudellisesti vähäarvoisempia lehti- puita, joita pystyttiin jättämään sääs- töpuiksi ja tekopökkelöiksi”, Haavisto kertoo. Hakkuut toteutettiin helmikuussa ja ne kestivät noin puolitoista viikkoa.
Ennen poimintahakkuita turvemaakoh- teella tehtiin metsurityönä kevyt ennak- koraivaus. Poimintahakkuissa poistettiin pääasi- assa varttuneempia puita ja luotiin tällä tavoin kasvutilaa pienemmille puuryh- mille ja alikasvokselle. Metsän sekapuus- toisuus pyrittiin säilyttämään. ”Hakkuun jälkeen puuston tilaja- kauma on tarkoituksella vaihteleva. Met- sässä on isoja puita, pienempiä puita sekä aukkopaikkoja, joissa luontaisesti synty- nyt taimikko pääsee nyt kehittymään”, Haavisto kertoo. Seuraava hakkuu on ajankohtainen noin 10–15 vuoden kuluttua. UUDISTETTAVALLE HEHTAARIN ALALLE jätettiin kaksi säästöpuuryhmää ja vesis- tön rantaan suojavyöhykkeet. Keväällä alue mätästetään, minkä jälkeen met- sänomistaja istuttaa sen männylle. ”Alue on kangasmetsää, joten mänty on sinne oikea puulaji”, Salminen sanoo. Hakkuun jälkeen sekä metsänomistaja että metsäasiantuntija ovat tyytyväisiä jälkeen. ”Tällaisen kohteen suunnittelu on hieman työläämpää kuin tavallisen hak- kuun, sillä huomioitavia asioita on enem- män”, Haavisto arvioi. ”Minusta näyttää siltä, että siellä on tehty hyvää työtä”, Salminen sanoo.
FAKTA Metsä Group Plus • ESITELTY vuonna 2023
• TAVOITTEENA on lisätä talousmet- sien monimuotoisuutta ja vahvistaa elinvoimaisuutta • METSÄNOMISTAJALLE vapaaehtoi- nen, sovitaan puukaupan tai met- sänhoitotyön yhteydessä • TAVANOMAISTA enemmän moni- muotoisuutta tukevia toimia • LISÄTÄÄN metsän rakenteellista vaihtelua ja luodaan elinympäristöjä metsälajeille • METSÄNOMISTAJA saa lisä korvauksen • KOLMANNES metsänomistajista valitsi mallin vuonna 2025 Metsä Group maksaa hehtaarikohtaisen lisäbonuksen harvennus- ja uudistushakkuille, jotka toteutetaan Metsä Group Plus -hoitomallin ehdoilla. Metsä Group Plus -mallin lisäbonus maksetaan myös rehevien ojitettujen kuusivaltaisten turvemaiden hakkuissa silloin, kun käytetään avohakkuun sijaan peitteisiä menetelmiä eli pienaukko- tai poimintahakkuita.
15
2/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
”ROHKEASTI TEKEMÄÄN LUONNON HOITOHAKKUU”
Niitty- ja hakamaisemassa on omanlaisensa tunnelma.
V ielä 1950-luvulla maisema oli avoin, mutta kun maatilan rakennukset jäivät asumattomiksi, puusto alkoi vallata alaa. Rehevälle maalle tulivat ensin lehtipuut ja niiden perässä kuuset. Pihtiputaalla sijaitseva Makkaran tila on ollut Anniina Paukkusen suvun omistuksessa vuo- desta 1924. Anniinan ja hänen siskonsa omistukseen se siirtyi vuonna 2024. ”Tilaan liittyy paljon muistoja. Isoäitini täti asui siellä ja isäni vietti tilalla paljon aikaa. Tilan pihapiirin niitty- ja hakamaise- massa on aivan omanlaisensa tunnelma”, Anniina Paukkunen kertoo.
Pihtiputaalla sijaitsevalla Makkaran tilalla tehtiin talvella
luonnonhoitohakkuu. Tavoitteena oli palauttaa umpeen kasvaneelle niitylle valoa ja tilaa. Luontokohteiden tiedot tarkistettiin moneen kertaan.
TEKSTI MARIA LATOKARTANO KUVA MIKA NUORVA
16
2/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
maalahopuiden yli ajamista vältettiin. Pienempiä kuusiyksilöitä oli poistettu metsurityönä ennen koneellista hak- kuuta. Kanahaukan pesän vuoksi hakkuu tehtiin pesimäajan ulkopuolella, eli ennen maaliskuun alkua. ”Pesän ympärille jätettiin 30 metrin suojavyöhyke, jolta poistettiin ainoastaan pari puuta, jotta linnun on helpompi tulla ja lähteä pesälle”, Koivisto kertoo. Kolmen hehtaarin alalta puuta korjat- tiin noin 65 kuutiota. Työ valmistui päi- vässä ja helmikuun lopussa sää oli hak- kuiden näkökulmasta lähes täydellinen: pakkasta oli 20 astetta, ja routa ja lumi- peite suojasivat maata. Luonnonsuojelualueen luonnonhoi- tohakkuusta kertyvä hakkuutulo kuu- luu maanomistajalle, kunhan tulo jää kotitarvehakkuuseen rinnastettavalle tasolle. Makkaran tilalla lopputulos jää käytännössä plus miinus nollaan, sillä hoitosuunnitelman edellyttämä hakkuu- tähteen poisvienti ja hakkuiden erityinen toteutustapa lisäsivät kustannuksia. Se ei Paukkusta haittaa. ”Minulle on tärkeintä, että puun- myyntituloilla saadaan katettua kulut.” Paukkunen asuu Etelä-Suomessa eikä siksi ole vielä ehtinyt käydä katsomassa, miltä maisema näyttää hakkuun jälkeen. Hän on kuitenkin seurannut työn etene- mistä Metsäverkon kautta ja saanut valo- kuvia. ”Palvelu on ollut mutkatonta ja meistä on pidetty hyvää huolta. Mikko on vas- tannut aina, kun olen keksinyt jotain kysyä”, Paukkunen sanoo.
Maiseman ja luonnon monimuotoi- suuden vaaliminen oli syynä siihen, että alueelle perustettiin yksityinen luon- nonsuojelualue vuonna 2002. Vuosien varrella tilalla on tehty raivauksia ja poistettu yksittäisiä puita. Vähän kerras- saan kuuset alkoivat kuitenkin varjostaa aluetta liikaa. Suojelualueella tehtävät luonnonhoi- tohakkuut edellyttävät viranomaisen hyväksymän hakkuusuunnitelman, joten keväällä 2025 Paukkunen otti yhteyttä Keski-Suomen elinvoimakeskukseen (entinen ELY-keskus). ”Kävimme elinvoimakeskuksen luon- nonhoidon asiantuntijan Jukka Mattla- rin kanssa maastossa, ja Jukka laati sen jälkeen hakkuusuunnitelman ja merkitsi poistettavat puut maastoon kuitunau- hoilla”, Paukkunen kertoo. MAKKARAN TILAN mailla on jo pitkään pesinyt kanahaukka. Pesä sijaitsee nii- tyn länsireunassa kookkaan männyn lat- vassa. Mattlar laati ohjeet pesän ottami- seksi huomioon. Kun suunnitelma oli valmis, piti vielä ottaa yhteyttä metsäyhtiöön. Se jännitti Paukkusta. ”Olen asioinut elinvoimakeskuksen kanssa jo aiemmin ja tiesin, että heidän kanssaan yhteistyö sujuu. Mutta uutena metsänomistajana hakkuista sopiminen oli minulle uusi tilanne.” Paukkusen yhteydenottoon vastasi joulukuussa 2025 Metsä Groupin met- säasiantuntija Mikko Koivisto , jolle Paukkunen lähetti alueen hakkuusuun- nitelman. ”Tällaisia kohteita tulee metsäasi- antuntijalle vastaan todella harvoin. Ja vaikka meillä on kokemusta luonnon- hoitohakkuista, koskaan emme ole liian viisaita. Siksi perehdyin kohteeseen kun- nolla”, Koivisto kertoo. Koivisto kävi arvioimassa kohteen ja kertasi hakkuun tavoitteita Mattlarin kanssa. Sen jälkeen hän kävi suunnitel- man läpi hakkuun toteuttaneen urakoit- sijan kanssa. ”Putaan Mottimestareilla on koke- musta luonnonhoitohakkuista, mutta tämä kohde oli monimuotoisuuden kan- nalta napsun verran vielä tavallista tar- kempi”, Koivisto kertoo. Hakkuissa poistettiin lähes kaikki keskikokoiset kuuset, mutta suurim- mat kuuset ja lehtipuut säästettiin. Myös kuolleet lehtipuut, pökkelöt ja muut erikoiset puuyksilöt säästettiin, ja
Kanahaukan pesä sai puunkorjuussa erityisen huomion.
Pihtiputaalle Paukkunen aikoo mennä käymään alkukesästä, kun tilan mailla tehdään istutuksia. Suunnitelmissa on myös linturetki Makkaran niitylle. ”Kanahaukan lisäksi täällä on esimer- kiksi puukiipijöitä ja kuukkeleita.” Luonnonhoitohakkuusta Paukkuselle jäi niin myönteinen kokemus, että hän kannustaa muitakin metsänomistajia ryhtymään niihin. ”Viranomaisyhteistyö voi olla suju- vaa, kun on itse aktiivinen ja kertoo mitä haluaa. Monimuotoisuus paranee ilman, että maanomistajalle aiheutuu kustan- nuksia. Rohkeasti vain tekemään.”
TARKKA TARKISTUS METSÄ GROUPIN METSÄASIANTUNTIJA Mikko Koivisto kertoo, että luontokohteiden tunnistamisessa käytetään apuna paikkatietojärjestel- miä, joihin on koottu tietoa tunnetuista luontokohteista. ”Tarvittaessa tieto tarkistetaan esimerkiksi sähköpostitse ja riittävän monta kertaa, jotta voidaan olla varmoja siitä, että toimitaan oikein.” Pelkkä karttatieto ei aina riitä. ”Jos on pienikään epäilys siitä, että leimikolla on suojeltava luonto- kohde, asia pitää varmistaa maastossa. Erityisen tarkkana pitää olla rehevillä kohteilla.” Maastotarkastus tehdään sulan maan aikaan, koska esimerkiksi lähde voi olla vaikea tunnistaa talvella.
17
2/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
FSC kiinnostaa yhä useampaa metsänomistajaa
”Moni luulee vaatimusten olevan tiukempia kuin ne todellisuudessa ovat”, metsäasiantuntija sanoo.
INFO FSC-sertifiointi yleistyy • FSC-SERTIFIOITU metsäala kasvaa Suomessa noin 4–5 prosenttia vuodessa. • VUONNA 2025 FSC-sertifioitua metsää tuli lisää 100 661 hehtaaria. • FSC-SERTIFIOITUA metsää on nyt Suomessa yhteensä noin 2,6 miljoo- naa hehtaaria. • SE VASTAA noin 13:a prosenttia Suomen talousmetsien pinta-alasta. • KASVUN TAUSTALLA ovat markkina kysyntä sekä metsänomistajille suunnatut kannustimet. • SUURIN OSA FSC-metsänhoi- dosta toteutetaan sertifiointiryh- mien kautta, joita Suomessa on seitsemän. • YKSI NIISTÄ on Metsä Groupin FSC- ryhmä, jonka sertifioitu pinta-ala kasvoi viime vuonna merkittävästi. • FSC-SERTIFIOINTI on tärkeä osa Metsä Groupin uudistavan metsä talouden käytännön toteutusta. • METSÄ GROUPIN sopimusasiakkaat voivat liittyä maksutta FSC-sertifi- ointiin.
TEKSTI MARIA LATOKARTANO
M etsänomistajien kiinnostus FSC®-sertifiointia kohtaan kasvaa tasaisesti, arvioi Metsä Groupin metsäomaisuuden hoidon metsäasiantuntija Markku Knuutinen . Kiinnostusta lisäävät sekä halu hoitaa metsää luontoarvot huomioi- den että FSC-puusta maksettava lisä. Keskustelu tilan liittämisestä Metsä Groupin FSC-ryhmäsertifikaattiin voi käynnistyä joko metsänomistajan tai metsäasiantuntijan aloitteesta. ”Kiinnostuneimpia FSC:stä ovat met- sänomistajat, joille luonnon monimuotoi- suus ja kestävä metsänhoito ovat tärkeitä. Usein he ovat tutustuneet aiheeseen jo etukäteen itse.” Ennen liittymistä metsänomista- jia askarruttavat usein käytännön asiat, kuten esimerkiksi se, mitä sertifiointi tar- koittaa omalla tilalla ja minkä verran se rajoittaa metsänkäsittelyä. ”Kysymyksiä tulee esimerkiksi arvok- kaista luontokohteista, vesistöjen suoja- vyöhykkeistä ja säästöpuista. Keskustelut voivat olla hyvinkin yksityiskohtaisia, joten metsäasiantuntijan on tunnettava FSC tarkkaan.” Knuutinen on pannut merkille, että moni metsänomistaja luulee FSC:n vaa- timusten olevan tiukempia kuin mitä ne todellisuudessa ovat. ”Esimerkiksi niin sanotuilla erityisen käsittelyn kohteilla metsätaloutta voi- daan harjoittaa, kunhan metsää hoide- taan ympäristötavoitteet huomioiden. Taloudellisessa mielessä tämä voi olla yhtä kannattavaa kuin perinteinen met- sänkäsittely.” KUN METSÄNOMISTAJA kiinnostuu FSC:stä, Metsä Groupin luonnonhoi- don asiantuntija laatii hänelle ensin
luonnoksen siitä, mitä serfiointi käy- tännössä hänen tilallaan tarkoittaisi. Luonnokseen kirjataan esimerkiksi met- sätalouskäytön ulkopuolelle jäävät ja eri- tyiskäsittelyn piirissä olevat kohteet. ”Seuraavaksi luonnos käydään läpi metsänomistajan kanssa ja hän saa tutus- tua siihen kaikessa rauhassa. Jos hän hyväksyy ehdotuksen, tilalle laaditaan FSC-suunnitelma ja tila liitetään Metsä Groupin ryhmäsertifikaattiin.” FSC EDELLYTTÄÄ , että tilan pinta-alasta vähintään viisi prosenttia jätetään kokonaan metsätalouskäytön ulko puolelle. Tällaisia kohteita ovat esimer- kiksi luonnontilaiset tai luonnontilai- sen kaltaiset lehdot, metsälakikohteet, vesistöjen suojavyöhykkeet sekä van- hat tai runsaasti lahopuustoa sisältävät metsät. Lisäksi toiset viisi prosenttia siirtyy erityisen käsittelyn piiriin, mikä tarkoit- taa, että niitä hoidetaan luonnon moni- muotoisuus edellä. Erityisen käsittelyn kohteet voivat olla esimerkiksi pysyvästi lehtipuuvaltaisia metsiä tai turvemaiden eri-ikäisrakenteisia metsiä, joita hoide- taan peitteisesti. Mikäli tilan maista on jo suojeltu kym- menen prosenttia, erityisen käsittelyn kohteita ei tarvita. Mikäli tilalta ei löydy riittävästi suo- jelukohteita, metsänomistaja voi vuok- rata ne Metsä Groupin vuokrauspalvelun kautta. Vuokraaminen ei maksa mitään, mutta pienentää puukaupasta maksetta- vaa FSC-lisää. Knuutisen mukaan FSC-lisän talou- dellinen merkitys riippuu puukaupan määrästä. ”Mitä enemmän puuta myy, sitä enem- män siitä hyötyy."
LÄHDE: FSC.ORG
Taloudellinen hyöty ei Knuutisen kokemuksen mukaan kuitenkaan paina metsänomistajien vaakakupissa, vaan FSC:hen liittymisen taustalla ovat ennen muuta luontoarvot. Knuutinen kannustaa FSC:stä kiin- nostuneita metsänomistajia harkitse- maan sertifikaattiin liittymistä. ”Siinä ei menetä mitään. Päin vas- toin, tulee hienoja, kestävästi kehittyviä metsiä.”
FSC-C111942
18
2/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
Luonnon ja talouden pitää olla tasapainossa, ei voi sukeltaa vain toiseen päähän, sanoo Riitta Toivanen.
TEKSTI MARIA LATOKARTANO KUVA MATIAS HONKAMAA FSC-metsä täyttää tulevaisuuden vaatimukset J oitain vuosia sitten kuopiolainen Riitta Toivanen kiinnitti huomiota siihen, että metsäalan julkai- suissa käsiteltiin yhä useammin FSC®-sertifiointia. ”Vaikka sertifiointi sinänsä oli minulle tuttua, ja omat metsäni kuuluivat PEFC:hen, FSC oli aiheena uusi.” Toivanen on ollut metsänomistaja 1990-luvulta, ja metsänhoidon periaatteet ovat tulleet hänelle veren perintönä isältä, joka toimi useita vuosia metsänhoito yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana. ”Isä aina sanoi, että metsää pitää hoitaa hyvin.”
Toivanen tiesi FSC:n rajoittavan jonkin verran metsänkäyttöä, ja hän pohti, miten suuria vaikutukset olisivat. ”Tilan maiden läpi kulkee Fingridin suurjännitelinja, jonka alle jäi yli kymmenen hehtaaria talousmetsää, eikä korvaus ollut kummoinen. Mietin, käykö taas samalla tavalla. Myös sertifikaatin sitovuus mietitytti, että onko se sitten ikuisesti ja aamen, vai voiko siitä halutessaan irtautua.” Kun Toivanen ja Mononen kävivät läpi tilan metsä- suunnitelmaa, kävi nopeasti ilmi, että tilan mailla oli suota ja vesistöjä, joiden rantavyöhykkeet olivat jo talouskäytön ulkopuolella. Uusia rajauksia ei tarvinnut tehdä. ”Se oikeastaan ratkaisi asian.” Tila siirtyi FSC:hen helmikuussa 2026. Nykyään met- sät omistaa metsäyhtymä, johon kuuluvat Toivasen lisäksi hänen tyttärensä perheineen. Toivanen näkee vastuullisuuden keskeisenä osana nykypäivän metsätaloutta. ”Se on toiminnassa kuin toiminnassa avainsana. FSC tuo varmuuden siitä, että toiminta täyttää myös tulevai- suuden vaatimukset.” Hän toivoo FSC:n vahvistavan puun kysyntää mark- kinoilla. ”Enkä ole yhtään pahoillani, jos sertifikaatti takaa sen, että puulle saa myös kilpailukykyisen hinnan. Luonnon ja talouden pitää olla tasapainossa, ei voi sukeltaa vain toiseen päähän.” FSC-C111942
Toivaselle on tärkeää hoitaa metsää niin, että se kas- vaa ja tuottaa, mutta myös säilyttää luonto- ja mai- sema-arvonsa tuleville sukupolville. FSC alkoi vaikuttaa mahdolliselta työkalulta näiden tavoitteiden toteutuk- seen. Toivanen ryhtyi perehtymään asiaan ja otti FSC:n puheeksi Metsä Groupin metsäasiantuntija Mikko Monosen kanssa. ”Kävimme Mikon kanssa läpi, mitä FSC tarkoittaisi juuri tämän tilan kohdalla.”
19
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16 Page 17 Page 18 Page 19 Page 20 Page 21 Page 22 Page 23 Page 24 Page 25 Page 26 Page 27 Page 28 Page 29 Page 30 Page 31 Page 32 Page 33 Page 34 Page 35 Page 36 Page 37 Page 38 Page 39 Page 40 Page 41 Page 42 Page 43 Page 44 Page 45 Page 46 Page 47 Page 48 Page 49 Page 50 Page 51 Page 52 Page 53 Page 54 Page 55 Page 56Powered by FlippingBook